Tuokaa turve takaisin

Turve on kotimainen, huoltovarmuutta ja omavaraisuutta vahvasti parantava polttoaine. Suomen nykyinen hallitus päätti pari vuotta sitten turpeen energiakäytön puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä. Tämä on johtanut siihen, että vuonna 2021 turpeen osuus energiantuotannossa laski jo kolmasosaan aiemmasta. Harvoin on yksi elinkeino eli turveala tuhottu näin sokealla menettelyllä.

Koneyrittäjät ry:n mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan pakottaa Suomen kääntämään energiapolitiikan suuntaa huoltovarmuuden turvaamiseksi. Turvetta tarvitaan polttoaineena, jotta Suomen ei tarvitse enää jatkossa turvautua venäläiseen hakkeeseen. Turve on nopeasti palautettava polttoainevalikoimaan muun muassa päästöoikeusmaksujen kompensoinnilla. Koneyrittäjien mukaan päätöksillä on kiire.

Koneyrittäjät ry:n energiavaliokunnan puheenjohtaja Marko Vainionpään mukaan Suomi rahoittaa epäsuorasti Venäjän sotatoimia ostamalla haketta itärajan takaa.

Puupolttoaineiden riittämättömyys lämmöntuotannossa on näkynyt jo tänä talvena. Turpeen alasajon myötä puun tarve kasvoi voimakkaasti ja jo tänä talvena on tarvittu turvetta puun polton tukena. Lähivuosien lämmöntuotanto kotimaisin polttoainein Suomessa vaatii energiapuun tuotannon lisäämistä sekä turpeen palauttamista polttoainevalikoimaan.

”Oleellisin keino on päästöoikeuksien hinnan kompensointi turpeen käyttäjille. Myös turveveron poistoa on harkittava, mutta se ei peliä ratkaise”, sanoo Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola.

Vaikka turpeen nostomääriä ensi kesäksi päätettäisiin nostaa, voi ongelmaksi muodostua joidenkin yrittäjien aloittama toiminnan alasajo sekä eräiden turvetuotantoalueiden jo tehty ennallistaminen. Uuden turvesuon perustaminen ja siihen liittyvä lupakäsittely on liian pitkä ja vaivalloinen prosessi akuutin ongelman ratkaisemiseksi.

Turvekoneitakin on tiettävästi jo romutettu, sillä valtio oli varannut 30 miljoonaa romutuspalkkiota kolmelle vuodelle tätä tarkoitusta varten. Nyt tuen hakuaika on jo päättynyt.

Ja jos tulevat valtiovallan päätökset lupaavat vain tilapäistä turpeen käytön lisäämistä, ei se anna eväitä tehdä kalliita laiteinvestointeja, saatikka aloittaa alas ajettua toimintaa uudestaan.

Päätöksiä pitäisikin nyt tehdä pitkällä tähtäimellä. Kalliit investoinnit vaativat vähintään viiden vuoden kuoletuksia, jopa 10 vuoden takuuajasta tuotannolle on puhuttu. Nyt olisikin tärkeää saada käytöstä poistetut suot nopeasti käyttöön ilman suurta byrokratiaa ja taata urakoitsijoille työtä useiksi vuosiksi eteenpäin.

Puhelu tutulle turveurakoitsijalle Pohjanmaalle sinetöi vallitsevan epävarmuuden alalla jatkuvan. Elinkeinostaan luopuneitakin jo tuttavapiiristä löytyy. Tosin miljoonakalustolle maksettava romutuspalkkio jää murto-osaan kaluston arvosta ja jättää elinkeinonsa jättämään joutuneelle vielä velkaa velan päälle.

Turpeen varastot ovat pienentyneet murto-osaan parhaista vuosista samalla kun kapasiteetti turpeen nostamiseen on jo auttamattomasti supistunut. Varastoaumoissa ei polttoturvetta enää entiseen malliin ole. Jos nostoa halutaan tänä vuonna kiihdyttää tulevan talven energiasaannin takaamiseksi, nyt on todella kiire.

Tuttu turvemies kertoo tarinan autoilijasta, joka päätti luopua leasingillä hankituista hakeautoistaan, kun turveralli voimalaitoksiin hiipui. Jäännösarvo autoissa ei riittänyt sopimuksen purkautuessa ja kuljetusyrittäjyys loppui pankkivelkaan, joka otettiin jäännöserän maksua varten. Ja näitä tarinoita varmasti päähän potkitulla alalla riittää.

Toinen koneurakoitsijoiden etujärjestö eli Infra ry vaatii polttoöljylle väliaikaista veronalennusta. Polttonesteiden hinnat ovat nousseet voimakkaasti reilussa vuodessa. Lokakuusta 2020 tammikuuhun 2022 kevyen polttoöljyn hinta nousi Tilastokeskuksen mukaan peräti 64 prosenttia. Dieselin hinta nousi samalla aikavälillä 43,5 prosenttia. Ja nousu jatkuu. Sen jokainen polttoainepumpulla vieraillut tai lämmitysöljyä tilannut on havainnut.

Valtiovarainministeriö on tiedottanut tekevänsä täsmätoimia, joiden tarkoitus on vastata energian hintojen nousuun. Toimet painottuvat erityisesti liikenteeseen ja kohdistuvat kotitalouksiin, ammattiliikenteeseen sekä maatalouden yrittäjiin.

”Listasta unohtuivat konepalveluissa ja infraurakoinnissa toimivat yritykset. Näillä työkonevaltaisilla aloilla polttoaineena yleisesti käytetyn kevyen polttoöljyn hinnannousu on ollut kaikkein rajuinta. Sen seurauksena moni alan yritys on ajautunut akuuttiin kriisiin”, toteaa Infran toimitusjohtaja Paavo Syrjö.