No-dig-päivä – tuhti tietopaketti kaivamattomista menetelmistä

No-dig tarkoittaa nimensä mukaisesti kaikkia niitä lukuisia menetelmiä, joilla maanalaisia rakenteita kuten putkia ja kaapeleita voidaan asentaa maan alle pintoja rikkomatta. K aivamattomaan tekniikkaan erikoistunut suunnittelu- ja konsultointitoimisto Gidon Infra Oy järjesti Turussa No-dig -päivän, jonka aikana saatiin monipuolista informaatiota asian tiimoilta.

Kestävää kehitystä tukeva ja kustannustehokas No-dig tarjoaa useita eri työtapoja esimerkiksi teiden, katujen, jokien, peltojen, luonnonsuojelualueiden ym. alitukseen. Yhteistä näille, lähes ilman kaivamista toteutetuille menetelmille on, että yleensä linjaus voidaan tehdä lyhintä mahdollista reittiä. Liikenne ei häiriinny eikä ympäristöön kohdistu yhtä suuria vaikutuksia kuin kaivamalla tehdystä työstä. Etukäteisvalmistelut ja jälkityöt jäävät minimiin. Summa summarum, kustannukset alenevat.

No-dig pitää sisällään asennustöissä niin maa- kuin kallioporauksen sekä myös erilaisten putkien saneerauksen. Maaperään voidaan tunkeutua useilla eri menetelmillä. Niitä ovat esimerkiksi myyräys, junttaus, vasara-, työntö- ja suuntaporaus ym. Myös kallioon tunkeuduttaessa erilaiset porausmenetelmät ovat käyttökelpoisia. Suomessa vielä lähes käyttämätön menetelmä mikrotunnelointi voidaan toteuttaa sekä pehmeään maaperään että kallioon.

Yhä enemmän töitä tehdään rakennetussa ympäristössä, joten kaivamattoman teknologian tarve lisääntyy tulevaisuudessa. Putkistojen korjausvelkaa on paljon, joten myös erilaisia sujutuksia ja pinnoituksia tarvitaan jatkossa yhä enemmän.

Vuonna 2018 perustettu ja Jukka Huuskon vetämä Gidon Infra Oy onkin ollut mukana useissa projekteissa ennakkosuunnittelusta toteutukseen.

Ruotsalaisen yhteistyökumppanin Johan Lundberg Ab:n kanssa Gidon Infra on suunnitellut yhteensä yli tuhat kaivamattomaan tekniikkaan perustuvaa hanketta. Yrityksen motto ”kaivamatta paras” kuvaa hyvin pinnan alle keskittyvää toimintaa. Turun tapahtumassa ääneen pääsivät niin työn teettäjät kuin tekijätkin.

Laskentamalli päästöille

Työmailtakin aiheutuu päästöjä ja yksi niiden merkittävä lähde on työkoneet. Niiden sähköistyminen etenee hitaasti ja isommassa päässä ei juuri tarjontaa ole. Vedyn tulemista työkoneiden polttoaineeksi saadaan odottaa vielä pitkään. Vaihtoehtoiset polttoaineet fossiilisille on yksi vaihtoehto pienentää työkoneiden aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Paljon tehokkaampi keino vähentää työmaiden kokonaispäästöjä on kuitenkin käyttää No-dig -teknologioita.

Gidon Infran kehittämän laskentamallin mukaan esimerkiksi 100 metrin aukikaivuu 160 PE -putkea varten tuottaa kolme kertaa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin suuntaporaus. 600 metrin avokaivannon teko päästää ilmoille jo kuusi kertaa enemmän päästöjä aukikaivamattomiin menetelmiin verrattuna. Monimutkaisessa laskentamallissa on sen kehittäjän Heikki Aakon mukaan pyritty ottamaan mukaan kaikki työmaan muuttujat työkoneista materiaalin ja maamassojen kuljetuksiin ym.

