Uutiset

Autot

Menee pitkälle – myös maastossa

Kaikkien tuntema Unimog on ominaisuuksiensa vuoksi vaikeasti lokeroitava laite. Maastokelpoisuutensa ja monipuolisten lisälaitekiinnikkeiden vuoksi se ei ole pelkästään nelivetoinen auto, muttei se ole myöskään pelkkä traktori tai työkone. Reilun 60 vuoden ikään ehtinyt Unimog on edelleen täysin oma ajoneuvosarja, joka on löytänyt maailmalta oman vakaan ja uskollisen käyttäjäkunnan. Alkujaan maatalouskäytön tarpeisiin suunniteltu Unimog riensi nopeasti moniin eri tehtäviin, missä tarvittiin maastokelpoisuutta, etenemiskykyä, kuljetuskapasiteettia ja lukuisaa joukkoa eri työvälineitä.

Tekninen kehitys on vuosikymmenten aikana tuonut markkinoille lukuisia Unimog –malleja, jotka soveltuvat niin keveään kadun kunnossapitoon kuin raskaaseen maastoajoonkin. Tällä hetkellä tuotantovalikoimaan kuuluu Unimog -luokan kevein, 9,3 tonnin U20 ja satasarjan, eli 10,3-16 tonnin U300/400/500 –mallit, joiden käyttäjät arvostavat hyvää kunnallistekniikan vaatimaa muunneltavuutta niin kesä- kuin talvikunnossapitoonkin. Perinteistä Unimog –tekniikkaa hyödyntävien U3000/4000/5000 –mallien käyttäjäkunta tähdentää hyvää maastoliikkuvuutta.

Unimogin ajaton perusrakenne on säilynyt lähestulkoon ennallaan koko sen historian ajan. Kierrejousiin kiinnitetyt portaaliakselit yhdessä joustavan rungon ja nelivedon kanssa ovat vieneet ja tulevat jatkossakin viemään Unimogin maastoon, mihin kaikki muut eivät seuraa.

Räätälöityä tekniikkaa

Unimog-malliston raskaan sarjan edustaja U5000 on löytänyt vankan suosion ja käyttäjäkunnan eritoten sähkö- ja energialaitosten parista. Veho Hyötyajoneuvojen Power Line -osasto onkin yhdessä kumppaneidensa kanssa räätälöinyt joukon sähköalan osaajien tarpeiden mukaisia maastoajoneuvoja, joista muhkein lienee pari vuotta sitten asiakkaalle luovutettu kuusipyörävetoinen Mercedes-Benz Zetros. Arkisempia ajokkeja tälle Risto Eräsen luotsaamalle Power Line -osastolle ovat nelivetoiset Sprinterit, Ategot ja nyt tarkempaan syyniin otettavat Unimog-mallit.

Omamassaltaan noin 5300 kilon Unimog U5000 rakentuu tikapuurungolle, jonka merkittävin ominaisuus on joustavuus. Kierrejousiin ja poikittaistukivarsiin kiinnitetyt portaaliakselit takaavat etenemiskyvyn niin kivikkoisessa kuin muutoinkin kumpuilevassa maastossa. Ennakko-odotukset maastoajoon rakennetun Unimogin maantieajo-ominaisuuksista osoittautuvat jo ensi metreiltä virheellisiksi. Työkonemaisuudesta ei ole merkkiäkään ajettaessa Unimogilla itäuusmaalaisella asvalttitiellä, sillä moottorin pyörimisnopeus säilyy alhaisena yhdessä melutason kanssa. Meno on tasaisen vakaata jousituksen nielaistessa tienpinnan suurimmat epätasaisuudet.

Progressiiviset kierrejouset ovat tosin yllättää tottumattoman Unimog-kuljettajan, sillä alkuun pehmeät jouset sallivat nosturilla varustetulle ja painopisteeltään korkealle ajokille melko voimakkaan kallistelun kylätien mutkissa. Mutkan kiristyessä jouseen kohdistuva kuormitus kasvaa, mikä tekee menosta jälleen vakaata.

Nelisylinterisen, tilavuudeltaan 4,8 litran OM934LA -voimalan tuottama 218 hevosvoiman teho välitetään voimalinjaan puoliautomaattisen Telligent -vaihteiston kautta. Vaihteen esivalinta tapahtuu sähköisesti oikealla kädellä hallittavan kytkimen avulla, vaihtamistapahtuma saadaan alulle kytkinpolkimen painalluksella. Peruslähtökohtana Unimogeissa on 8+6 –portainen vaihteisto, joskin useimmiten voimalinjasta löytyy 16+14 –portainen vaihtoehto, joka tarjoaa oikean vaihteen jokaiseen eteen tulevaan tilanteeseen. Vaihteiston nopeusalue kattaa nimittäin nopeusalueen 1,2-85 km/h ja välityksistä johtuen matkavauhti voi olla lähestulkoon sama eteen ja taaksepäin ajettaessa. Vaihteiston ominaisuuksiin kuuluu myös maastoajossa usein tarpeelliseksi esiin nouseva EQR-suunnanvaihtotoiminto, joka kytketään toimintaan keskikonsolista löytyvällä keinukytkimellä. Suunnanvaihto tapahtuu vaihdekepistä löytyvän puolittajakytkimen avulla.

