Blogi

Hohoi, Maxpoa näkyvissä

Maailma näyttäisi heräilevän hiljalleen pandemian jälkeen. Lähiaikoina nähtyjä, varsin positiivisia uutisia ovat esimerkiksi Maxpo– ja Bauma-näyttelyiden toteutuminen tänä vuonna.

Muutamia näyttelyitä on pandemia-aikana myös jo pidetty. Näitä ovat muun muassa Bauma Kiinassa sekä MINExpo ja World of Concrete Amerikanmaalla. Tapahtumat on opittu järjestämään kaikki terveysuhat minimoiden, eikä noistakaan näyttelyistä ole raportoitu koronalinkoina. Näin ollen on varmastikin jo syytä palauttaa eri tapahtumia niille kuuluville paikoille.

Toukokuun alkuun sijoittuvassa Maxpossa on jo nyt mukana yli 200 alan yritystä, joten tapahtumasta on tulossa varsin merkittävä kattaus kotimaista maarakennusalaa. Edellisellä kerralla vuonna 2019 osallistuvia yrityksiä oli 260 ja messujärjestäjät uskovat pääsevänsä samaan lukuun tänäkin vuonna.

Bauma taas siirrettiin jo hyvissä ajoin viime vuonna kuluvan vuoden syksyyn eli lokakuun loppuun. Tällä hetkellä Bauma on lähes täytetty, sillä tammikuussa Messe München tiedotti myyneensä jo 97 prosenttia näyttelyalasta. Kaikkien näyttelyiden äidistä ja isästä on taas tulossa melkoinen bakkanaali.

Joitain merkittäviä poisjääntejä tosin on ilmoitettu. Esimerkiksi sellaiset isot nimet kuin Volvo Construction Equipment, JLG ja Metso Outotec ilmeisesti jättävät Münchenin nyt väliin. Caterpillarikaan ei tee omaa osastoaan, vaan esiintyy vain maahantuojansa Zeppelin Baumaschinen osastolla. JCB:kin ilmoitti jo viime vuoden alussa epäröivänsä jatkossa enää osallistumistaan mihinkään perinteisiin massanäyttelyihin. Englantilaisyritys etsii jatkossa vaihtoehtoisia tapoja ja paikallisia näyttelyitä markkinoida ja promotoida tuotteitaan. Mansen Mörinät ja Maxpo ovat vahvasti sellaisia.

Volvokin on avoimesti ilmoittanut keskittyvänsä jatkossa pienempiin tapahtumiin ja omien asiakkaidensa entistä täydellisempään huomioonottoon.

Monet pohtivat siis vieläkin Baumaan osallistumista. Punnittavana on pandemiauhan lisäksi näyttelyyn osallistumisesta koituvat säästöt kontra tuotot sekä myös karavaanin paikalle rahtaamisesta johtuva ilmastorasitus.

Bauman keskimääräinen neliöhinta näytteilleasettajalle on noin 300 euroa. 20 neliön osasto siis maksaa 6 000 euroa. Paikkakulu on kuitenkin vain pieni osa, kun siihen pitää lisätä vielä osastojen rakentamisen ja varustamisen lisäksi myös osastohenkilökunnan matkat, majoitukset ym. Suurimpien näytteilleasettajien kulut kohoavat helposti miljooniin euroihin.

Messujärjestäjät jakavat jo etukäteen yksityiskohtaista tietoa siitä, miten turvajärjestelyt tehdään. Nyt tullaan näkemään entistä enemmän kasvomaskeja, käsienpesupisteitä sekä kyynärpäätervehdyksiä. Turvaväli saksaksi on muuten Der Sicherheitsabstand.

Hotellit satojen kilometrien säteellä messupaikasta alkavat täyttyä. Joulukuussa 2021 sain vielä kohtuuhintaisen huoneen neljän kilometrin päästä näyttelyaluetta. Nyt kun Bauma näyttää toteutuvan, niin loputkin hotellihuoneet ja siivouskomerot varattaneen nopeasti. Eikä ole halpaa lystiä.

Yksi asia ainakin on selkiytynyt nyt tapahtumien puuttumisen aikana. Erilaiset virtuaaliset messut ja konferenssit eivät toimi. Puhumattakaan tuotelanseerauksista. Olen virkani puolesta seurannut monia lehdistötilaisuuksia omalta tietokoneruudulta sekä myös kansainvälisiä tapahtumia internetin välityksellä. Tässä kohtaa vanhassa vara parempi eli ala kaipaa koneiden päälle kipuamista, koeajoja ja mielipiteiden vaihtoa kasvotusten, eikä virtuaalisesti toteutettuja tarinointeja eli puhuvia bittipäitä.

Onpa kyse sitten kansainvälisestä tai kotimaisesta tapahtumasta, tunteet ja odotukset ovat samat. Alan ihmisillä on palo päästä tapaamaan naamatusten kollegoita, asiakkaita ja muita tuttuja. Kahden vuoden hiljaiselo on tehnyt tehtävänsä. Toivottavasti edellä mainitut ja monet muut paikalliset ja pienemmätkin kokoontumiset pääsevät jälleen toden teolla käyntiin.

Positiivista kehitystä myös on, että kone- ja laitevalmistajat pitkin maailmaa viestivät täyttyvistä tilauskirjoista. Maailman markkinat imevät tavaraa vauhdilla pandemian aiheuttamien katkosten jälkeen. Myös kotimaamme konepajayrityksillä on kiire. Sitä todistavat tässä artikkelissa muun muassa Sandvik ja Ponsse.

Konevalmistajia kurittavat meillä ja muualla työvoimapula, katkokset ja viivytykset osa- ja komponenttitoimituksissa sekä kohonneet raaka-aineiden ja energian hinnat. Ongelmat on tehty voitettaviksi, mutta usein niiden kanssa painiminen lisää työtä merkittävästi ja aiheuttaa paineita sovittujen toimitusten aikatauluissa pysymiseen. Tänä vuonna moni tosin odottaa tilanteen oleellisesti parantuvan.



Lue seuraavaksi