Tana 50 vuotta

Tanan 50 vuoden taipaleelle mahtuu paljon ennakkoluulottomia ratkaisuja tekniikassa ja toimintatavoissa. Toimintaa leimaa poikkeuksellinen edelläkävijyys ja pioneerihenki aivan alkumetreiltä nykypäivään asti. Ennakkoluulottomia ratkaisuja on tehty paitsi tuotteiden, myös toimintatapojen osalta. Yleisiin toimintamalleihin ei ole jämähdetty, ellei se ole ollut juuri kyseisessä tilanteessa järkevintä.

Tanan, tai silloisen Kone-Jyrä Oy:n perustaja Matti Sinkkonen oli tekninen innovaattori ja keksijä. Jo ensimmäinen tuote, eli perinteisen maataloustraktorin rungolle rakennettu kaatopaikkajyrä, osoittaa melkoista ennakkoluulottomuutta. Pian rakenne vaihtui kahteen teräksiseen telaan perustuvaksi, eli tuotetta oltiin valmiita muuttamaan nopeasti asiakaspalautteen perusteella.

Varovainen tai hidas ei ollut asenne myöskään markkinoinnissa. Sinkkonen ymmärsi heti alusta alkaen, etteivät Suomen pienet kotimarkkinat riitä kaatopaikkajyrien tehokkaaseen tuotantoon. Ensimmäiset jyrät vietiin heti vuonna 1971 kansainvälisille messuille Saksan Hannoveriin. Kansainvälisyys on ollut Tanan DNA:ssa siitä lähtien.

Rönsyilyä ja karsimista

Hyvä keksijä saa jatkuvasti uusia ideoita. Kaatopaikkajyrien rinnalla valmistettiin esimerkiksi muovituotteita ja partioveneitä, joita toimitettiin muun muassa Irakin puolustusvoimille 1970-luvun lopulla. Tanan jyriä valmistettiin tuolloin lisenssillä Espanjassa ja Itä-Saksassa.

Tanan omistaja vaihtui 25 vuotta sitten. Nykyinen omistaja Kari Kangas osti yhtiön kahden kumppaninsa kanssa. Oli aika karsia rönsyjä ja keskittyä kaatopaikkajyriin.

Tuotekehitykseen pantiin vauhtia. Norjalainen maahantuoja Magne Gitmark & Co. AS oli tärkeässä roolissa, kun toimintaa kehitettiin. Norjassa Tanan markkinaosuus kaatopaikkajyrissä oli lähes 100 prosenttia. Asiakkaille perustettiin Tana Drivers Club, ja tuotteita kehitettiin yhteistyössä maahantuojan ja tehtaan kanssa. Yksi esimerkki kehityshankkeista oli patentoitu telojen keinuratkaisu, joka suojaa voimansiirtoa rasituksilta.

Repijä tulee tarpeeseen

2000-luvun alussa oli nähtävissä, että jätteen kippaaminen kaatopaikoille vähenee. Jätettä kierrätetään ja tullaan kierrättämään yhä enemmän, tai ainakin se poltetaan. Kehitys alkoi Keski-Euroopasta ja on sen jälkeen levinnyt ympäri maailman.

Tanalla päätettiin laajentaa tuoteportfoliota, mutta pysytellä samalla toimialalla. Ennakkoluulottoman markkinatutkimuksen jälkeen päädyttiin siihen, että repijöitä tullaan tarvitsemaan lähes kaikessa kiertotaloudessa. Tuotekehitystyön jälkeen ensimmäiset repijät lanseerattiin 2006. Päätös on osoittautunut oikeaksi. Repijöiden kysyntä on nykyisin selvästi suurempaa kuin jyrien, vaikka monet muistavat Tanan yhä lähinnä kaatopaikkajyrien valmistajana.

Konepajayhtiö ilman konepajaa

Ennakkoluulottomat uudistukset eivät rajoittuneet ainoastaan tuotevalikoimaan. Myös toimintatapaa haluttiin uudistaa.

