Uutiset
Sandvikin karbidit ja keraamit kovan kulutuksen kohteisiin
”Kulutuskestävyys näillä tuotteilla on jopa 15 kertainen verrattuna 500/700 brinellin kulutusteräksiin. Useissa raporteissa esimerkiksi malmin lastauksesta on saatu kymmenkertaisia käyttöikätuloksia”, kertoo myyntipäällikkö Eetu Suominen Sandvikilta.
”Ensimmäisellä kerralla karbidi- ja keraamilevyjen asentaminen vie vähän enemmän aikaa, sillä kiinnityksille on porattava reiät. Seuraavilla kerroilla vaihtotyö onkin huomattavan helppoa valmiiden reikien ansiosta. HX900-karbidilevyjä on saatavana sekä valetuilla pulteilla että pultinrei’illä varustettuna. WT9200-keraamilevyjen kiinnitys tapahtuu alumiinikiskon avulla, hitsatuilla pulteilla tai liimaamalla”, jatkaa Suominen.
”Levyjä on saatavana useaa eri kokoa, joten kohteisiin löydetään hyvin sopivat levyt. Keraamilevyjä voi kolmiorakenteen ansiosta leikata palojen välistä ja muotoilla asennuspaikkaan sopivaksi. Kulutuspalat ovat vulkanoitu kumipohjalle ja tämän ansiosta keraamilevyt myös vaimentavat ääntä. Keraamit ovat kevyitä, joten niiden kanssa ei tule paino-ongelmia. Keraamilevyjen vahvuudet ovat 5-100 mm. Karbidilevyt ovat 20 mm tai 30 mm vahvoja.”
”Kertainvestointina nämä levyt ovat toki kalliimpia kuin kulutusteräkset, mutta varsin yksinkertaisella matematiikalla voidaan laskea, että elinikäkustannus on huomattavan edullinen”, huomauttaa Suominen.
Hyötyjiä on hyvinkin erilaisissa käyttökohteissa. Hyviä kokemuksia ovat saaneet esimerkiksi Seppälän Kiuaskivi mobiililaitoksessaan ja Talvivaara todella massiivisten materiaalivirtojen murskauslaitoksessaan.
Mobiililaitoksen syöttösuppiloon kestävyyttä
Seppälän Kiuaskivi on kiertänyt nykyisen murskauslaitoksensa kanssa kaksi ja puoli vuotta. Ongelmana oli jälkimurskaimen syöttökuljettimen päässä olevan syöttösuppilon pohjan suhteellisen nopea kuluminen. ”Aluksi kulutuslevyt olivat Hardoxia, jotka kuluivat nopeasti. Haimme parannusta kumisuojauksista, joilla saimmekin kestävyyttä hieman paremmaksi. Ongelmaksi muodostui erityisesti märällä soralla tarttuminen, jonka seurauksena suppilo meni välillä jopa tukkoon. Tämän takia siirryimme takaisin kulutusteräksen käyttöön.”, kertoo Saku Seppälä.
Sandvikilta saatujen vihjeiden perusteella Seppälät muuttivat suppilon kulutusosiksi viimeisintä tekniikkaa edustavat karbidi- ja keraamisuojalevyt. Tavaran putoamiskohtaan asennettiin karbidilevyt, jotka kestävät iskuja erittäin hyvin. Näiden levyjen jälkeen materiaali siirtyy kulkemaan keraamilevyillä vuorattua osaa pitkin. Keraamin ominaisuudet ovat parhaimmillaan hankautumisen kestossa. Ne ovat myös hyvin liukkaita, joten materiaali ei tartu siihen kiinni.
Tavaraa on uusien kulutuslevyjen asentamisen jälkeen syöttösuppilosta mennyt läpi noin 130 tuhatta tonnia. ”Kulutusteräslevyt olisivat olleet näillä tonnimäärillä jo vaihtokunnossa, mutta nämä uudet levyt ovat vielä melkein kuin uusia”, toteaa Seppälä.
”Asensimme karbidit vain keskelle kohtaan, johon materiaalivirta osuu ja reunat vuorasimme kumilla. Nyt parin kuukauden käytön jälkeen kumit alkavat kulua reunoilta, joten niitä joudumme uusimaan lähiaikoina. Myös keraamit asensimme vain keskelle suurimman materiaalivirran kohdalle. Nyt voidaan todeta, että reunat alkavat olla hieman kuluneita keraamien ollessa kuitenkin vielä kuin uusia. Tulemme lisäämään niin karbidi- kuin keraamilevyjä koko rännin alalle, eli myös reunoihin, jolloin kokonaisuudesta tulee todella hyvä.”