Jokainen työmaa on kuitenkin omanlaisensa, joten luotettavan laskennan tekemiseksi päästöt tulee myös laskea työmaakohtaisesti. Yleispätevän, kaikille työmaille sellaisenaan sopivan laskentamallin teko on Aakon mukaan melko mahdotonta. Selvää kuitenkin on, että No-dig päästää ilmakehään hiilidioksidia huomattavan paljon vähemmän kuin perinteinen aukikaivuu.

Kaupungit alittavat

Tilaisuudessa kuultiin kolmen eri kaupungin eli Turun, Helsingin ja Tampereen vesi- ja energialaitosten edustajia. Yhteistä kaikille on, että saneeraustarve kasvaa, eikä tämänhetkinen uusimis- tai korjaustahti riitä tulevaisuudessa.

Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) osastonjohtaja Tommi Rantala kertoi, että vesijohtojen ja viemäreiden saneeraustarve kasvaa lähimpinä vuosikymmeninä, kun 1960-luvulta 2010-luvulle rakennetut putkiverkostot ikääntyvät. 2040–2050-luvuilla vesijohtojen saneerausvelan ennustetaan olevan korkeimmillaan eli noin 550 kilometrissä. Viemäriverkostossa saneeraustarpeen ennakoidaan olevan noin 500 kilometriä vuonna 2080.

Nykyinen HSY:n saneeraustahti noin 8 600 kilometriä pitkässä verkostossa on noin 50 kilometriä vuodessa, joten lisäämistarvetta tulevaisuudessa on. Suunnitelma välille 2023–2032 on saneerata vajaat 600 kilometriä vesi-, viemäri- ja hulevesilinjoja. Rantala näkee No-dig -menetelmien lisäämisen olevan tehokas tapa pienentää korjausvelkaa.

Turku Energian verkko-omaisuuspäällikkö Jani Uitti kertoi, että kaukolämmön pintaverkosto on Turun, Naantalin, Raision ja Kaarinan alueilla pituudeltaan 650 ja tunneliverkosto 16 kilometriä. Kaukojäähdytysputkistoa rakennetaan yhä enenevässä määrin ja sitä löytyy tällä hetkellä noin 30 kilometriä. Vuosittain uutta verkostoa rakennetaan tai perusparannetaan noin 10 kilometriä.

Uitti esittelee muutamia alitustyömaita, joissa Gidon Infra hoiti muun muassa luvituksen ja poraukseen liittyvät suunnitelmat ja työohjeet. Esimerkiksi Helsingintien 90 metriä pitkässä alituksessa asennettiin DN1000 suojaputki ja sen sisään DN 300 -kaukojäähdytyselementit.

Hirvensalossa toteutettu Pitkänsalmen alitus tehtiin niin ikään Gidon Infran kanssa. Kaukolämmön syöttölinjalle (DN150) pituutta kertyi kaikkiaan 600 metriä.

Tampereen Veden No-dig -terveiset toi verkostojohtaja Pekka Laakkonen.

Tampereella tehtiin ensimmäisiä alituksia tunkkaamalla jo 1960-luvulla ja siitä aina 90-luvulle saakka. Ensimmäinen viemärisukituskin suoritettiin jo 1980-luvun lopulla. Valurautaisia vesijohtoja on betonoitu vuosina 1990–2005. Vesijohtojen pakkosujutustakin on kaupungin työmailla suoritettu jo yli 20 vuotta. Myös muut sujutusmentelmät ovat aktiivisessa käytössä. Suuntaporaamalla on vedetty vesijohtoja 300–800 millimetrin koossa ja jätevesiviemäreitä 355–600 millimetrin halkaisijoilla.

No-dig -menetelmillä on Tampereella saneerattu vesijohtoja yhteensä 74 ja jätevesiviemäreitä 100 kilometriä. Suunnitelmissa on tehdä 1 200 millimetrisen jätevesiviemärin asennus tulevaisuudessa mikrotunneloimalla. Pituutta sille kertyy 344 metriä.

Julkisista putkiverkoista vastaavat teettäjät ovat tietoisia kaivattomien menetelmien tuomista eduista. Esitelmien pitäjät uskoivat kautta linjan, että No-dig kasvattaa suosiotaan samalla, kun korjausvelan kiinnikurominen on yhä tärkeämpää.

