Liipolan tunneli liittyy maamme merkittävimpien maantietunnelien joukkoon

Lahdessa Liipolan kaupunginosan asukkaiden jalkojen alla on rakennettu viime vuodet Suomen mittakaavassa merkittävää uutta tunnelia. Liipolan moottorietietunneli on Lahden eteläisen kehätien kallein ja merkittävin yksittäinen kohde.

Liipolan tunneli on valmistuttuaan 930 metriä pitkä ja maamme maantieverkoston 4. pisin tunneli ja 2. pisin moottoritietunneli. Tunnelin rakennustyöt aloitettiin vuonna 2018 ja tunneli kostuu kahdesta 10,5 metrin päässä toisistaan sijaitsevista ajoneuvotunnelista, joiden välissä kulkee erillinen pienempi huoltokäytävä.

Suomessa on ollut ennen kuluvaa vuosituhatta varsin vähän pitkiä maantietunneleita, koska maastomme on suhteellisen loivaa ja korkeuserot ovat maltillisia, ja maantiet ovat perinteisesti kiertäneet tai ylittäneet maaston korkeat paikat. Myös maanteiden kallioleikkaukset ovat Suomessa verrattain yleisiä ja tuttu näky teiden varsilla.

Maailman toiseksi pisin tunneli sijaitsee kuitenkin Suomessa: pääkaupunkiseudun vedensaannista huolehtiva Päijännetunneli yltää 120 kilometrin pituudellaan hopeasijalle maailman tunneleiden listalla.

”Hankkeessa on läpikäyty tarkkaan aiempien pitkien tunneleiden rakentamista ja käyttöönottoa ja pyritty ottamaan opiksi muista hankkeista, jotta Liipolan tunnelia voi rehellisesti sanoa Suomen laadukkaimmaksi maantietunneliksi”, toteaa projektipäällikkö Janne Wikström Väylävirastolta.

Tunneli tupaten täynnä tekniikkaa

Voisi ajatella, että tunnelin rakentaminen on yksinkertaista: louhitaan kallio pois ja asfalttia alle. Tämä ei kuitenkaan voisi olla kauempana totuudesta, vaan Suomessa maantietunnelit ovat täynnä tekniikka ja järjestelmiä, pääasiassa varmistamassa tiellä liikkujien turvallisuuden kaikissa tilanteissa.

Liipolan tunnelin erityisenä innovaationa on ajoneuvotunneleista erillinen huoltokäytävä, joka mahdollistaa huoltotoimenpiteiden suorittamisen monessa tapauksessa ilman tunneliputken tai kaistan sulkemista. Huoltokäytävään kuljetaan liikennettä häiritsemättä erillisen kulkuyhteyden kautta.

Tunnelin turvallisuustekniikkaan paneudutaan tarkemmin syksyn aikana tulevissa artikkeleissa.

Avointa viestintää ja avolouhintaa

Alueen asukkaat ja muut tiedonjanoiset pystyivät seuraamaan tunnelin louhinnan etenemistä Lahden kaupungin karttapalvelusta reaaliajassa. Lisäksi louhintaräjäytysten vaikutusalueella asuvien oli mahdollista tilata itselleen tekstarihälytys, joka varoitti räjäytyksistä 20 minuuttia etukäteen.

”Olemme pyrkineet huomioimaan asukkaat hankkeet alusta lähtien ja vastaamaan heidän kysymyksiinsä. Asukkaita on kuunneltu herkällä korvalla ja heidän kanssaan on keskusteltu esimerkiksi kolmesti vuodessa järjestetyissä asukasilloissa. Lisäksi olemme kertoneet tunnelitöiden etenemisestä eri vaiheissa ja pyytäneet tunnelityöntekijöitä ja -asiantuntijoita kertomaan omasta työstään. Hankkeen Facebook-sivuilla olemme myös osallistuneet aktiivisesti keskusteluun”, kertoo Wikström.

Harjoittelua ja viimeistelyä ennen valmistumista

Ennen Kehätien loppuvuodesta tapahtuvaa avaamista liikennekäyttöön on edessä vielä monta tehtävää asiaa: syyskuussa pelastuslaitos harjoittelee tunneleissa sekä tieliikennekeskus kouluttaa päivystäjiään. Erilaisia lupia ja asiakirjoja tarvitaan tunnelia ja sen osakokonaisuuksia varten rutkasti, ennen kuin lopullinen käyttöönottolupa voidaan saada.