Energialaitoksen tarpeisiin

Unimogin etenemiskyvyn takaa kytkettävä neliveto yhdessä ristilukon ja akseleiden poikittaislukkojen kera. Runsaan maavaran ohella myös lyhyt akseliväli yhdistettynä suuren kohtaamis- ja jättökulmaan ovat maastoajon kannalta olennaisia tekijöitä. Valmistajan mukaan kohtaamiskulma on 44 astetta, jättökulman ollessa 53 astetta. Pidemmällä, 3850 millin akselivälillä olevan ajokin ylityskulma sen sijaan on mojovat 35 astetta maavaran kohotessa 476 milliin saakka. Vakiovarusteisen 80 sentin kahluusyvyyden ansiosta suomalaiset vesistötkään eivät pysäytä Unimogin matkaa kohti määränpäätä. Kahluusyvyys on erikoistilauksesta nostettavissa 1,2 metriin.

Pelkkä neliveto yhdessä suuren maavaran kanssa ei suoraan takaa maastokelpoisuutta, sillä pyörän on saatava myös pitävä ote alla olevasta maaperästä. Unimogin runko- ja jousitusrakenne onkin suunniteltu kohtaamaan myös suuria, jousituksen haastavia korkeuseroja. Vetopidon ja kantavuuden kasvattamiseksi Unimog voidaan varustaa myös ohjaamosta käytettävällä rengaspaineiden säätömahdollisuudella.

Joustava runkorakenne tuo mukanaan mahdollisuuksien ohella myös haasteita ainakin päällirakentajalle, sillä päällirakenteen on oltava alustan tavoin maastoon mukautuva. Koeajokkimme päällirakentaminen oli toteutettu Cargotecin Raision toimipisteessä, missä ajokki oli saanut ympärilleen kattavan sähkölaitosvarustelun.

Päällirakenteen sydämenä oli sinkitty sähkölaitoskäyttöön suunniteltu kappaletavaralava, jonka runko toimi samalla viisijatkeisen Hiab XS111 E5 HiDuo -kappaletavaranosturin petinä. Lavarakenne on kiinnitetty ajokin runkoon joustavasti kolmesta kohdasta maasto-ominaisuuksien säilyttämiseksi. Nosturikäyttö edellyttää kuitenkin vakautta, minkä vuoksi kummastakin päästä ajokkia löytyy lisätukijalat, joiden asennus ei vaikuta heikentävästi kohtaamis- ja jättökulmiin.  Päällirakentaminen on viimeistelty kattavalla valovarustuksella, joka pitää sisällään niin työ- kuin varoitusvalojakin – nykymallin mukaan LED-sellaisia tietty.

Katsaus klassikkoon

Kolmen vuosikymmenen ikään yltänyt Mercedes-Benz G-sarja tarjoaa ratkaisun keveämpään maastoajoon. Rungollisena autona G-sarja tarjoaa lukuisan joukon erilaisia vaihtoehtoja niin henkilökuljettamiseen kuin tavaraliikenteenkin saralla. Suomalaisesta verotuskäytännöstä johtuen G-sarjan menekki on ollut varsin niukkaa, mutta viime talvena esitellyn, kuorma-autoksi rekisteröitävän G-Professional -malliston myötä hintataso saatiin myyvemmälle linjalle.

Kuorma-autona ajokin kokonaismassa kohoaa 3550 kiloon, mikä ei aiheuta nikottelua Euro 5 –päästönormin mukaiselle kolmilitraiselle V6-koneelle, jonka syövereistä kumpuaa 183 hevosvoima teho ja 400 Nm:n vääntömomentti. Voima jatkaa kulkuaan viisiportaisen automaattivaihteiston kautta jakovaihteistolle, joka välittää voimaa edelleen vetäville akseleille. Kolme tasauspyörästön lukkoa yhdessä kierrejousien kanssa takaavat matkanteon etenemisen myös tiettömällä taipaleella.

Reilun parin kymmenen sentin maavara yhdessä 60 sentin kahluusyvyyden ja 80 asteen nousukulman kanssa ovat useimmille kaupunkilaisille tarpeettomia ominaisuuksia, joiden merkityksen huomaa vasta matkatessaan kohti hakkuuaukean laitaan pysähtynyttä metsäkonetta tai sähkölinjan päälle kaatunutta petäjää.

Ari Perttilä

Lue seuraavaksi