2 400 päällystyskilometriä ylittyy – lisärahoitus päättyy

Tänä vuonna päällystetään valtakunnallisesti reilut 2 400 kilometriä maanteitä sekä kävely- ja pyöräilyväyliä. Vuosi 2026 oli kolmas peräkkäinen ja toistaiseksi myös viimeinen vuosi, kun käytössä oli hallituksen myöntämää lisärahoitusta maanteiden korjausvelan kasvun taittamiseen. Vuosikymmenen lopun rahoitustaso olemassa olevan tieverkon kunnossapitoon eli muun muassa päällystettyjen teiden korjaamiseen näyttää erittäin niukalta.

Tänä vuonna hallituksen myöntämää lisärahoitusta oli päällysteiden korjaukseen käytössä 100 miljoonaa euroa, mikä oli vähemmän kuin kahtena edellisenä vuonna. Kokonaisuudessaan pienempi rahoitus näkyy myös toteutuneissa kilometreissä: vuonna 2024 päällystettiin noin 4 040 kilometriä ja vuonna 2025 noin 3 240 kilometriä. Tieverkon nykykunnon ylläpitämiseksi vaadittaisiin vuosittain noin 4 000 kilometrin mittaista päällystysohjelmaa.

”Lisärahoitus tuli tarpeeseen, ja sen avulla saatiin päällystettyä tärkeitä kilometrejä myös vähäliikenteisemmillä maanteillä erityisesti vuosina 2024–2025. Tänä vuonna päällystystyöt ovat kuitenkin painottuneet pienemmän kokonaisrahoituksen takia vilkkaimmalle sekä keskivilkkaalle tieverkolle”, kertoo väylänpidon toimialajohtaja Virpi Anttila Väylävirastosta.

Tämän vuoden kilometreistä hieman yli puolet päällystetään liikenteellisesti vilkkaimmalla päätieverkolla, noin neljäsosa keskivilkkailla maanteillä ja hieman alle viidesosa muilla vähäliikenteisemmillä teillä. Kävely- ja pyöräilyväylien osuus päällystyksistä on edellisten vuosien tapaan noin viiden prosentin tasolla.

Niukka rahoitustaso alkaa näkyä yhä useamman tienkäyttäjän arjessa

Määräaikaisen lisärahoituksen päättyessä vuosien 2027–2029 rahoitustaso päällystettyjen teiden korjaamiseksi näyttää hyvin niukalta. Tämä vaikuttaa tienkäyttäjien arkeen aiempaa enemmän myös vilkkaammilla teillä vuosikymmenen loppua kohti mentäessä.

”Maantieverkon kunto on vuosikymmenen lopun rahoitustasolla heikentymässä nopeasti, mikä valitettavasti näkyy myös kansalaisten ja elinkeinoelämän arjessa korjausvelan kasvaessa. Etenkin vähäliikenteisemmän tieverkon pitkäjänteinen korjaus vaatisi rahoitustason pysyvää nostoa. Vakaan ja riittävän rahoitustason turvaaminen olisi erittäin tärkeää paitsi tienkäyttäjien, tieverkon kunnon ja kustannustehokkaan kunnossapidon mutta myös koko alan investointien, osaamisen kehittämisen ja työllisyydenkin kannalta”, Anttila toteaa.

Päällystyskausi jatkuu etelässä lokakuun loppuun

Uutta päällystettä on tänäkin vuonna saatu ympäri Suomen. Maanteiden päällystysten korjaustöitä on alueellisten elinvoimakeskusten tilaamana ja ohjelmoimana tehty kaikkien Manner-Suomen maakuntien alueella ja yli puolessa (noin 175:ssä) Suomen kunnista. Yksittäisiä päällystyskohteita on ollut yli 800.

Valtaosa päällystyskauden töistä on jo saatu valmiiksi, ja useimpien elinvoimakeskusten alueella kausi on loppusuoralla. Eteläisessä Suomessa päällystystyöt kuitenkin jatkuvat aina lokakuun loppuun asti.

”Kiitos tienkäyttäjille kärsivällisyydestä erityisesti niissä tilanteissa, kun tietyömaat ovat hetkellisesti hidastaneet matkantekoa. Huolehditaan päällystystyömaiden turvallisuudesta aina työkauden loppuun asti ja noudatetaan työmaiden nopeusrajoituksia sekä muita opasteita”, Anttila toivoo.

Bitumin hinnan vaikutus päällystysmääriin jäämässä pelättyä pienemmäksi

Ennen päällystyskauden alkua näytti siltä, että epävakaa maailmantilanne – etenkin Lähi-idän kriisi – voisi nostaa asfaltin sideaineena käytettävän bitumin hintaa rajustikin öljyn hinnannousun myötä. Tällä olisi todennäköisesti ollut suuria vaikutuksia päättymässä olevan työkauden päällystysmääriin Suomen maanteillä.

”Näin päällystyskauden loppusuoralla näyttää kuitenkin siltä, että bitumin hintakehitys on jäänyt huomattavasti pahimpia skenaarioita maltillisemmaksi. Olemmekin yhdessä elinvoimakeskusten kanssa pystyneet hyödyntämään käytettävissä olevan rahoituksen ennakoitua tehokkaammin uusina päällystyskilometreinä kaikkien tienkäyttäjien hyväksi”, Anttila kertoo.