Uutiset
Konepörssin lukija jo vuodesta 1981 – Hannu Toriseva, Vammalan Betoni
Alun perin tottijärveläinen Hannu Toriseva muistelee saaneensa ensikosketuksensa Konepörssiin jo heti lehden alkaessa ilmestyä 40 vuotta sitten. Tuolloin elettiin viestinnällisesti täysin erilaista aikaa kuin nyt. Konealan tietoa oli niukasti saatavilla, joten kaikki tarjolla olleet lähteet tutkittiin tarkkaan. Varsinaiseksi konemieheksi paljastuva Toriseva onkin siitä lähtien lukenut kaikki Konepörssit kannesta kanteen.
Tänä päivänä Sastamalassa, Lantulan kylässä betonielementtitehdasta pyörittävän Hannu Torisevan innostus koneisiin syntyi jo alle kouluikäisenä. Hän kertoo, miten 1950-luvun puolessa välissä metsuriporukka yöpyi talvisin heidän kotonaan. Porukalla oli tuohon aikaan harvinainen laite, moottorisaha, jonka Hannu sanoo olleen valtaisan kokoinen. Yöksi saha tuotiin aina tuvan lämpöön, sängyn alle. Siellä pikkupojat sitten kävivät kurkkimassa tuota ihmekonetta.
Sen jälkeen ei Hannu ole saanut koneita pois mielestään, ei edes vieläkään. Perhepiiriin ensimmäisen moottorisahan osti eno vuonna 1958. Se oli merkiltään Remington. Hannulla on hyvin koneita koskevat vuosiluvut hallussa, joka sekin kertoo kiinnostuksen asteesta. Ensimmäinen traktori tuli naapuritaloon vuonna 1958. Se oli merkiltään Takra, jota valmistettiin Tampereen Nekalassa. Samalla Hannu pääsi ensimmäisen kerran traktorin kyytiin.
Varsinaisen koneuransa Hannu tuumaa alkaneen 1961, kun tuolloin kymmenvuotias poika oli mukana ajamassa Massey Fergusonilla puuta metsästä.
Ja sitten kaivamaan
Kaivukoneen puikkoihin Hannu sanoo päässeensä ensimmäisen kerran vuonna -74. Homma kiinnosti sen verran, että oman kaivukoneen hankinta tuli ajankohtaiseksi -79. Koneeksi valikoitui Poclain, jonka olemassaolosta hän sai tietoa Keskon Tampereen alueen myyjältä. Kone tosin sijaitsi Oulussa, jonne Hannu päätti sitten lähteä sitä katsomaan. Matka taittui junalla, ja Oulussa oli aikaa vajaa tunti katsastaa kone, koska paluujuna lähtisi tuolloin takaisin etelään. Koneliikkeessä sattui samaan aikaan olemaan asiakas Lapista, joka ihmetteli Hannun kiirettä takaisin. Lapin mies sanoi viipyvänsä kaupoilla viikon ja pyysi Hannuakin seurakseen ajanviettoon. Poclainin kaupat syntyivät kuitenkin nopeasti ja Hannu ehti paluujunaan.
Koneurakoinnin Hannu aloitti todenteolla 1980-luvun alussa, kun hän sai rataurakan Kiikasta. Ensimmäisen kunnon koneen hän sanoo saaneensa vuonna -84, kun taloon tuli Åkerman. Kaupat tehtiin Tapani Vuorenhelan kanssa, jolta Hannu osti myöhemmin paljonkin koneita ja lisälaitteita.
Vuorenhelaa Hannu muistelee hymyssä suin. Kerran joku asiakas oli tivannut Vuorenhelalta, että milloinkas Åkermaniin saadaan uusi hytti, johon Tapsa oli kylmän viileästi todennut, että kaikissa uusissa Åkermaneissa on uusi hytti.
Vuonna -87 hankittiin ensimmäinen Komatsu-kaivukone, jonka Hannu sanoo olleen yksi virstanpylväs urallaan. Komatsu tarjosi ennennäkemätöntä tehoa ja käytettävyyttä silloisiin oloihin. Japanilainen tekniikka miellytti Hannua sekä loi luottamuksen.
Maarakennustöitä tehtiin TVH:lle, VR:lle sekä talonrakentajille, joille käytiin kaivamassa pohjia perustuksille. Kalustossa oli parhaimmillaan kymmenkunta kaivukonetta ja muutama puskukone päälle. Samassa yhteydessä Torisevan porukka käsitteli paljon betonia, mistä Hannulla alkoi kyteä idea betoniaseman perustamisesta.
