Uutiset

Työkoneet

Koneyrittäjät Itävallassa – Konevalmistusta Alppien sylissä

Konepörssi osallistui Satakunnan Koneyrittäjien matkalle Itävaltaan, jossa tutustumiskohteina olivat kaksi Liebherrin tehdasta. Telfsissä (Liebherr-Werk Telfs GmbH) valmistuvat puskukoneet, telakuormaajat, kurottajat ja meillä harvinaiset putkenlaskukoneet. Mäkihypystä hyvin tunnetussa Bischofshofenissa (Liebherr-Werk Bischofshofen GmbH) puolestaan on pyöräkuormaajatehdas.

Viimeksi kävin edellä mainituissa tuotantolaitoksissa 10 vuotta sitten. Tuolloin matkanjohtajana toimi Petri Dubb Liebherr Finlandilta ja sama mies oli nytkin isännän roolissa. Petri vierailee varsin usein samantyyppisillä reissuilla asiakkaidensa kanssa ja vetää rutinoituneesti ja hienosti matkat läpi. Suuren vastuun pandemian takia jo parikin kertaa siirtyneen matkan järjestelyistä kantoi myös Ilkka Suominen (LM-Suomiset Oy), joka koordinoi matkaa Koneyrittäjien jäsenien suuntaan.

Liebherr investoi sekä tuotekehitykseen että tehtaidensa tuotantoon valtavia summia vuosittain, joten kehitysvauhti on kovaa. Laatua ja huippuunsa hiottua tuotantoa halutaan näyttää myös asiakkaille, joten tuotantolaitoksiin vierailujakin sallitaan taas pandemian jälkeen entiseen tapaan. Itävallassa on kahden edellä mainitun lisäksi kolmaskin tehdas Nenzingissä, jossa tehdään muun muassa paalutuskoneita ja erilaisia pohjanvahvistuslaitteita.

Itävallan lisäksi Liebherr valmistaa maarakennuskoneita muuallakin Keski-Euroopassa. Ranskan Colmarissa sekä Saksan Kirchdorfissa tehdään tela- ja pyöräalustaisia kaivukoneita (10–100 t) sekä niiden erikoisversioita esimerkiksi materiaalinkäsittelyyn, purkuun ja ratatöihin. Myös kaivosmittakaavan kaivukoneet (100–800 t) valmistuvat niin ikään Colmarissa. Mainittakoon vielä erittäin vaikuttava Saksan Ehingenin tuotantolaitos, joka on keskittynyt erilaisten nostureiden valmistukseen.

Liebherrin omistama Interalpen-hotelli lähellä Seefeldia ja Telfsiä tarjoaa huoneiden parvekkeilta huikeat näkymät.

Maarakennuskoneiden ja nostureiden lisäksi Liebherr on mukana monella sektorilla ilmailualalta automaatioon ja satamista hotellibisnekseen. Kaikkiaan sillä on omia yhtiöitä noin 140 kappaletta 52 eri maassa ja tuotantolaitoksia on yhteensä nelisenkymmentä 17 maassa. Viime vuonna koko konsernin liikevaihto kohosi lähes 12 miljardiin euroon, missä kasvua pandemian jatkumisesta huolimatta oli 12,6 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Työntekijöitä koko konsernissa on lähes 50 000, joista vajaat 36 000 on Euroopassa.

Mainittakoon, että vuonna 2010 liikevaihto oli alle kahdeksan miljardia euroa ja työntekijöitä 33 000. Kasvu on siis ollut merkittävää reilussa 10 vuodessa.

Sveitsin Bullessa pääkonttoriaan pitävä Liebherr on 100-prosenttisesti perheyhtiö. Toisen maailmansodan jälkeen nosturivalmistuksella aloittaneen Hans Liebherrin lapset Isolde ja Willi ovat olleet yrityksen johdossa vuosituhannen taitteesta lähtien ja nyt jo kolmas sukupolvi on astunut vastuuseen eri toimialoilla.

Liebherrin koneenrakennuksessa keskeinen asia on oma laaja teräsosien valmistus sekä merkittävä komponenttituotanto. Hans Liebherrin aikoinaan lanseeraama omavaraisuuden periaate on säilytetty edelleen.

Maarakennuskoneille yhtiössä on oma divisioonansa ja sen liikevaihto oli noin 2,3 miljardia euroa viime vuonna ja työntekijöitä oli noin 8 800. Euroopan tehtaiden lisäksi valmistusta on Kiinassa ja Brasiliassa. Venäjän toiminnot on vedetty nyt alas ja siellä sijaitsevan tehtaan tuotanto lopetettu, eikä jälkimarkkinointiakaan siihen suuntaan enää tehdä.

