Uutiset

Kuljetuskalusto

Maakaasu – se puhdas ja edullinen polttoaine

Maakaasuautoihin liittyy edelleen lukuisia ennakkoluuloja, joiden mukaan autojen toimintasäteet ovat lyhyitä ja tankkaus vaikeata. Myös maakaasun turvallisuus autossa askarruttaa monia. Aika ei kuitenkaan ole enää entinen, sillä maakaasuautojen toimintasäteet ovat viime vuosina kasvaneet huomattavasti, markkinoilla oleva autovalikoima on monipuolistunut ja asemaverkosto laajentunut. Niin – ja itse tankkaushan ei koskaan ole ollut vaikeaa. Se on itse asiassa nestemäisten aineiden tankkaamista helpompaa ja siistimpää ja turvallisempaa.

”Maakaasu on erittäin turvallinen ja ympäristöystävällinen polttoaine, jonka tuottamat päästöt ovat alhaiset muihin fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Maakaasuautossa voidaan käyttää myös biokaasua, joka on uusiutuva, kotimainen energiamuoto”, muistuttaa Gasumin energiapalveluiden johtaja Jarko Alanko uuden tankkausaseman avajaisissa Espoon Friisilässä.

Suomessa myytävä maakaasu koostuu 98-prosenttisesti metaanista, jonka lisäksi seoksessa on vähäinen määrä etaania, propaania ja muita hiilivetyjä. Yksinkertaisen molekyylirakenteen ansiosta maakaasu palaa puhtaasti, jolloin sen synnyttämät päästöt ovat erittäin alhaiset. Maakaasuauto ei tuota lainkaan hiukkaspäästöjä, hiilidioksidipäästöt ovat noin neljänneksen bensiinikäyttöistä autoa pienemmät ja typenoksidipäästöt erittäin alhaiset.

”Dieselautoon verrattuna maakaasuauto synnyttää vähemmän paitsi typenoksidi- että partikkelipäästöjä”, muistuttaa Alanko.

Biokaasu täydentää

Kaasumainen polttoaine herättää autoilijoissa lukuisia kysymyksiä, epävarmuuttakin. Tosiseikkojen valossa maakaasu on erittäin turvallinen polttoaine myös liikennekäytössä, vaikka auton rakenteesta ne kaasusäiliöt löytyvätkin.

”Maakaasusäiliö on auton kestävin komponentti, joka ei rikkoudu onnettomuustilanteessa”, vakuuttaa Gasumin liikennepolttoainekäytöstä vastaava Jussi Vainikka epäilijöille.

Mahdollisissa vuototilanteissa maakaasu kohoaa ja hajoaa ilmaan, jolloin syttymisvaara on olematon. Maakaasun syttymisalue on erittäin kapea, sillä kaasun ja ilman seoksen on oltava 5-15 prosentin välillä.

”Kapea syttymisalue on sekin omiaan lisäämään kaasun käytön turvallisuutta”, muistuttaa Vainikka.

Kaikesta huolimatta maakaasu on suomalaisautoilijoille edelleen vieras polttoaine, sillä maamme autokannassa on vain 750 maakaasuajoneuvoa. Esimerkiksi länsinaapurissamme Ruotsissa maakaasuautojen määrä on yli 23 000 ajoneuvon tasolla ja koko Euroopassa maakaasuajoneuvojen määräksi on laskettu noin 1,1 miljoonaa.

Maamme ensimmäinen maakaasun tankkausasema perustettiin vuonna 1996 Helsingin Pirkkolaan, missä palveltiin kaasunkäytön myyttejä jo viidentoista vuoden ajan raivanneita kaupunkilinja-autoja. Ensimmäinen julkinen maakaasun tankkausasema avattiin Malmille vuonna 2005, minkä jälkeen asemaverkosto on vähitellen laajentunut nykyiseksi, 17 aseman verkostoksi.

Lähinnä maamme eteläosissa sijaitsevat tankkausasemat ovat sijoittuneet maakaasuputkiverkoston ulottuville, mikä tekee kaasun toimituksesta asemille varsin vaivatonta. Maakaasu kulkee putkea pitkin, jolloin vältytään säiliöautokuljetuksilta, joiden avulla maakaasua voidaan tosin toimittaa nesteytetyssä muodossa putken ulottumattomissa oleville asemille.