Betonialalle
Betoniasema rakennettiinkin sitten pikaisesti Torisevan kodin pihapiiriin 1980-luvun lopulla, silloisen Vammalan Lantulan kylään. Toiminta käynnistyi valmisbetonin toimituksilla, mutta täydentyi nopeasti betonielementtituotannolla, joka näytteleekin tänä päivänä merkittävää osaa laitoksen tuotannosta. Aluksi toimitettiin paljon elementtejä maataloussektorille. Tänä päivänä toimitukset suuntautuvat asunto- ja koulurakentamiseen. Toimitusten pääpaino on Tampereen seudulla, mutta ympäri Suomen tavaraa kyllä toimitetaan tarpeen tulleen.
”Maarakennusurakointi hiipui 90-luvun alun lamasta johtuen, mutta laman kurimuksesta kuitenkin selvittiin ja voitiin keskittyä betonin tuotantoon”, kertoo Hannu mietteliäänä.
Niin maarakennustöissä kuin betoniaseman pyörittämisessä tarvitaan paljon erilaisia koneita, joita Hannu on hankkinut vuosien saatossa myös Euroopan huutokaupoista. Konekannan nykyistä kokoa ei Hannu lähde edes arvuuttelemaan. On niitä miehen mukaan ainakin sata. On betoniautoja, elementtiautoja, pumppuautoja, pyöräkuormaajia, muutama kaivukonekin edelleen, traktoreita, vetomestareita, nostureita sekä harrastusmielessä metsäkoneita, uittokalustoa ja harrastekuorma-autoja.
Lukija ja ilmoittaja
1960- ja -70-luvun konealan mediakenttä oli tyystin toinen, mitä nyt. Hannun mukaan alan asiantuntijatietoa oli niukalti tarjolla. Yhtä kotimaista julkaisua luettiin ja Hannu muistelee saaneensa tiedon ruotsalaisesta Maskinkontakt-lehdestä, jonka hän sai myös jotenkin tilattua. Siellä esiteltiin paljon sellaista tekniikkaa, josta Suomessa ei tiedetty mitään. Suomessa oltiin enemmän ja vähemmän konemyyjien armoilla, joilla vain oli esitteitä ja tietoa uutuuksista.
Konepörssi-lehti tuli Hannulle tutuksi jo alkumetreiltä lähtien. Hannun kiinnostus lehteen oli ja on edelleen kaksijakoinen. Koneista kiinnostuneena hän kahlaa läpi kaikki jutut ja mainokset. Toisaalta aina on jotain ostettavaa mielessä, ja sitähän lehdestä löytyy. Paljon on tullut Hannun mukaan hankittua niin koneita, tarvikkeita ja varusteita juuri Konepörssissä nähdyn ilmoituksen perusteella.
Lukijan roolin ohella Hannu on myös ilmoitellut lehdessä. Betonialalle siirtymisen myötä yritys kauppasi aikanaan betoniasemia ja Tatra-betoniautoja. Myös muita yksittäisiä koneita on saatu nopeasti ”hävitettyä” juuri lehti-ilmoituksen avulla.
Vanhoja lehtiä on kuulemma hyvin tallella. Ne ovat miehelle arvotavaraa, kuten myös kaikki vanhat käyttöohjekirjat ja kone-esitteet, jopa 1950-luvulta alkaen. Niitä kuulemma löytyy varsin kattava kirjasto.
Lehden tekijöille Hannu lähettää kiitokset formaatin pysyvyydestä. Rakenne on hänen mielestään selkeä juuri kaksipuolisena painoksena. Se helpottaa lukua.
Betonilla kysyntää
Vammalan Betonilla on täysi höyry päällä näin talven lähestyessäkin. Kasvukeskukset jatkavat kasvuaan, joten rakennusalalla riittää töitä. 20 vuotta sitten betonitehtaalle saatiin ensimmäisiä ulkomaalaisia työntekijöitä. Nyt heitä on talon vahvuudessa Hannun mukaan yli 50, lähinnä puolalaisia ja liettualaisia. Hannu kiittelee heidän työmotivaatiotaan. Monet ovat jo asettuneet asumaan vakituisesti Sastamalan seudulle. Vammalan Betoni on myös kasvattanut paljon lähialueen nuoria työelämään, niin kesätyön kuin työharjoittelun kautta.
Lue seuraavaksi
