Savonlinnan PR-Urakointi Oy – sillat muruiksi

Marko Blinnikka (41 v.) tietää sillat ja etenkin niiden hallitun purkamisen. Takana on jo lähes 50 sillan purku-urakat ja lisää kertyy kovalla tahdilla. Ensi vuodeksikin on jo sovittu seitsemän sillan purkua. Savonlinnan PR-Urakoinnin aikanaan perustanut ja sittemmin yrityksen päivittäisestä toiminnasta vetäytynyt Pentti Räsänen (71 v.) on vielä kovemmissa lukemissa- Siltapurkuja miehelle on kertynyt uran aikana yli 300. Räsäsen kehittämä keksintö, Power Dropper -pudotusjärkäle on edelleen yrityksellä tehokäytössä niin purkutöissä kuin maan tiivistyksissäkin.

Jos perustajajäsen ja purkualan pioneeri Pentti Räsänen purkikin aikanaan siltoja ja muita rakennelmia juuri Power Dropperin, kauhan ja kantoharan avulla, niin nyt yrityksen käytössä on nykyaikainen konekalusto, joissa ajan mukaiset purkutyölaitteet. Kalusto kehittyy ajan virrassa ja sen mukana pitää kulkea.

“Meillä on nyt viisi kaivukonetta kalustossamme. Kaikki on varustettu normi kaivupuomein ja monipuolisin työlaittein, sillä teemme siltapurkujen ohella erilaisia rakennusten ym. purkuja, joissa normaali kaivukoneen puomi riittää yleensä ulottuvaisuuksiltaan. Noin 30 tonnia on meillä koneen painon alaraja. Esimerkiksi kaikki paikalleen valetut sillat puretaan yleensä siten, että kone kulkee kantta pitkin. Elementtisillat ovat asia erikseen, sillä niitä pitää leikata ja paloja nostella. Turvallisuus kulkee etunenässä, kun suunnittelemme purkuvaiheet ja työmaan etenemisjärjestyksen”, aloittaa yksi yrityksen nykyomistajista ja toimitusjohtaja Marko Blinnikka.

Vaikka siltoja on purettu runsaasti ja erikoistuminen siihen suuntaan on vahvaa, niin toki paljon muitakin purkutöitä on toteutettu. Varsin vaikuttavaan referenssilistaan voi tutustua internetissä osoitteessa www.pru.fi. Siltojen lisäksi suoritetuissa kohteissa on päiväkoteja, kouluja, viljasiiloja, liikekiinteistöjä ym. Lokakuun puolivälissä yksi käynnissä oleva purkutyömaa löytyi Helsingin Teollisuuskadulta. Lemminkäinen urakoi Teollisuudenkadun jatkeen vaihe ykköstä, johon kuuluu muun muassa tunnelin rakennustöitä ja uusien ajokaistojen rakentamista. Uusi tunneli yhdistää Vallilan alueen Keski-Pasilaan ja rakenteilla olevaan Triplan liikennejärjestelyihin.

“Teollisuuskadun linjaus muuttuu Ratapihantien liittymästä keskustaan päin. Ajokaistoja molempiin suuntiin tulee lisää. Aloitimme urakkamme viime vuoden maaliskuussa ja ensi kesänä liikenteen pitäisi rullata sujuvasti, kun urakka valmistuu. Tripla tulee valmistuttuaan lisäämään Pasilaan suuntautuvaa liikennettä runsaasti. PRU purki meille jo aiemmin tänä vuonna nyt työn alla olevan sillan vierestä kevyenliikenteen sillan. Kaikki tämä betoni murskataan murskakauhalla tässä työmaalla. Käytämme syntyneen betonimurskeen oman uuden asfalttiaseman perustuksiin muualla”, tiivistää Lemminkäisen työnjohtaja Atte Heiskanen.

Purettavan sillan pituus oli 100 metriä ja siitä syntyi noin 2000 tonnia betonia.

