Ensimmäinen uuden sukupolven Mitsubishi – Eclipse

Mitsubishin mallistosta on pitkään puuttunut tämän päivän hittiluokan edustaja, moderni crossover. Katumaastureita toki merkiltä löytyy, mutta kuumana käyvään keskikokoisten ja muotoilultaan nykyaikaisten maastureiden markkinoihin ei Mitsubishi ole päässyt osallistumaan. Nyt kisaedustaja on viimein tarjolla, kun täysin uusi auto, Mitsubishi Eclipse Cross asettuu lähtöviivalle. Otimme selvää koeajon merkeissä, millaisin eväin Eclipse kisaan lähtee.

Hypätään saman tien ohjaamoon ja tartutaan uutta crossoveria sarvista. Lajityyppinsä mukaisesti kuljettajan penkille käynti on helppoa, ainakin 190-senttiselle. Yhtä lailla takapenkille käynti on helppoa suurten oviaukkojen johdosta. Lyhyen vilkaisun perusteella kuskin penkiltä näkymiä tarkasteltuna tulee olo, että ollaan suuremman auton kyydissä kuin mitä ulkokuosi antoi olettaa. Oman osansa vaikutelmaan tuo lähes koko katon mittainen panoraamaikkuna. Koeajoauto on malliston yläpäähän sijoittuva Eclipse Cross Instyle 4WD, joten siinä on mittava määrä ajo- ja muuta mukavuutta lisääviä ominaisuuksia. 190-senttinen istuu kuskin penkillä mukavasti ja tukevasti, myös sivuttaistuki on kunnollinen. Tilaa on joka suuntaan reilusti, vaikkakin istuimen pituussäätö on äärimmilleen takana. Samoilla etupenkin asetuksilla mahtuu edellä mainitun

mittainen henkilö istumaan takanakin. Takapenkillä on myös hyvin pääntilaa pitkille matkustajille. Kuljettajan istuimessa on sähkösäädöt, muissa sitä ei ole.
Ovien lukitus aukeaa nykytyyliin keyless-tyyppisesti. Riittää, kun pienen laskimen kaltainen avain on taskussa ja painetaan ovenkahvassa olevaa painiketta. Samoin ovet lukittuvat nappia painamalla, kun poistutaan auton luota. Sisäverhoilu on varsin tummaa, joten suuren kattoikkunan tuoma valo on paikallaan. Kesähelteillä kahteen osan jaetun panoraamaikkunan pystyy sulkemaan pimennysverhoin (tai paremminkin luukuin). Sulku tapahtuu sähköisesti katossa olevin kytkimin.
Eclipsessä on perinteinen kojelauta analogisine mittareineen. Kytkimiäkin on vielä jäljellä kohtuullinen määrä, vaikka Instyle-varustelutason myötä autossa on keskikonsolissa kosketusnäyttö. Taustapeiliin vilkaisu tuottaa erikoisen havainnon. Takaikkunakin on jaettu kahteen osaan koko auton levyisen takavalopaneelin johdosta. Ensin näkymä oudoksuttaa, mutta jo lyhyen kurvailun jälkeen poikittaispalkki ei juurikaan haittaa. Itse asiassa lasipinta-ala on saatu näin monia kilpailijoitaan suuremmaksi, ja taustapeilillekin löytyy käyttöä. Taakse vilkuilua helpottavat myös suuret sivupeilit. Varustelutason myötä autossa on lisäksi kamerat edessä, takana ja molemmilla sivulla.

Käyntiin ja menoksi
Auto käynnistyy painonapista nykytyyliin. Ovien lukitusten tavoin riittää, kun avain on taskussa, jotta käynnistys voidaan tehdä. Moottori pyörähtää käyntiin lähes huomaamattomasti, liikkeellelähtö samoin. Käynnistyksen yhteydessä myös hud-näyttö nousee yläasentoon tuoden tietyt toiminnot tuulilasinäyttöön. Itse asiassa tuulilasiin ei heijasteta mitään, vaan ylös nousevaan, läpinäkyvään muovilevyyn.
Kaasun painallus antaa mukavan äänimaailman. Epäilys moottorin koosta pakottaa heti pysähtymään ja tarkistamaan tiedot. Ja kyllä, nokalla on todella ”vain” 1,5-litrainen bensiinimoottori.

