Talvitiepäivät Lahdessa esitteli talvikaluston koko kirjon

Ankara pakkanen, viiltävä viima ja runsas lumi osoittivat konkreettisesti sen, minkälaisissa olosuhteissa täällä Pohjolassa teitten talvikunnossapitoa ja -hoitoa joudutaan tekemään.

Kuluva talvi on koetellut lujasti myös keski-Eurooppaa ja osoittanut sen, että lumi ja jää ovat meistä tuhat kilometriä etelämpänä varsin tuntemattomia ja hyvin vaarallisia elementtejä.

Esimerkiksi Englannissa kymmenen senttiä lunta halvaannuttaa teitten käyttäjät ja muutama aste pakkasta tappaa ihmisiä kylmyyteen asunnoissaan.

Suomalaiselle tietotaidolle ja etenkin kalustolle olisi kysyntää tuolloin. Mutta jos kerran kymmenessä tai kahdessakymmenessä vuodessa lumitalvi kohdataan, ei asianmukaiseen kalustoon Keski- tai saatika Etelä-Euroopassa tulla investoimaan.

Pakkanen ei meitä suomalaisia jäädytä eikä lumituiskut yhteiskuntaa halvaannuta. Talvitiepäivien näyttelyyn tutustuessa vakuuttui myös siitä, että kovat talvet otetaan tulevaisuudessakin vastaan valmistautuneina ja varustautuneina.

Tosin ”normaalia talvea” ei olekaan, vaan jokainen talvi tuo erilaisia haasteita. Kun jonain talvena lämpötila sahaa nollan molemmin puolin, on liukkaudentorjunta tuolloin ykkösasia. Tänä talvena taas lunta ja aurausta on riittänyt ja siitä johtuen myös lumen poisajotarve on lisääntynyt. Haasteita toki siis riittää meillä täällä Suomessakin. Tästä syystä Talvitiepäivien pääteemaksi oli valittu ”Talvihoidon laatu – liikenteen turvallisuus”.

Pienemmillä teillä parantamisen varaa

Monet uudet asiat ja muutokset, kuten ilmastomuutos, ovat tuoneet tullessaan aivan uusia haasteita katujen ja teiden talvihoitoon. Esimerkiksi turvallisuuden takaaminen talvioloissa vaatii väylien talvihoidossa yhä enemmän täsmällisyyttä ja toimenpiteiden ennakointia. Teiden ja katujen käyttäjiä on monentyyppisiä ja siksi liikkujien tarpeet kovin kirjavat. Odotukset korkealle laadulle korostuvat erilaisissa sää- ja kelitilanteissa.

Liikenneviraston Tuovi Päiviö-Leppänen totesi, että talvihoidon laatu on pääteillä useimmiten riittävää, ei kuitenkaan joka tilanteessa eikä kaikista näkökulmista. Pienemmillä teillä tienkäyttäjien mielestä hoidon tasossa on enemmän kiinni kurottavaa. Kaiken kaikkiaan talvihoito on tienkäyttäjien mielestä tärkein liikkumisen palvelutasoon vaikuttava tekijä, täydensi Pirkanmaan ELY-keskuksen Janne Lintilä.

Geometrialtaan poikkeavat tieosuudet ovat haasteellisia myös talviliikenteessä, totesi Jaakko Dietrich Pöyry Finland Oy:stä. Mäet, seututeiden kaarteet ja muuten huono geometria vaativat talvihoidolta erityisohjeistusta ja toimenpiteitä. Tehokkaampi tapa on korjata ongelmakohtien sivukaltevuuspuutteita ylläpitotoimenpiteiden yhteydessä ja mm. rakentamalla ohituskaistoja.

Laatuistunnossa oli eräänä näkökulmana riskit talvikunnossapidossa. Aiheeseen johdatteli Pohjois-Savon ELY -keskuksen Pasi Patrikainen. Hän totesi talvihoitoon liittyvien riskien kulminoituvan sääolosuhteiden muutoksiin, jotka aiheuttavat erilaisia ja yllätyksellisiä kelejä. Destia Oy:n Kalevi Katko pohdiskeli samaa aihetta urakoitsijan näkökulmasta. Hän tähdensi, että riskejä voidaan pienentää, jos tilaaja ja urakoitsijakunta yhdessä löytävät sellaiset laatuvaatimukset, jotka ovat toteutuskelpoisia. Kirjoitetulla laadulla ei ole niinkään merkitystä.

Viron tielaitoksen Koit Tsefelstotesi, että laatua voidaan tarkastella tienkäyttäjien, poliitikoiden, urakoitsijoiden tai tilaajien näkökulmasta. Yhteenvetona hän totesi, että ihannetilanteeseen, että kaikilla osapuolilla olisi asiasta yhdenmukainen käsitys ja kaikki tienkäyttäjät olisivat tyytyväisiä talvikeliin, tuskin päästään.