Merkillepantavaa on, että kaikki Euroopan ulkopuolellakin valmistettavat koneet suunnitellaan kuitenkin Euroopassa.

Liebherr, John Deere ja Claas

Noin 900 henkilöä työllistävässä Bischofshofenin tehtaassa valmistettavat pyöräkuormaajat menevät pääosin eurooppalaisille asiakkaille muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Tehdas on perustettu vuonna 1960 ja se oli tuolloin seitsemäs konsernin tuotantolaitoksista. Siellä valmistettiin aluksi torninostureita ja vuodesta 1980 lähtien pyöräkuormaajia. Vuodesta 1997 lähtien linjojen päästä on putkahtanut ilmoille vain ja ainoastaan hydrostaattisella voimansiirrolla varustettuja pyöräkuormaajia.

”Valmistimme vuonna 2021 5 216 pyöräkuormaajaa, kun vastaava luku oli 4 298 vuotta aiemmin. Kapasiteetti on 7 000 konetta vuodessa ja samalla se on tavoite tulevaisuudessa”, aloittaa Liebherrin aluemyyntipäällikkö Mark Walcher suomalaisryhmän sivistämisen.

Liebherrin Bischofshofenin tehtaalla valmistetaan yli 5 000 pyöräkuormaajaa vuodessa kokoluokkiin 5–34 tonnia.

Ensimmäiset Bischofshofenissa sarjavalmistukseen yltäneet pyöräkuormaajat olivat L531 ja L541. Vuosi oli 1983. Reilu 10 vuotta myöhemmin ensimmäiset Stereoloader-pyöräkuormaajat saatiin markkinoille. Vuosi 2007 oli merkittävä, sillä silloin esiteltiin ensi kertaa maailman suurin hydrostaattisella voimansiirrolla varustettu L 586.

Vuonna 2015 lanseerattiin ensimmäinen tuplavoimansiirrolla varustettu pyöräkuormaaja, joka 10 kilometrin tuntivauhtiin saakka on hydrostaattinen ja siitä eteenpäin mekaanisella vedolla varustettu. Tämä xPower-mallisto käsittää nyt jo kuusi erikokoista mallia (18,5–34 t). XPower-vaihteiston valmistaa ZF, mutta älylaatikko ohjelmistoineen on Liebherrin omaa tuotantoa.

Pari vuotta sitten esiteltiin myös teleskooppikuormaajalla varustettu, seitsemän tonnia painava malli L 509 tele, ja uusimpina tänä vuonna markkinoille lanseerattiin Generation 8 -sarjan pyöräkuormaajat (504, 506 ja 508), jotka sijoittuvat painoluokkiin 3–3,9 tonnia.

Koko edellä referoitu pyöräkuormaajaperhe käsittää tällä hetkellä 18 erikokoista konetta painohaitarilla 5–34 tonnia.

Tehtaalla kulkiessa näki myös John Deerelle ja Claasille brändättyjä koneita (kuva yllä). Bischofshofenissa valmistetaankin JD:lle OEM-tuotantona viittä pientä pyöräkuormaajamallia. Ne menevät ainoastaan Amerikan markkinoille. Claasin vihreäksi maalataan maatalouskäyttöön meneviä, kymmentä erikokoista mallia.

Teräslevyistä se lähtee

Bischofshofenin tehtaalla oppaana toimii vuonna 1965 Liebherrin palvelukseen astunut ja jo seitsemän vuotta eläkkeellä ollut Christian Reiter. Mies on tehnyt pitkän uran erilaisissa tehtävissä ja eri tehtailla. Asennushommista aikoinaan aloittanut Christian toimi työuransa aikana vaativissa viennin, huollon ja myynninkin tehtävissä. Hän kertoo tunteneensa henkilökohtaisesti Hans Liebherrinkin.

”Hans vieraili usein yllättäen eri tehtailla ja pysähtyi juttelemaan työntekijöiden kanssa. Hans uskoi, että henkilökunnan tyytyväisyydellä ja sitä kautta pysyvyydellä on erittäin suuri vaikutus tuotteiden laatuun”, kertoo Reiter.

Pyöräkuormaajan valmistuksestakin kaiken tietävä Christian Reiter (punaisessa liivissä) selostaa Petri Dubbille (kesk.) sekä Ilkka Suomiselle, miten xPower-voimansiirto toimii. Taustalla Markku Suominen kuuntelee sivukorvalla.