Talvivaarassa valtavat määrät ja kuluttava kivi
Talvivaaran kaivoksella nyt vuosittainen malmituotanto on 18 miljoonaa tonnia. Malmi ei ole erityisen raskasta, sillä sen ominaispaino vastaa keskimääräistä luonnonkiven painoa, mutta haasteet tulevat kiven koostumuksesta. Malmissa on 30 prosenttia kvartsia, joka tekee kivestä erittäin kuluttavaa, ja 10 prosenttia grafiittia, joka aiheuttaa haastavuutta murskaukseen.
Esimurskattu 250 mm kivi kuljetetaan jälkimurskaukseen 2,3 kilometriä pitkää overland-kuljetinta pitkin, jonka lastaussuppilon läpi kulkee koko kaivoksen malmituotanto – materiaalia menee läpi tonni sekunnissa. Suppilon kulutussuojauksena ollut 500 brinellin kovuinen kulutusteräs kului millin päivässä, joten 30 mm vahva kulutusteräslevy oli vaihtokunnossa alle kuukaudessa. Extreem Hardox 700:lla saavutettiin kahden kuukauden vaihtoväli. Nyt kokeilussa on HX900-karbidilevyvuoraus, josta odotukset ovat korkealla.
”Meillä on vuodelle 2012 suunniteltuna kahdeksan huoltoseisakkia ja pyrkimyksemme on päästä kuuteen huoltoseisakkiin vuodessa”, kertoo malmintuotannon kunnossapidon osastopäällikkö Erkki Kärkkäinen. ”Kolmen vuorokauden seisakin aikana teemme kaikki tarvittavat korjaus- ja huoltotoimenpiteet sekä tarkastukset, joiden perusteella suunnitellaan myös seuraavan seisakin toimenpiteitä.”
”Seisakin aiheuttamat kustannukset ovat miljoonaluokkaa päivässä, joten seisakkien määrän vähentämisellä on varsin suuria taloudellisia etuja. Toisaalta suunnittelematon seisakki on vielä paljon kalliimpi vaihtoehto, joten osien on kestettävä huoltovälin yli. Murskauslinjassa on 14 murskainta, 14 seulaa sekä 33 syötintä ja 27 hihnakuljetinta suppiloineen, joten vuorattavia kohteita on paljon. Erittäin kuluttavan kiven takia olemme kehittäneet kulutussuojauksia aktiivisesti”, sanoo Kärkkäinen.
Sandvikin Talvivaaran toimipisteen huoltopäällikkö Timo Moilanen kertoo, että karbidilevyjä on ollut kokeilussa myös yhdessä karkean kiven välivaraston syöttimen lastaussuppilossa, jonka läpi virtaa neljännes tuotannosta. ”Levyt ehtivät olla tuolla puolitoista vuotta. Levyjä oli tuolla vain neljä ja niiden vieressä oli tavallista kulutuslevyä. Tämä aiheutti sen, että karbidilevyt alkoivat syöpyä reunoista, joten emme saaneet täyttä kuvaa kestävyydestä, mutta suuntaa kuitenkin. Myös keraamilevyt olivat näissä syöttimissä kokeilussa, mutta siellä iskut ovat kovia ja joitain keraamipaloja halkeillut. Karkeamurskaimen alla olevan siilon syöttimissä on puolestaan ollut kuukauden ajan karbidivuoraus kokeilussa, ja tämän uskomme olevan kestävä vaihtoehto. Aikaisemmin tässä käytimme kumivuorausta, joka kesti neljä kuukautta, jos siilon materiaalivirta oli optimaalista ja 1-2 kuukautta, mikäli siilo pääsee välillä syystä tai toisesta tyhjäksi.”
Keraameista todella hyvät kokemukset
Keraamikulutuslevyjä Talvivaarassa on kokeiltu hienon kiven syöttimissä. ”Ensimmäisen keraamivuorauksen hienon kiven syöttimen pohjaan asensimme 20 kuukautta sitten. Levyt ovat edelleen hyvät eikä vielä osata sanoa, koska ne ovat vaihtokunnossa. Aikaisemmin näissä oli 400 Hardox -levyt ja ne kestivät kaksi kuukautta vaikka tuotantomäärät eivät silloin olleet läheskään samalla tasolla kuin nyt.”, kertoo Moilanen.
Kärkkäinen, joka on aloittanut kaivosuransa jo 1970-luvulla Pyhäsalmen kaivokselta, pitää Sandvikin karbidi- ja keraamisuojauslevyjä merkittävänä edistysaskeleena. ”Keraamisia suojauksia olen käyttänyt hienommilla aineksilla, mutta kivellä tämä on uutta. Sandvikin keraamilevyjen eräs mainio puoli on, että niiden pohjamateriaalina on kumi. Tämän ansiosta suojaus toimii vielä kohtuullisen ajan, vaikka keraamipala jostakin syystä lähtisikin irti. Sandvikin karbidi- ja keraamisuojauksista olemme saaneet niin hyviä kokemuksia, että niiden käyttö lisääntyy varmasti.”
Juha Kuusjärvi