Arvailujen varaan jää onko äänimaailma sattumaa vai suunnittelun tulos. Muutama ripeä kiihdytyskin antaa olettaa isompaa myllyä. Moottoritekniikan kehitys etenee nykyisin harppauksin ja tehoa Eclipsen 1,5-litraisesta bensiiniturbosta irtoaakin 120 kilowattia (163 hv). Sillä reilu 1,5 tonnin painoinen auto liikkuu yllättävän vilkkaasti. Vääntöä on maksimissaan 250 newtonmetriä, joka sekin on tälle sylinteritilavuudelle hyvä lukema. Vaihteistona Instyle-varustelutasossa on aina automaattivaihteisto, ja veto tapahtuu kaikkien pyörien kautta (4WD). Vaihteisto on portaaton automaattivaihteisto (CVT) momentinmuuntimella, mutta siihen on käyttäjien toivomuksesta ohjelmoitu pykälät, yhteensä kahdeksan. Vaihdot tuntee ja kuulee selvästi ajossa. Samoin mittariston näytössä vaihtuu vaihteen lukema tilanteen mukaan.
Tämä pykälöinti vaikuttaa hieman myös kulutukseen, lisäävästi. Siitä huolimatta portaattomaan automaattivaihteistoon on tehty tällainen porrastus. Onpahan ohjauspyörän sivulla olevilla urheiluautomaisilla läppävaihteillakin näin käyttöä. Tosin kahdeksanvaihteisen laatikon vaihtaminen tapahtuu kiihdytyksissä sen verran nopeaan tahtiin, että vannoutunut manuaalivaihdemieskin antaa automaatin hoidella homman mieluusti. Liikennevalolähdöissä auto tuntuu kiihtyvän loputtomasti. Missään vaiheessa vetoon ei tule suvantokohtaa, vaan liike on tasaisen kiihtyvää.

Kahta suihkutustapaa
Oman osansa tasaisen hyvään kiihtyvyyteen tuo varmasti moottorin polttoaineensyöttöjärjestelmä. Se on toteutettu yhdistämällä alkuaikojen epäsuora imusarjasuihkutus ja nykyisin enimmäkseen käytetty suorasuihkutus. Päällimmäisenä tavoitteena lienee ollut päästöjen parempi hallinta, mutta tulos vaikuttaa tuntuvan myös kaasujalan alla. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kahdeksanlovinen automaattilaatikko heittää kiihdytyksessä uutta pykälää pesään jatkuvalla syötöllä. Momentinmuunnin toimii sekin jämäkästi minimoiden luistot.

Kaiken kaikkiaan Eclipcen ajaminen on helppoa, ajoittain jopa nautinnollista. Mutkainen sora- ja myös asfalttitie, suorastaan houkuttelevat hurjastelemaan. Alusta on riittävän kova mutkateiden heitoille ja kuopille. Ovatkohan nämä ominaisuudet Mitsubishin ralliperimää. Myös rengastuksella on varmasti vaikutuksensa asiaan. Alla ovat 18-tuumaiset 55-sarjan renkaat.
Ohjaus on tarkka ja käyttö on sopivan kevyttä, mutta ei missään nimessä liian kevyttä. Jarrutuksissa auto käyttäytyy vakaasti, eikä juurikaan niiaa korkeudestaan huolimatta. Korkeimman varustelutason Eclipse on aina varustettu jatkuvalla nelivedolla. Vedon hallintaan on tarjolla kolme vaihtoehtoa; lumelle, soralle ja automaattinen. Pitävällä ja lumettomalla alustalla ei näiden vaihtoehtojen välillä havainnut eroja.
Pimeällä ajon ilona keulalla hehkuvat led-ajovalot. Niiden antama valoteho on hyvä, ja valon värisävy on vaalean neutraali. Automaattinen valonvaihdin (kauko-/lähivalot) toimii moitteettomasti helpottaen kuskin hommia. Lämmitettävä ohjauspyörä lisää mukavuudentuntua.
Vakionopeudensäätimen käyttö on helppoa, vaikkakin hallintanappulat ovat ohjauspyörän oikealla puolella. Siinä on myös käytännöllinen adabtiivinen omaisuus, eli auto ”lukitsee” itsensä edellä ajavan nopeuteen. Auto siis jarruttaa itse, jos etumainen jarruttaa, ja kiihdyttää taas edellä ajavan mukaan, valittuun maksiminopeuteen asti. Säätimen asetukset heijastuvat myös hud-näyttöön. Niin ohjauspyörän kuin muidenkin kytkimien valot ovat varsin himmeät valaistuksen ollessa säädettynä täysille. Se hieman hidastaa kytkimien käyttöä pimeällä. Varsinkin kun esimerkiksi ohjauspyörän pinnassa on paljon kytkimiä. Toinen havainto on, että joidenkin kytkimien tunnokkuus ei ole aivan paras mahdollinen. Joskus niitä pitää painella useammankin kerran ennen kuin käsky menee perille.