Tehtaiden perustaminen pienille paikkakunnille oli myös yksi Hans Liebherrin perusajatuksista. Hän uskoi motivoituneen työvoiman saatavuuden olevan näin parempi kuin suurkaupunkien tuntumassa.

Myös Liebherr on kokenut suuria haasteita tuotannon pitämiseksi käynnissä. Ensin pandemia koetteli ja sulki väliaikaisesti linjoja. Ukrainan sota sotki teräs- ja komponenttimarkkinoita edelleen.

Kaikki linjoilta valmistuneet pyöräkuormaajat käyvät läpi reilun puolen tunnin testin, joka vastaa oikeassa työssä syntyviä voimia ja vääntöjä.

”Tuotannon varmistamiseksi olemme ostaneet esimerkiksi terästä varastoon ennätysmääriä. Pyöräkuormaajien valmistus täällä alkaa teräslevyjen leikkaamisesta ja eri teräslaatuja kuluu noin 1 200 tonnia kuukaudessa. Ukrainasta meille ei terästä ole tullut, vaan meidän kaksi päätoimittajaamme sijaitsevat täällä Itävallassa ja Saksassa. ”Valmistamme itse raakateräksestä muun muassa rungot, aisat ja kauhat”, jatkaa Reiter.

Liebherr on varsin harvinainen valmistaja Euroopassa. Kun monet muut tehtaat ovat siirtyneet yhä enenevässä määrin pelkkään kokoonpanoon, on Liebherr säilyttänyt korkean omavaraisuusasteen.

Niin dieselmoottoreita kuin hydrauliikan komponentteja valmistetaan itse eri paikkakunnilla Euroopassa. Niitä sitten toimitetaan konetehtaisiin tarpeen mukaan.

Erikokoiset pyöräkuormaajat kootaan Bischofshofenissa omissa linjastoissaan ja kaikki valmistuvat koneet käyvät läpi monivaiheisen laadunvalvonnan. Tarkka dokumentointi valmistusvaiheessa helpottaa jälkimarkkinoinnin toimintaa.

Viimeinen testi ennen asiakkaalle toimittamista tehdään erillisessä tilassa. Siellä pystytään esimerkiksi rasittamaan koneen hydrauliikkaa työmaaoloja vastaavilla kuormilla. Jokainen valmistuva pyöräkuormaaja viettää noin 40 minuuttia tässä testipenkissä. Viikossa testataan yli 100 konetta.

”Vain noin yksi prosentti testattavista koneista ei läpäise testiä ensimmäisellä kerralla. Jokin arvo ei esimerkiksi asetu tavoitteeseen. Asia korjataan ja kone palaa myöhemmin uudelleen testattavaksi”, tietää Reiter.

Kurottajien valmistus kasvussa

Telfsissä sijaitseva tehdas aloitti toimintansa vuonna 1976. Se työllistää noin 800 ihmistä ja valmistaa lähes 2 000 konetta vuodessa.

Kymmenen vuotta sitten tehtaalla oli juuri aloitettu kurottajien valmistus. Tämä tapahtui yhden hallin nurkkauksessa. Nyt tuotantolinja niillekin on jo täydessä vauhdissa ja tuoteohjelmassa on kahdeksan eri mallia, joista on olemassa 26 eri versiota.

Kurottajia valmistetaan myös Claasille, joka myykin 80 prosenttia kaikista valmistuvista koneista. Kurottajat vastaavat jo noin 70 prosentin osuutta koko valmistusmäärästä. Nostokorkeudet kurottajille ovat 6–10 metriä ja maksimissaan päästään kuuden tonnin kapasiteettiin. Päivässä kurottajia valmistuu noin kahdeksan kappaletta.

Puskukoneita valmistetaan kokoluokkiin 13–73 tonnia. Lippulaiva on 73 tonnia painava PR776 Litronic.

Telfsissäkin on panostettu viime vuosina paljon tuotantoon.

”Parhaillaan rakennamme uutta, 35 miljoonaa maksavaa logistiikkakeskusta (kuva yllä). Rekoista puretut kuormat kulkeutuvat automaattivarastossa nopeasti hyllypaikoilleen ja tämä nopeuttaa tulevaisuudessa huomattavasti tavaran vastaanottoa ja läpimenoaikoja. Työstökoneisiin ja robotteihin olemme myös investoineet runsaasti viime vuosina. Uusi MIG-hitsausrobottimme on tekniikan kärkeä. Tällä hetkellä suurin osa tuotannosta pyörii yhdessä vuorossa, sillä komponenttien saatavuus estää tuotannon kasvattamisen. Kysyntää olisi enemmänkin ja tästä syystä toimitusajat ovat tällä hetkellä valitettavasti pidempiä kuin aiemmin”, kertoo Telfsin tuotteiden aluemyyntipäällikkö Niko Schuchter.

