Kruunuvuorensilta voitti Vuoden Teräsrakenne 2026 -palkinnon

---

Artikkelikuva: Vuoden Teräsrakenne 2026 -palkinnon voittanut Kruunuvuorensilta kuvattuna marraskuussa 2026. Palkintolautakunta kuvailee Suomen pisintä siltaa kansainvälisen tason teräsrakentamisen taidonnäytteeksi. Kreatelle tunnustus on osoitus vahvasta siltaosaamisesta ja ratkaisukeskeisestä rakentamisesta. Jarno Haanpuro

---

Kruunuvuorensillalle on myönnetty Vuoden Teräsrakenne 2026 -palkinto. Palkintolautakunnan mukaan Suomen pisin silta on kansainvälisen tason teräsrakentamisen taidonnäyte. Vaativa rakennetekniikka yhdistyy siinä arkkitehtuuriin tavalla, jolla on myös merkittävä kaupunkirakenteellinen tehtävä. Kreatelle tunnustus on ennen kaikkea osoitus yhtiön vahvasta siltaosaamisesta ja ratkaisukeskeisestä rakentamisesta. Kruunuvuorensillalla se näkyi erityisesti massiivisten teräslohkojen merikuljetuksissa ja -nostoissa. Myös yli sadan metrin korkeuteen nostettujen pylonin teräksisten köysikoteloiden asennus vaati poikkeuksellista tarkkuutta.

Helsingissä sijaitseva Kruunuvuorensilta yhdistää Laajasalon kantakaupunkiin Korkeasaaren kautta. Suomen pisin, 1 191 metriä pitkä silta avattiin raitioliikenteelle 7. marraskuuta 2026. Jalankulkijat ja pyöräilijät ovat käyttäneet siltaa jo huhtikuusta lähtien.

Kruunuvuorensillan 135 metriä korkea pyloni kohoaa uudeksi maamerkiksi Helsingin merelliseen maisemaan. Vinoköysisillan kaksi pääjännettä ovat 260 metriä pitkiä. Sillan kantavissa rakenteissa on noin 6 500 tonnia terästä, ja sillalle on määritetty 200 vuoden suunnittelukäyttöikä.

Teräsrakenneyhdistyksen palkintolautakunta kuvailee Kruunuvuorensiltaa suomalaisen teräsrakentamisen huippusaavutukseksi, jolla on huomattava merkitys Helsingin kaupunkirakenteelle. Palkintolautakunta nostaa perusteluissaan esiin myös sillan poikkeuksellisen geometrian: teräksinen kansirakenne kaartuu sekä vaaka- että pystysuunnassa, mikä antaa pitkälle sillalle sen tunnistettavan, merimaisemaan sulautuvan muodon.

– Kruunuvuorensilta on ollut ainutlaatuinen hanke myös rakentajan näkökulmasta. Esimerkiksi massiivisten siltalohkojen kuljettaminen ja nostaminen paikoilleen vaati yli vuoden valmistelun. Suomessa ei ole aiemmin tehty vastaavaa tässä mittakaavassa. Vuoden Teräsrakenne -palkinto on hieno tunnustus kaikille, jotka ovat olleet rakentamassa tätä poikkeuksellisen vaativaa siltaa, sanoo Kruunuvuorensillalla teräsrakenteiden merinosto-operaatiota johtanut Ville Lehtonen Kreatelta.

Jättimäiset teräksiset siltalohkot kuljetettiin meriteitse

Hankkeessa hyödynnettiin innovatiivista suurlohkoasennusmenetelmää, jossa noin 440 metriä pitkän vinoköysisiltaosuuden teräsrakenteet koottiin Sompasaaressa kahdeksaksi suurlohkoksi ennen niiden siirtämistä meriteitse asennuspaikalleen. Kesällä 2023 lohkot kuljetettiin meritse sillalle ja nostettiin paikoilleen norjalaisella HLV Uglen -merinosturilla.