Elektroniikkaa on
Nykyajan autovarustelu alkaa olla enemmänkin taistelua elektroniikan monipuolisuudesta. Eclipsestä löytyy paljon tämän päivän avustimia ja medialaitteita. Niitä on täysin riittävä määrä arkiseen käyttöön. Instyle-versiossa keskipisteenä toimii seitsemän tuuman kosketusvärinäyttö. Mukaan on pakattu sd-kortilta toimiva navigaattori, älypuhelimen käyttö handsfree-toiminnolla sekä audiojärjestelmä monine eri lähteineen.

Kosketusnäyttöä vaivaa kytkimistä tuttu tunnottomuus. Painallukset eivät mene aina ensimmäisellä kerralla perille. Lisäksi monissa valikoissa olevat painettavat symbolit ovat turhan pieniä, jolloin joutuu sihtaamaan. Liikkuvassa autossa se on yleensä melko hankalaa.
Navigaattorin käyttö ei ole helpoimmasta päästä. Osoitteiden haku ja syöttö on hidasta. Oman osansa siihen tuovat pienet painettavat kosketusnäyttösymbolit. Navigaattori ei puhu suomea, mutta toinen kotimainen onnistuu kyllä. Oletusäänenä toimiva naisopastus hoitaa hommansa turhan lakonisella äänensävyllä.
Älypuhelimen paritus auton järjestelmän kanssa onnistuu kivuttomasti. Handsfree-puhelu kuuluu autossa hyvin, mutta vastapelurin mukaan ääni kuulostaa jotenkin ”pakatulta”. Kännykän puhelinluettelo siirtyy sekin helpolla autolla käytettäväksi. Luettelon selaus autossa on kuitenkin hidasta ja vaatii turhan paljon kosketusnäytön painalluksia tietyn nimen löytämiseksi.
Audiojärjestelmään on tarjolla runsaasti äänilähteitä. Radion lisäksi voi musiikkia kuunnella cd-levyltä, sd-kortilta, usb:n/iPodin liitännän kautta tai Bluetooth-liitännän kautta kännykästä, myös MP3-toistona. Autossa on myös digitaalinen radio eli DAB, joten Norjassakin pärjää.
Radion kuuluvuus ei syrjäseudulla ole paras mahdollinen, monet kanavat jäävät havaitsematta. Kaupunkialueilla ei tätä ongelmaa ole. Äänentoistosta vastaa Rockford Fosgate -järjestelmä yhdeksällä kaiuttimella. Saundi onkin sen myötä muhkea. Takakopan suuri bassokaiutin antaa mukavasti potkua musaan. Cd-soitin ja sd-muistikorttien lukijat ovat piilossa alas kääntyvän kosketusnäytön takana. Tällainen pienillä sähkömoottoreilla hoidettu hienomekaniikka aina hieman arveluttaa. Pakkanen kun hyydyttää suurempiakin mekanismeja.
Kosketusnäyttö toimii myös peruutuskameran näyttönä. Autossa on itse asiassa kamera joka sivulla, ja näyttöön saa myös reaaliaikaisen kuvan lintuperspektiivistä. Ohjauspyörän kytkimen avulla voi vaihdella kameranäkymiä vaikka ajon aikana. Mitsubishin kamerajärjestelmä tottelee nimeä Multi Around Monitor.
Kätevä ominaisuus on digitaalinen huoltokirja, joka löytyy kosketusnäytön valikoista. Sinne on helppo syöttää tehtyjen huoltojen kilometrimäärät. Näin ne kulkevat aina auton mukana.