Kaikkien Telfsin koneiden omavaraisuusaste on 60–70 prosenttia eli vain noin kolmasosa komponenteista ja osista tulee oman talon ulkopuolelta tai Liebherrin muista tehtaista.

Liebherr kouluttaa nuoria itse taatakseen ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden tulevaisuudessakin.

Myös Itävallassa on huutava pula ammattitaitoisesta työvoimasta. Tätä ongelmaa on jo pitkään torjuttu Liebherrillä omalla koulutuksella. Kaikkien tehtaiden yhteydessä on ammattikoulu, jossa opiskellaan kolmen vuoden ajan konepajatekniikkaa. Koulutustiloissa on käytössä muun muassa samoja työstökeskuksia kuin varsinaisessa tuotannossakin. Näin nuorille tarjoutuu oiva tilaisuus hankkia ammattiosaamista, joka on täsmäisku tulevaan työhön. Turhia täyteaineita ei opiskella, ainoastaan tiukkaa ammattiasiaa.

Koneurakoitsijat haasteiden edessä

Satakunnan Koneyrittäjien puheenjohtaja Jukka Storberg osallistui Itävallan matkalle. Puheenjohtajana miehellä on menossa jo viides kausi. Storberg on tehnyt työuran yhden hakkuukoneen yrittäjänä palvellen metsänhoitoyhdistyksiä ja myös yksityisiä metsänomistajia. Nykyään urakointi on jäänyt vähemmälle ja painopiste siirtynyt omien metsien hoitoon.

”Satakunnan Koneyrittäjiin kuuluu noin 130 yritystä, joista puunkorjuuta tekee 65, maarakentajia on 47, turveurakoitsijoita yhdeksän ja metsänparannukseen ym. keskittyneitäkin seitsemän. Konekanta jäsenillä on noin 400 kappaletta. Satakunnan lisäksi Sastamala kuuluu meidän yhdistyksemme piiriin”, aloittaa Storberg.

Storberg on ollut jäsenenä jo 26 vuotta.

Jukka Storberg (oik.) lahjoittaa Liebherrin Mark Walcherille Satakunnan Koneyrittäjien tunnuksen kiitokseksi mukavasta matkasta.

Koneyrittäjien pahimpana haasteena Storberg näkee polttoaineiden hintojen ja muidenkin kustannusten nousun vaikutusten siirtämisen taksoihin. Muitakin hankalia kysymyksiä on vailla vastauksia.

”Kiristyvät ympäristökriteerit lisäävät nekin haasteita käytännön töihin. Liitossa päällimmäisinä asioina ovat nyt moottoripolttoöljyn hinnan kompensoiminen yrityksille sekä huoltovarmuuteen liittyvät asiat kuten turpeen kilpailukyvyn parantaminen metsähakkeen kanssa vihreässä siirtymässä. Työkoneiden nopea sähköistäminen epärealistisesti esimerkiksi polttoaineverotusta kiristämällä on torjuttava. Alemman tieverkon heikko kunto askarruttaa meitä myös sekä tienpitoon kohdistuvien määrärahojen supistuminen. Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen olisi sekin tärkeää ja meille pitäisi saada myös koulutuskorvaus pienyritysvaltaisille konetyöaloille”, listaa puheenjohtaja.

”Liebherrin tehdasvierailut tarjosivat jäsenillemme oivan tilaisuuden omin silmin nähdä kuinka nykyaikainen koneenrakennus toimii. Rakenteet ja tekniikka oli mahdollista nähdä yksityiskohtaisesti asiantuntevien oppaiden johdolla. Myös majoitukset upeissa hotelleissa sekä Itävallan maisemat jättivät unohtumattomat muistot. Olemme pyrkineet Satakunnan Koneyrittäjissä järjestämään opintomatkan vuosittain, mutta koronan takia on jäänyt pari vuotta väliin. Tämä sekä edellinen 10 vuotta sitten järjestetty Liebherrin matka ovat olleet kyllä parhaimpia”, kiittää Storberg kaikkien matkalle osallistuneiden puolesta.

Lopuksi hän muistuttaa, että yhdistyksen hallitus päätti viime kokouksessaan pitää vuoden 2023 lokakuun alussa Länsirannikon Konepäivät Raumalla. Paikka on Lakarin teollisuusalueelle valmistuva LM-Park.


Lue seuraavaksi