Kolme päivää – ei siltaa

“Meille annettiin tähän työhön 2,5 viikkoa aikaa. Itse kannen purkamiseen kului vain kolme päivää. Käytimme alussa kolmea konetta, kahta Hyundaita (430 ja 380) ja uutta Hitachia (300). Työvälineinä Power Dropper, pulveroijat sekä loppuvaiheessa siis murskakauha. Hitachi lähti varsin nopeasti kannen purkuvaiheesta Sörnäisiin laiturin perustuksia purkamaan”, kertoo Blinnikka marraskuun lopussa, kun kaikki koneet olivat jo aikoja sitten siirtyneet Teollisuuskadulta muille työmaille.

Yleensä purkutyöt tehdään kahdella koneella. Power Dropper, iskuvasara, magneettihara ja pulveroija ovat yleisimmät työvälineet. Marttiinin kallistaja helpottaa työvälineen kohdistamista ja on osittanut kestävyytensä näissä raskaissa töissä.

Purkutöissä konekanta on pidettävänä suhteellisen tuoreena ja aina hyväkuntoisena. Purkutyömaalla koneet ovat nopeasti kuluneen näköisiä. Vastapainot ovat nekin aika nopeasti lommoilla. Aikataulut ovat tiukat ja minkäänlaisiin konerikkoihin ei ole varaa.

“Nykyään kiire alkaa ennen kuin työmaalla on nakerrettu yhtään palasta. Aikataulut ovat yleensä jo lähellä mahdotonta, joten niissä pysyminen vaatii ammattitaitoisen henkilökunnan, osaavan työnjohdon ja luotettavat koneet ja työlaitteet. Työmailla on monasti nykyään liian kiire. Meillä turvallisuudesta ei kuitenkaan tingitä piiruakaan. Tavoitteena on aina, että jokainen työntekijä pääsee illalla kotiin turvallisen työpäivän jälkeen”, päättää lupsakkaa savoa luritteleva toimitusjohtaja Marko Blinnikka.

Mies tunnustaa lopuksi itsensä ja yrityksensä henkilökunnan yhden sortin propellihatuiksi. Yrityksessä on jo Räsäsen alkuvuosista saakka totuttu modifioimaan työlaitteita ja koneita purkutöihin sopivaksi.

Hitachi ZX300LC-6 – Polttoainepihi, silti tehokas

Savonlinnan PRU:n tuorein kaivukonetulokas on toukokuussa hankittu Hitachi ZX300LC-6. Hitachin kutossarjan kaivukoneita ja niiden ominaisuuksia on käsitelty jo useaan otteeseen Konepörssinkin sivuilla, joten yksityiskohdista ei tässä yhteydessä sen enempää.  Uutta kutossarjaa ja Stage IV-päästövaihetta edustava Hitachi ZX300LC-6 kaivukone painaa ilman purkulaitteita noin 32 tonnia. Useimmat käyttäjät Suomessa haluavat kuusisylinterisen moottorin ja Hitachissa sen myös saavat. Isuzu AQ-6HK1X antaa 186 kilowatin tehon (netto) ja runsaasti voimaa kaivutyöhön. Hydraulijärjestelmässä on kolme säätyvätilavuuksista aksiaalimäntäpumppua, joiden tuotot ovat 2×235 ja 1×211 litraa minuutissa.

Stage IV on Isuzussa toteutettu EGR:n (pakokaasujen takaisin kierrätys), DOC:in (hapetuskatalysaattori) sekä AdBluen avulla (SCR). Ulkomuodoltaan kutossarjalainen eroaa vitosperheen koneesta lähennä sinisen teippauksen ja ylävaunua kiertävän turvakaiteen osalta. Ennen Teollisuuskadun työmaata PRU:n kone oli ollut jo hyvin työllistettynä usealla työmaalla Etelä-Suomessa. Marraskuun lopussa tuntimittari näytti hieman vajaata tuhatta tuntia. Kone on ollut alusta asti Hitachin ja Rotator Oy:n tarjoamassa ConSite- etähallintajärjestelmässä. Se onkin osoittanut kyntensä ja hyödyllisyytensä.