Tilaa on ja ei
Eclipse tarjoaa hyvät tilat neljälle isokokoisellekin henkilölle. Tavaratilaa on tuolloin kuitenkin niukalti tarjolla. Kaartuva takalasi rajaa takakopan tilavuuden lähes sedan-luokkaan. Takaluukku on käsikäyttöinen ilman sähköistä sulkemista. Tavaratilan päällä on rullaverhon tavoin toimiva näkösuoja.
Takakopan lattian alla on mukavasti säilytystilaa pikkutavaroille. Takapenkit kääntyvät alas kahdessa osassa (60/40-suhteessa), jolloin tavaratilaa onkin sitten jo reilusti. Suuri takaluukku imaisee helposti sisäänsä isonkin kappaleen.
Kuljettajan ulottuvilla on myös reilusti säilytystilaa. Ovissa on suuret lokerot pulloupotuksineen ja etuistuimien välissä on tilava kaukalo, jonka kantena kyynärnoja toimii. Lisäksi istuimien välissä on vielä avokaukalo kahdella pullotelineellä. Edessä on yksi usb-latauspiste sekä yksi tupakansytytinpistoke. Takapenkin matkustajille on tarjolla sama määrä liitäntöjä, 1 x usb ja 1 x tup.syt. Japanilaiseen tyyliin polttoainetankin korkki on auton vasemmalla sivulla. Luukun sarana on kiusallisen löysä aiheuttaen luukun sulkeutumisen pienestäkin tuulesta, jolloin se pitää käydä avaamassa uudelleen kuskin paikalta. Auto käyttää 95-oktaanista polttoainetta (E10) ja säiliön tilavuus on 63 litraa. Tuhannen kilometrin koeajorupeamalla keskikulutus oli lähellä kymmentä litraa sadalla kilometrillä. Ajo oli enemmänkin riehakasta kiihdyttelyä asfalttialustalla kuin pisaralla pisimmälle -pihistelyä. Myös moottoritiellä ajetut kesän huippunopeudet näkyvät luvussa.

Kuskin apulaiset
Edellä mainittujen kameroiden ja automaattisen valonvaihtajan lisäksi autossa on tukku tämän päivän ajoavustimia mukavuuden ja turvallisuuden nimissä. Molemmat toteutuvat juuri adabtiivisen vakionopeudensäätimen kohdalla. Näiden lisäksi autossa on kuolleen kulman valvonta ja risteävän liikenteen varoitus peruutettaessa. Tiukoissa paikoissa hätäjarrutehostin parantaa hidastuvuutta. Kaistavahti pitää kaidalla tiellä ja rengaspaineiden valvontajärjestelmä paineet kurissa. Kaksitasoista ajovakauden- ja pidonhallintajärjestelmää ei päästy kokeilemaan liian hyvien pito-olosuhteiden johdosta. Sellaiset autossa siis on.

Sukunsa ensimmäinen
Mitsubishin ensimmäisenä uuden sukupolven crossoverina Eclipse joutuu heti kovien haastajien joukkoon. Niitä tulee niin Euroopasta kuin Kauko-Idästä. Merkkiuskolliselle uusi Eclipse on varteenotettava vaihtoehto, eivätkä sen ajo-ominaisuudet tuota pettymystä. Auto on terhakka kulkija, ja muotoilu on täysin uutta, mikä ohjaa paljon nykyään auton ostotapahtumaa.
Eclipsestä on tarjolla neljä varustelutasoa. Halvimmillaan Eclipsen (2-vetoinen, manuaalivaihteinen ja Inform-varustelutaso) omistajaksi pääsee karvan alle 30 000 eurolla. Koeajoauto oli malliston yläpäähän asettuva 4-vetoinen automaatti runsain Instyle-varustein. Sen hintalapussa lukee 47 202 euroa metallivärin myötä. Mainitut hinnat sisältävät arvonlisäveron.
Mitsubishi Eclipse valittiin äskettäin vuoden 2019 autoksi Japanissa, joten sen ominaisuudet on pantu merkille synnyinsijoillaan. Siinä kisassa riittää enemmänkin paikallisia haastajia.