Tehokas maamassojen hallinta säästää

Maamassojen hallinnan järkeistämiselle on tarvetta niin Jyväskylässä kuin valtakunnallisestikin. Uusien maankaatopaikkojen perustaminen kaupunkiympäristössä kohtuullisten etäisyyksien päähän rakennuskohteista on käymässä hankalaksi.

”Ylijäämämaiden loppusijoituksesta aiheutuvat kustannukset kasvavat jatkuvasti kuljetusmatkojen pidentyessä. Samalla myös ympäristöhaitat lisääntyvät. Tämä ajaa kuntia pohtimaan ylijäämämaiden hallintaa uusista näkökulmista”, JAMK:n Biotalousinstituutin Resurssivirrat haltuun -hankkeen projektityöntekijä Sari Tapio kertoo.

Pelkästään Jyväskylän kaupungin rakennuskohteista syntyvien maamassojen kuljetuskustannukset ovat noin 1,3 miljoonaa euroa vuosittain. Kuljetuskustannukset aiheuttavatkin 90 % maamassojen hinnasta. Kun maamassojen hallinnan suunnittelua ja alueellista yhteistyötä lisätään, voidaan saada aikaan kymmenien prosenttien säästöt kuljetuskustannuksista.

Sitran rahoittamassa Resurssivirrat haltuun -hankkeessa JAMK on viimeisen vuoden aikana pyrkinyt lisäämään yhteistyötä ja tiedonvaihtoa eri maarakennusalantoimijoiden välillä. Asiantuntijat ovat vierailleet viidessä Jyvässeudun kunnassa keskustelemassa maamassojen hallinnan nykytilasta sekä niihin liittyvistä toimintamalleista ja kehittämistarpeista. On myös perustettu Infra ry:n ja JAMK:n yhteistyönä Keski-Suomen maarakennustyöryhmä, joka kokoontui ensimmäisen kerran 12. marraskuuta. Tavoitteena on, että eri organisaatioiden välistä tiedonvaihtoa saadaan lisättyä.

”Näin edistetään alan elinvoimaisuutta sekä pystytään tunnistamaan niitä epäkohtia, joihin voidaan yhteistyössä vaikuttaa. Työryhmä tulee kokoontumaan kolme, neljä kertaa vuodessa”, Tapio kertoo.

Jyväskylään on 17.12. on kutsuttu ”Verrukkikuntien tapaamiseen” edustajia seitsemästä Suomen kaupungista keskustelemaan maamassojen hallinnan tilasta ja niistä ongelmista, joiden ratkaisemiseksi työskennellään. Tavoitteena on, että kooltaan, kuntarakenteeltaan ja rakennustarpeiltaan samankaltaisten kuntien edustajat pääsevät vaihtamaan kokemuksiaan ja löytämään yhteistyössä ratkaisuja yhteisiin haasteisiin.

”Kaiken kaikkiaan tahtotila ylijäämämaiden hallinnan järkevöittämiseen on olemassa. Kun löydetään ne työkalut, joilla päästään haluttuihin lopputuloksiin, saadaan säästettyä niin luonnonvaroja kuin kustannuksiakin”, Tapio muistuttaa.