”Maassamme on meneillään myös lukuisia biokaasulaitoshankkeita, joiden tuottama biokaasu soveltuu sellaisenaan maakaasuauton käyttövoimaksi. Nämä paikalliset biokaasulaitokset tulevat olemaan merkittävässä asemassa maamme maakaasuautoilun edistäjänä”, uskoo Alanko, jonka mukaan biokaasun valmistuksessa hyödynnetään ruokaketjun ulkopuolisia raaka-aineita, kuten yhdyskuntajätettä, lietettä, karjan lantaa tai haittakasveja. Biokaasun jakelu voidaan hoitaa joko paikallisesti tai maamme maakaasuputkiverkoston avulla.

On maksun aika

Maakaasuautojen toimintasäteet olivat alkuaikoina varsin niukkoja, nyttemmin toimintasäteet ovat muun muassa tekniikan kehittymisen myötä kasvaneet huomattavasti. Tyypillisen maakaasuhenkilöauton noin 20 kilon kaasusäiliön turvin voidaan taittaa 400-500 kilometrin taival, jonka jälkeen matkaa jatketaan varalla olevan bensiinisäiliön avulla. Matka ei siis katkea kaasusäiliön tyhjentymiseen.

Maakaasu soveltuu mainiosti lähiliikenteeseen, pidemmillä taipaleilla tankkausverkoston puute asettaa rajoituksia järkevälle käytölle. Useimpien automallien bensiinisäiliöiden koko on edelleen rajallinen, minkä vuoksi toimintasäde bensiinillä on hyvin niukka. Tankilla on poikettava useammin. Raskaammissa ajoneuvoissa, kuten pakettiautoissa runsas bensiinin käyttö taasen syö nopeasti maakaasun edullisuudesta saatavan hyödyn.

Euro on tunnetusti se kovin konsultti, joka puhuu vahvasti maakaasun käytön puolesta. Maakaasuautojen hankintahinnat ovat tarjonnan yleistymisen myötä pudonneet dieselautojen tasolle tai jopa sen alle. Ensimmäinen myönteinen yllätys on käyttövoimaveron puuttuminen maakaasuajoneuvolta. Toinen mukava seikka on polttoaineen edullinen hinta. Maakaasua myydään kiloittain, joskin asemilla on näkyvissä myös litrahinnaksi laskettu vertailuhinta. Toukokuun lopulla vertailuhinta näytti asettuvan 0,709 euron tietämille per litra, mikä on noin puolet bensiinin litrahinnasta. Maakaasukäytöllä kulutuslukemat pysyvät bensiiniauton tasolla, joten ajamisesta syntyvät polttoainekustannukset jäävät puoleen verrattuna bensiiniauton vastaavista. Tällä hetkellä tilanne on näin, mutta ensi vuoden alusta käytäntöön talutettava polttoaineiden verouudistus saattaa muuttaa tilanteen toiseksi. Toivottavasti näin ei käy, mutta suomalaiset virkamiehet tuntien houkutus yleistyvän polttoaineen raskaampaan verottamiseen on varmasti kova – sen puhtaudesta huolimatta.

”Ennakkoluulot karisivat”

Helsinkiläinen Taksi Mäkinen on ajanut kolmella maakaasukäyttöisellä Mercedes-Benz Sprinterillä yhteensä liki 100 000 kilometrin taipaleen varsin myönteisin kokemuksin. ”Ainoa ero dieselajokkiin verrattuna on vääntömomentin puuttuminen, joskaan sekään ei ole työtä häiritsevä seikka. Talviominaisuudet askarruttivat meitä jonkin verran, mutta ennakkoluulot karisivat menneen talven pakkaskausien myötä”, summaa Mika Mäkinen maakaasuautoilun kokemuksia.

Mäkisen mukaan matkapalvelukeskuksen ajossa olevilla autoilla ajetaan noin 350 kilometrin päivämatkoja, mikä taittuu vaivatta maakaasun turvin. ”Maakaasun tankkaaminen on dieselin tankkaamiseen verrattuna varsin siistiä puuhaa”; päättää Mäkinen.

Ari Perttilä

Lue seuraavaksi