Vuonna 2008 ja yhä nykyisinkin useimmilla konepajayhtiöillä on oma konepajansa, jossa tuotteet valmistetaan. Monilla muilla teollisuudenaloilla, kuten vaate- tai elektroniikkateollisuudessa, on kuitenkin siirrytty ulkoistettuun tuotantoon jo vuosikymmeniä sitten. Tana otti mallia muilta toimialoilta ja päätti siirtyä valmistusyhteistyöhön. Viimeinen itse valmistettu kaatopaikkajyrä syntyi Vaajakosken tehtaalta vuonna 2008, jonka jälkeen valmistuksesta on vastannut Toijala Works.

Kun omasta konepajasta luovuttiin, pystyttiin aikaa ja energiaa kohdistamaan enemmän asiakkaisiin ja heidän tarpeisiin. Enää ei tarvinnut huolehtia tehtaan kapasiteetista ja kuormituksesta, sen henkilöstöasioista, kiinteistöstä ja muista vastaavista. Nykyisin tehokas organisaatio huolehtii huomattavan isosta liiketoiminnasta, kun koneiden tuotannosta vastaa luotettava yhteistyökumppani.

Ennakkoluulotonta digitalisaatiota

Tana on ollut oman toimialansa edelläkävijä myös digitalisaation hyödyntämisessä. Jyrien ja repijöiden Tana ProTrack® -etäseuranta oli valovuoden edellä kilpailijoita. Huomio käännettiin raudasta, dieselistä ja hydrauliikasta elektroniikkaan, jonka tuottama data puolestaan paljasti asiakkaan koko prosessin kannattavuuden.

Koneet ja digitaaliset ratkaisut eivät ole vieläkään valmiita, vaan uutta on tulossa. Tulevien sovellusten avulla Tana tulee olemaan entistäkin tiiviimmin asiakkaidensa tukena 24/7. Ratkaisujen kehittämisellä ennakoivaan huoltoon voidaan parhaassa tapauksessa ehkäistä mahdollisia konerikkoja ja säästää asiakkaan rahaa. Uusilla koneen säätömahdollisuuksilla optimoidaan koneen tuottoa ja kustannuksia sekä myös pienennetään hiilijalanjälkeä. Polttoainetehokkuuden parantaminen tuo merkittäviä säästöjä, sillä polttoainekulut muodostavat suuren osan koneiden käyttökustannuksista.

Toisin kuin vaikkapa kiviaines, jäte on hyvin heterogeeninen materiaali, jonka ominaispaino vaihtelee höyhenenkevyestä lyijynraskaaseen. Tanan jätteenrepijöissä on ainoana maailmassa kuljettimeen integroitu vaaka, joka mahdollistaa asiakkaan prosessin tehokkuuden mittaamisen.

Kasvua ja kumppanuuksia

Tana on asettanut tavoitteekseen kasvaa nykyisestä vajaan 40 miljoonan euron liikevaihdosta noin 100 miljoonan euroon. Orgaaninen kasvu on ollut viimeiset kolme vuotta keskimäärin 20 prosenttia vuodessa ja sitä aiotaan jatkaa myös tulevaisuudessa, mutta kasvuloikka edellyttää myös kumppanuuksia.

Kaatopaikkajyrien markkinat kasvavat kierrätystavoitteista huolimatta Euroopan ulkopuolisilla markkinoilla. Kierrätyslaitteiden toimiala on vielä nuori ja alalla toimii paljon pieniä tai keskikokoisia toimijoita. Alalla on meneillään konsolidoitumista ja Tanan tavoitteena on olla ja kehittyä alan suurimpien toimijoiden joukossa omalla vahvasti asiakaslähtöisellä strategiallaan.

Strategisten kumppanuuksien avulla on mahdollista laajentaa tuotevalikoimaa ja myyntiverkostoa sekä kehittää toimintaa. Tanan selkeänä etuna alan konsolidaatiossa on se, että yhtiö on kannattavuudeltaan alansa huippua.

Se on varmaa, että jo 50 vuotta jatkunut ennakkoluuloton ja innovatiivinen perinne jatkuu myös tulevaisuudessa.

• Lue myös: Monikäyttöinen TANA 440 -repijä