ConSite on helpottanut muun muassa polttoaineen kulutuksen seurantaa ja ohjannut kuljettajien työskentelyä taloudellisempaan suuntaan. Blinnikka kertoo, että hän on ehdottoman vakuuttunut järjestelmän tarpeellisuudesta. Polttoaineen kulutusta pienentämällä tehdään suoraa tulosta viivan alle.

“Polttoaineen kulutus on vain yksi osa monipuolista ConSite-raporttia, jotka saan kuukausittain PDF-tiedostona käyttööni. Se myös valvoo koneen toimintaa ja hälyttää, jos jokin on vialla.”

Nopeaa reagointia

“Alussa sattui tapaus, jonka ansiosta olin täysin vakuuttunut systeemiin”, kehaisee Blinnikka.

“Työskentelimme varsin pölyisissä olosuhteissa ja ilmassa oli purkupölyn lisäksi paljon horsman kukintoja. Jäähdyttimen kenno meni nopeasti täysin tukkoon ja moottorin jäähdytysnesteen lämpötila alkoi kuljettajan huomaamatta kohota. Sain itse tekstiviestin kännykkään asiasta ja otin ripeästi yhteyttä kuljettajaan. Siitä vartin päästä Rotatorilta lähetettiin viesti, että lämmöt ovat nousussa. Järjestelmä siis varoittaa jo etukäteen, kun jotain poikkeavaa on tapahtumassa. Maahantuoja näyttää myös reagoivan heti häiriöihin. Tuossa vaiheessa olin jo aivan myyty.”

Entäpä sitten polttoaineen kulutus, mitä raportit näyttävät?

“Selvää säästöä. Tämän painoluokan koneilla emme ole aiemmin päässeet edes alle 20 litran tuntikulutukseen. Nyt vajaan tuhannen tunnin jälkeen keskikulutus koko ajalta on ollut reilusti sen alle eli 14,89 litraa tunnissa”, tietää Blinnikka.

Sillä, käytetäänkö täyden tehon PWR-kaivualuetta vai ECO-tilaa on suuri merkitys. Pulevroija ja iskuvasara vaativat täyttä tehoalauetta, mutta esimerkiksi kourakäytössä riittää ECO. Blinnikka onkin ohjeistanut kuljettajiaa käyttämään mahdollisimman paljon ECO-aluetta. Esimerkiksi syyskuun 2016 ConSite-raportti osoittaa, että 100 työtunnista ECO-alueella on tehty töitä 63 prosentin verran ja PWR on ollut kytkettynä 37 prosentin ajan. Kokonaiskulutus on näin ollut vain hämmästyttävät 12,2 litraa tunnissa.  Lokakuussa PWR-tehoilla työskentelyä on ollut sitten jo aivan eri tavalla eli 91 prosenttia. ECO on ollut kytkettynä vain yhdeksän prosenttia 143,4 tunnin työskentelyajasta. Polttoaineen kulutus on heti ollut nelisen litraa enemmän kuin kuukautta aiemmin eli 16,9 litraa tunnissa. Työalueen valinnalla on siis merkitystä.

Nyt ei tarvitse kuitenkaan enää mennä mututuntumalla, vaan raporttien tarjoama data antaa eväät ohjata kuljettajien käyttäytymistä työmailla.

“Tähän astiset raportit ovat myös osoittaneet, että tyhjäkäyntiä meillä on liikaa. Jonkin verran purkutöissä pitää suunnitella ja tuumata työn etenemistä, sillä hosuminen on pahasta. Kone puksuttaa nämä odotus- ja pohdinta-ajat tyhjäkäyntiä, jota sitä vähentämällä saisimme vieläkin pudotettua kulutusta. Pidän tähän asti saavutettuja lukemia kuitenkin erittäin alhaisina”, päättää toimitusjohtaja.

“Erään toisen, sekalaisia maansiirtotöitä tekevän asiakkaan samanlainen kone on ollut nyt ConSite seurannassa 1132 tuntia. Kokonaiskulutus koko ajalta on 14,49 litraa tunnissa eli varsin samalla tasolla PRU:n koneen kanssa”, lisää tuotepäällikkö Janne Salomäki Rotatorilta.