No Dig Alliance

Norjalainen Equip Capital alkoi koota No-dig-alan yrityksiä saman varjon alle ja muodosti niistä isomman yrityksen, joka kantaa nimeä No Dig Alliance AB. Toimitusjohtajana on Skanskalla 25 vuotta aiemmin työskennellyt Patrik Larsson.

”Tällä hetkellä yritysryppääseemme kuuluu yhteensä kymmenen firmaa Suomesta, Norjasta ja Ruotsista. Nämä tarjoavat osaamisalueina putkiasennuksia, -saneerauksia ja verkostojen ylläpitoa. Työntekijöitä näillä yrityksillä on yli 200. Yhteinen nimittäjä on No-dig”, kertoo Larsson.

Suomesta jäseninä on tällä hetkellä Savon Suuntaporaus Oy sekä Sujutek Oy. Toimiessaan yhdessä yritykset vaihtavat tietoa, käyvät läpi koulutuksia ja tekevät yhteistyötä myös työmailla.

”Pohjoismaissa edellä mainittuja putkirakenteiden asennuksia ja saneerauksia tehdään yli 90-prosenttisesti vielä perinteisesti kaivamalla. Tavoitteena on vuoteen 2028 mennessä kasvattaa tuota prosenttiosuutta merkittävästi”, jatkaa Larsson.

Myös Larsson esittää statistiikkaa, joka puoltaa kaivamatonta urakointia. Kustannuksissa päästään hänen mukaansa parhaimmillaan jopa lähes 50 prosentin säästöihin. Aikaa säästyy saman verran. Hiilidioksidipäästöjen pudotuksen Larsson kertoo olevan jopa lähes 90 prosenttia.

Yksi merkittävä asia on myös alueiden pysyminen koskemattomana. Toki on muistettava, että esimerkiksi 300 metrin putken veto vaatii saman verran tilaa putkelle työmaan taakse. Tämä on etenkin kaupunkioloissa joskus melko haastavaa järjestää.

Ruotsissa ja Norjassa ollaan jonkin verran edellä Suomea. Urakoitsijoiden investointihalukkuuden parantaminen kalliiseen alituskalustoon sekä myös vähäpäästöisiin muihin työmaiden koneisiin ja laitteisiin vaatisi varmuutta ja jatkuvuutta työhön.

Vetyverkko tulee

Suomessa tehdään parhaillaan paljon erilaisia suunnitelmia vetyyn liittyen. Julkisuudessa esitetyn tavoitteen mukaan vuoteen 2045 mennessä vetyalan liikevaihto voisi olla noin 41–69 miljardia euroa ja se voisi työllistää yli 200 000 ihmistä. Gasgrid oli mukana No Dig-tapahtumassa kertomassa Suomeen suunnitteilla olevasta vetyputkesta.

Sen alustava päälinjaus kulkee pitkin Suomen etelä- ja länsilänsirannikkoa ja on arviolta pituudeltaan noin 1 000 kilometriä. Parhaillaan maakunnissa käydään keskusteluja reitin varrella olevan teollisuuden sekä maakuntaliittojen kanssa ja jatkossa edelleen kuntien kanssa.

Kunnianhimoinen hanke tuo töitä paljon kaivajille, mutta myös No-dig -menetelmät tulevat olemaan tärkeässä roolissa. Reitin varrelle mahtuu muun muassa kymmeniä rautateiden, isompien teiden ja jokien alitusta. Alustava linjaus on suunniteltu kulkemaan osittain myös peltojen alle kaivettuna ja siitäkin mahdollisesti osia mentäisiin alittaen kaivamattomilla menetelmillä. Vetyputken peitesyvyys on noin 1,2 metriä.

No-dig -päivä tarjoili osallistujille tuhdin annoksen alan tietoa ja Gidon Infran Huusko lupaili sille jo varovasti jatkoakin tulevina vuosina.