Uutiset

Työkoneet

Tunnelityömaat palkitaan

Kansainvälinen asiantuntijaraati on nimennyt maailmanlaajuisesti useita tunneliprojekteja eri kategorioissa kilpailemaan tämän vuoden palkinnoista. Nyt kuudetta kertaa jaettavat palkinnot on perinteisesti ojennettu juhlagaalassa, mutta koronaepidemia pakottaa tämänkin tapahtuman verkkoon. Palkitut kohteet selviävät joulukuun 3.-4. päivien aikana pidettävässä virtuaalikonferenssissa, jota kuka tahansa voi seurata rekisteröitymällä tämän linkin kautta: ITA tunnelling awards.

Tapahtuman takana on järjestö nimeltä ITA (International Tunneling Association). Se on perustettu vuonna 1974 ja siihen kuuluu nykyään 78 jäsenvaltiota sekä 266 muuta alan toimijaa, esimerkiksi kone- ja laitevalmistajia. MTR eli Maanalaisten tilojen rakentamisyhdistys on Suomen edustaja ITA:ssa.

Sellaisia meilläkin hyvin tunnettuja nimiä kuten Epiroc Rock Drill Ab, Normet Group Oy, Ramboll A/S ja Sandvik Mining and Construction Oy ovat yrityksinä mukana ITA:ssa.

Näin tehdään tunneleita.

Palkintoraadissa istuu 16 alan ihmistä kaikkialta maailmasta, kuten Brasiliasta, Australiasta, Venäjältä, Kiinasta ym. Norjalainen Anne Katherine Kalager on tuomaristossa ainoa pohjoismaiden edustaja, mikä selittyy vuonojen maan vaativilla ja erikoisilla tunneliprojekteilla. Hän on toiminut yli 30 vuoden ajan projektijohtajana useissa Norjan merkittävissä tunneliurakoissa ja on arvostettu alan huippuammattilainen.

Palkittavia kategorioita on yhteensä kahdeksan. Yli 500 miljoonan euron projektit kilpailevat omassa sarjassaan, kuten myös 50-500 ja alle 50 miljoonan euron urakat omissaan.

Tämän lisäksi merkittävä tekninen innovaatio, haasteiden voittaminen, tunnelitöiden erikoisuus, innovaatiot sekä ”nuori alan työntekijä” ovat kaikki omassa sarjoissaan.

Ei liene yllätys, että ehdokkaiden joukossa eniten edustettuna on Kiina yhteensä kahdeksalla kohteella.

Voit tutustua ehdokkaisiin tästä linkistä.

https://www.youtube.com/watch?v=aZ_qaOdbuEw&feature=emb_logo
Ryfast Norjasta on yksi ehdokkaista yli 500 miljoonan euron kategoriassa.

Suomi hopealla

Kun meillä Suomessa tunneleita, ja varsinkin pitkiä sellaisia, voidaan pitää harvinaisina, niin maailmalla tunnelointi on useilla alueilla välttämättömyys.

Maan päälle rakentaminen on usein haastavaa ja esimerkiksi suurissa kaupungeissa ja vuoristoissa mahdotontakin. Tilaa on vähän tai ei ollenkaan. Kaikki kaupunki- ja taajamaympäristössä maan päällä tehtävät rakentamistoimenpiteet ruuhkauttavat liikennettä entisestään.

Lisääntyvät liikennemäärät on pakko viedä maan alle. Maanpäällinen melu vähenee ja myös keskustojen ilmansaasteet pienenevät, kun siirrytään maanalaiseen joukkoliikenteeseen ja autoliikenne vähenee. Esimerkiksi suurkaupungeissa metro on ehdottomasti nopein siirtymismuoto paikasta paikkaan.

Tunneleista on toki paljon muihinkin tehtäviin kuin erilaisten liikennevälineiden kulkureiteiksi. Niiden rooli on esimerkiksi tärkeä, kun puhdasta juomavettä ja jätevesiä kuljetetaan. Parkkialueita ja ostoskeskuksia rakennetaan myös yhä enenevässä määrin maan alle.

Harva ehkä tietää, että maailman toiseksi pisin tunneli sijaitsee Suomessa. Päijänteestä Vantaalle vettä johdattavan, 16 neliömetrin poikkipinta-alan omaavan Päijännetunnelin mitta kun on noin 120 kilometriä. Sen kautta kulkevaa vettä käyttää pääkaupunkiseudulla noin 1,3 miljoonaa suomalaista. Maailman pisin tunneli on New Yorkiin vettä tuova Delaware Aqueduct (137 km).

Myös Sydneyn metro on yksi kolmesta isojen projektien ehdokkaista. Videossa TBM-tunneliporat saapuvat Barangaroo-asemalle.

Monta tapaa

Perinteisesti tunneleita tehdään räjäyttämällä. Tunnelijumbot poraavat reiät ja irti räjäytetty materiaali kuljetetaan pois tunnelista. Sen jälkeen seinämät vahvistetaan ja vuorataan eri menetelmin ja materiaalein. Tämä on Suomessakin se käytetyin metodi.

Mekaaninen louhinta on toinen ja maailmalla erittäin käytetty menetelmä tunnelien tekemiseen. Yksinkertaisimmillaan tämä on ollut tunnelirakentamisen alkuaikoina eli ”mies ja hakku”, mutta nykyään isot TBM-laitteet (Tunnel Boring Machine) ovat se tehokkain muoto porata pitkiä matkoja suuriläpimittaisia tunneleita. Nämä tunnelitehtaat voivat olla kokonaispituudeltaan satoja metrejä.

Tämä menetelmä rantautui äskettäin Suomeenkin, kun Turussa tunkattiin 800 metrin pituinen putki jätevedenpuhdistamolta mereen. Sen läpi puhdistettu jätevesi virtaa kahdeksan metrin syvyydessä.

Tunneleita tehdään myös niin sanotusti kaivamalla. Holvi rakennetaan kaivannon ympärille ja peitetään.

Upotettavia tunneleita tehdään sinne, missä alitettavana on vesistöjä. Rakenteet voidaan tehdä osittain valmiiksi maalla ja sen jälkeen upottaa veden alle, ruoppaajien valmistelevaan alustaan. Syvimmälle upotetut tunnelit kulkevat jopa sata metriä pinnan alla. Yleisin syvyys on 5-30 metriä. Tunnelin leikkaukselle ei ole pakollista muotoa, vaan ne voidaan rakentaa minkälaiseen profiiliin tahansa. Niitä käytetäänkin paljon maantie- ja rautatietunneleina.

Tunnelien rakentaminen on haastavaa ja vaatii paljon teknistä tietotaitoa ja innovointia. Palkitsemalla vuosittain parhaita ja mielenkiintoisimpia projekteja, pyritään nostamaan koko alan näkyvyyttä ja arvostusta.

Näin tehtiin maailman pisin (57 072 m) rautatietunneli (Gotthard Base Tunnel). Maailman viisi pisimpää tunnelia kuljettavat kaikki makeaa vettä. Vuonna 1982 valmistunut Päijännetunneli sijoittuu 120 kilometrin pituudellaan kaikkein pisimpien tunnelien listassa toiseksi. Liikennetunneleista Gotthard on toisena. Sen edellä on kiinalaisen Guangzhoun metron linja 3, jolla pituutta on hulppeat 57,9 kilometriä.

Katso lista maailman pisimmistä tunneleista tästä.

Ylen elävän arkiston video Päijännetunnelista tästä.


Lue myös: Liipolan tunneli liittyy maamme merkittävimpien maantietunnelien joukkoon.





Lue seuraavaksi