Lohkojen pituudet vaihtelivat 50 metristä 72,5 metriin ja painot noin 450 tonnista 550 tonniin. Nostoja valmisteltiin yli vuoden, sillä satojen tonnien painoiset lohkot oli saatava meritse oikeaan paikkaan ja nostettua turvallisesti väliaikaisten tukien varaan. Suurlohkojen kokoaminen maissa vähensi merellä tehtävää työtä ja nopeutti rakentamista merkittävästi.

Vaativa nosto-operaatio rakennettiin virtuaalisesti tietomallissa ennen kuin ensimmäistäkään teräslohkoa nostettiin.

– Tietomallissa pystyimme käymään merinostot läpi ennen kuin satojen tonnien painoiset teräslohkot lähtivät liikkeelle. Jokainen nostovaihe oli rakennettu virtuaalisesti luodatun merenpohjan päälle. Näin varmistimme etukäteen, että merinosturi pystyi tekemään työn turvallisesti, Lehtonen kertoo.

Kruunuvuorensillan tietomallinnus on saanut myös kansainvälistä tunnustusta Tekla Global BIM Awards 2024 sekä Tekla BIM Awards Suomi 2024 -kilpailuissa

Köysikotelot nostettiin yli sadan metrin korkeuteen

Teräsrakentamisen vaativimpiin yksityiskohtiin kuuluivat pylonin köysialueelle asennetut seitsemän teräksistä köysikoteloa. Noin viisi metriä pitkät, kolme metriä korkeat ja kaksi metriä leveät kotelot asennettiin päällekkäin 101–122 metrin korkeudelle.

– Merellä tai yli sadan metrin korkeudessa tehtävissä työvaiheissa pienillekään poikkeamille ei ole tilaa. Onnistuminen edellytti perusteellista ennakkosuunnittelua ja sitä, että työmaatuotanto, teräsrakenteiden valmistus, logistiikka ja asennus toimivat saumattomasti yhteen, Lehtonen toteaa.

Teräksiset köysikotelot kiinnitettiin toisiinsa hitsaamalla, minkä jälkeen saumat maalattiin. Köysikoteloiden sivupintojen suojaksi rakennettiin metrin paksuinen betonimantteli. Jokaiseen köysikoteloon kiinnittyy 8–12 vinoköyttä, joiden toinen pää liittyy sillan vinoköysiosuuden teräksisiin ankkuriputkiin.

Poikkeuksellisen vaativa silta syntyi useiden alansa huippuosaajien yhteistyönä. Kruunuvuorensillan rakensi Kreate Oy:n ja YIT Infra Oy:n muodostama TYL Kruunusillat. Teräksisten päärakenteiden konepajavalmistuksesta, pintakäsittelystä ja asennuksesta vastasi Nordec.

– Kruunuvuorensillan palkinto on hieno tunnustus osaamisellemme teknisesti vaativissa kohteissa. Myös kunniamaininnan saanut Kansallismuseon laajennus on meille tuttu. Siellä meidän työmme löytyvät tosin teräsrakenteiden sijaan maan alta. Louhimme kymmenen metrin syvyyteen suojellun museorakennuksen vieressä ja osin sen alla, Gallen-Kallelan tärinäherkkiä freskoja varoen. Kreaten osaamiselle näyttää löytyvän käyttöä niin meren päällä kuin syvällä maan allakin, iloitsee Kreate Groupin toimitusjohtaja Timo Vikström.

Vuoden Teräsrakenne 2026 -palkinto julkistettiin Teräsrakennepäivässä Helsingissä 11. marraskuuta 2026.

Vuoden Teräsrakenne 2026, Kruunuvuorensilta:

• Tilaaja: Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala
• Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: WSP Finland Oy ja Knight Architects
• Pääurakoitsija: TYL Kruunusillat (Kreate Oy ja YIT Infra Oy)
• Teräsrakenteiden konepaja- ja toteutussuunnittelu: Ramboll Finland Oy
• Teräsrakenteet: Nordec Oy