DAF FTG XF105 Euro 5 – Hollannin tuliainen.

Vuoden kuorma-auto 2007 -titteliä kantava DAF XF105 on jatkanut merkin menestyksellistä kulkua Keski-Euroopassa. Kysyntä niin lännessä kuin idässäkin on ruuhkauttanut tehtaan tilauskirjat ennen näkemättömällä tavalla, vaikka Eindhovenin tehtaan kapasiteettia onkin lisätty viimeisen vuoden aikana useaan otteeseen. Tähän mennessä Euroopan teille on luovutettu jo yli 40 000 XF105-ajokkia.

DAF:in historia on suomalaisittain aika synkkää katsottavaa. Monet maahantuontia koettaneet yritykset ovat osin onnistuneetkin lisäämään merkin kantaa Suomessa, joskin pudotukset nousun jälkeen ovat olleet rajuja. Useimmiten tämä on kostautunut DAF-autoilijalle jälkimarkkinoinnin häviämisenä.

Kaarinalainen Vuola-Yhtiöt Oy on vastannut maahantuonnista viimeisen kymmenen vuoden ajan varovaisin askelin. Suomen rekisteritilastoihin DAF on päässyt muutaman auton vuosimyynnillä.

Puhdas kuin pulmunen

Kaukoliikenteeseen soveltuva DAF XF105 esiteltiin vuoden 2005 lopulla ja seuraavana syksynä se kruunattiin Vuoden kuorma-autoksi. Keski- Euroopassa mallia näkee luonnollisesti rekkaveturina, joskin tuotevalikoimasta löytyvät myös moniakseliset alustat. Valikoimaan kuuluvat neliakseliset alustat kootaan myös Eindhovenissa täysin valmiiksi.

DAF XF105:n sydämenä on kuusisylinterinen 12,9 litran Paccar MX-moottori, josta on valittavissa kolme eri tehoversiota. Koeajokkiamme lennätti se suurin ja mahtavin, 510-hevosvoimainen mylly, joskin valikoimassa on myös 410- ja 460-hevosvoiman tehoversiot. Esittelytilaisuudessa luvattu 560 hevosvoimainen kone antaa vielä odottaa itseään.

Mahtimyllyn 2500 Nm:n vääntömomentti on käytettävissä kierroslukualueella 1000-1410 r/min. Maksimiteho sen sijaan löytyy kierroslukumittarin viisarin asettuessa välille 1500-1900 r/min. Pakokaasunormit täytetään SCR-teknologian avulla, eli urealiuosta vaaditaan. DAF tarjoaa asiakkailleen jo nyt sekä Euro 4 että Euro 5 -normien mukaista kalustoa. Koeajokkimme edusti ympäristölle ystävällisempää, Euro 5-normin mukaista autoa. Vaihteistona koeajokissa oli 16-portainen, ilmatehostettu ZFmanuaalivaihteisto, joskin valikoimassa on myös automatisoitu, 12- portainen AS-Tronic -vaihteisto.

Kattohuoneisto

XF105 varustetaan aina joko Space Cab tai tätä korkeammalla Super Space Cab -ohjaamolla. Koeajokkimme oli jälkimmäisellä matkamökillä varustettu yksilö. Ohjaamon peruskonstruktio juontaa juurensa 1980-luvun lopulla esiteltyyn 95- mallisarjaan. Hivenen kulmikas, kuutiomainen ohjaamo mahdollistaa reilut sisätilat. Moottoritunnelin korkeus on ainoastaan 15 senttiä ja tunnelin päältä on matkaa katon rajaan 210 senttiä.

Kuljettajan työpisteessä ovat kaikki elementit kohdallaan. Istuimen säädöt ovat monipuoliset, kuten on kaikissa kilpailevissakin merkeissä. Ohjauspyörää voi säätää portaattomasti niin syvyys- kuin pituussuunnassakin. Kaarevasti toteutetun kojelaudan hallintalaitteet ovat myös hyvin kuljettajan käden ulottuvilla. Ohjaamossa on matkapuhelimen handsfree-valmius, jonka vuoksi kojelaudassa on kiinteä puhelinteline, johon voidaan adapterin avulla liittää lähes mikä tahansa matkapuhelin.

Säilytystilojen suhteen DAF edustaa luokkansa huipputasoa. Tuulilasin yläpuolella on kolme kannellista, erittäin reilunkokoista lokeroa. Vuoteen alla sijaitsevat niin jääkaappi kuin tavaralokerotkin. Reunimmaiset lokerot vuoteen alla ovat auton ulkopuolelta käytettäviä.

DAF:in vuoteet ovat saaneet kehuja käyttäjiltään ja uusien makuusijojen kerrotaan olevan edeltäjiään mukavampia. Patjojen mukavuutta parantaa niiden yksiosaisuuden lisäksi reilu koko. Alavuode on kooltaan 210×81 senttiä, yläpunkka 205×70 senttiä. Ylävuoteelle kiipeämistä helpottavat tukevarakenteiset, ylävuoteeseen kiinnitetyt tikkaat, jotka voidaan kääntää vuoteen alle sivuun, kun niitä ei tarvita.

Ohjaamon sisävalaistuksesta on myös annettava kehuja. Katossa on neljä yleisvalaisinta, joiden lisäksi kummankin istuimen kohdalla on kohdevalaisimet. Kojelaudan päällä on myös kaksi valaisinta ja katossa pimeänajoa helpottavat punaiset valaisimet.

Näkyvyys ohjaamosta on verrattain hyvä kaikkiin suuntiin. Sivuikkunoiden pienat ovat aluksi silmiin pistävät, mutta niiden aiheuttama haitta näkyvyydelle on melko marginaalinen. Peilien toteutuskin on onnistunut, sillä peilien ja A-pilarin yhdessä aiheuttama katvealue on saatu pieneksi. Tässä kohdin on etua hyvin pystystä A-pilarista.

Vetää ja vääntää

Maantiellä DAF tuntuu olevan kuin kotonaan. Meno on vakaan tasaista, joskin kestopäällysteen urat välittyvät paikoin ohjauspyörään saakka. Jousituksesta huolehti edessä paraabelijouset, takana ilmajouset. Ohjaamon jousitus oli sopivan jäykkä, sillä ohjaamon huojunta oli hyvin vähäistä, vaikka kyseessä olikin korkeimmalla mökillä varustettu ajokki.

Koeajokkimme pitkällä, 4100 millin perusakselivälillä on varmasti ajo-ominaisuuksia parantava vaikutus.

Koeajon aikana yhdistelmän kokonaismassa oli noin 34 tonnia, eli vajaalla kuormalla mentiin. Normaalissa marssinopeudessa ohjaamo oli hiljainen, myöskään tuulensuhinoita ei komentosillalle kantautunut.

Kuusimukisen päävoimalan ominaisuudet varsinkin alhaisella kierroslukualueella ovat kuljettajaystävälliset. Valmistaja lupaa 2500 Nm:n väännön alkavan moottorin pyörimisnopeudesta 1000 r/min ylöspäin, mutta ei se vääntö tuon lukeman alapuoleltakaan ole mihinkään kadonnut. Vastamäessä Paccarin tehomylly puurtaa vielä pyörimisnopeudella 850-900 r/min ilman värinöitä, joksin suurin puhti on siinä vaiheessa jo kadonnut.

XF105:n vauhdin hillitseminen hoituu kevyesti toimivilla, sähköisesti ohjatuilla levyjarruilla. Ohjauspylvään viiksellä käytettävän moottorijarrun teho on 325 kW moottorin pyörimisnopeudella 2100 r/min. Normaalissa ajossa suomalaistiestöllä moottorijarrun avulla saa nopeuden pidettyä aisoissa, kunhan muistaa kytkeä moottorijarrun toimintaan jo heti mäen päällä. Moottorijarrun avulla vauhtia ei saa enää pudotettua. Mikäli marssinopeus karkaa luvattomiin lukemin, on vauhtia hillittävä pyöräjarrujen avulla.

Koeajokin väliteli oli sekä ohjaava, että ylösnostettava. Kuormattuna telipyöriä ei saa nostettua, mutta järjestelmä sallii väliteliakselin keventämisen vetoakselipainon kasvattamiseksi.

Huoltoa ja jälkimarkkinointia

Toimiva jälkimarkkinointiorganisaatio on seikka, joka nykyisin painaa autokaupassa suhteellisen paljon. DAF:in Suomen organisaatio on melko ohut, ainakaan huoltopisteiden suurella määrällä ei autoja myydä.

Toisaalta DAF:ia Suomessa huoltavat pisteet ovat yksityisiä, paikallisia korjaamoja, joiden toiminta pohjaa paljolti asiakaspalveluun. Myös maahantuojalla on halua palvella niin nykyisiä kuin tuleviakin DAF-autoilijoita. Varaosien saatavuus on yhtäläisellä tasolla muiden merkkien kanssa, osat kulkevat lentoteitse Hollannista Suomeen hyvinkin sutjakkaasti.

Pitkät huoltovälit sen sijaan ovat kaupankäyntiä helpottava seikka. XF105:n kuljettaja voi päästellä parhaimmillaan 150 000 kilometriä huollon välillä. Mikäli ajo-olosuhteet ovat haastavammat, on huoltoväli 90 000 kilometriä. Vaihteiston ja perien öljyt kaipaavat vaihtoa 540 000 kilometrin välein.

Kaiken kaikkiaan DAF XF105 on tuotteena erittäin onnistunut. Kuljettajan kannalta työtilat ovat hyvät niin ajamisen kuin asumisenkin kannalta. Ajokin tekniikka on koeteltua, joten DAF-autoilijalla on varmasti edessään huolettomia kilometrejä.

Suomen markkinoilla DAF ei kuitenkaan ole se halutuin ajokki vielä tällä hetkellä. Uuden maahantuojan satsaukset niin huoltoverkostoon kuin muuhunkin toimintaan lisännevät merkin kiinnostavuutta myös suomalaisautoilijoiden keskuudessa.

Ari Perttilä
Konepörssi-lehti