Gles – purkua junaliikenteen päältä

Konepörssi tutustui vanhan, 80-luvun lopulla rakennetun Pasilan asemarakennuksen erittäin vaativaan purkutyöhön heinäkuussa. Asema väistyy kaupunkikeskus Triplan tieltä. Vilkas kaupunkiympäristö, työmaan ahtaus sekä koko ajan holvin alla kulkeva runsas junaliikenne tekevät purkutyöstä erittäin vaativan ja erikoislaatuisen. Gles purku ja puhdistuspalvelut Oy valikoitui YIT:n kumppaniksi purkutyön suorittamiseen kokemuksensa, soveltuvuutensa ja joustavuutensa ansiosta. Asemarakennuksen raskaspurku alkoi tämän vuoden kesäkuussa ja marraskuussa vanha, monelle junamatkustajalle tutuksi tullut Pasilan asema, on historiaa. Asemarakennuksen kevytpurkuja sekä itä- ja länsisiiven raskaspurkuja Gles on tehnyt alueella jo viime vuoden kesäkuusta lähtien.

Vanhan rautatieaseman purkaminen on melkoisen erikoinen ja erittäin paljon ennakkosuunnittelua vaativa projekti. Ratojen päällä kulkeva, ontelolaatoista muodostuva ja perustuksiltaan vahvistettava holvi jää paikoilleen. Sen yläpuoliset rakenteet puretaan nyt pois. Koska uusi rautatieasema painaa paljon vanhaa enemmän, on holvin kantavuutta parannettu kellarissa paalutuksin sekä vahvistamalla olemassa olevaa pilarikantaa. Työvaihe on yksi koko Triplan pohjarakentamisen vaativimmista vaiheista, eikä vähiten vain yön sydäntunneiksi keskeytyvän junaliikenteen takia. Keskiyön muutamat tunnit työmaalla onkin käytetty ja käytetään tarkkaan hyödyksi.

Jos on rakentaminen Triplassa vaativaa, ei asemarakennusken purkaminenkaan ole helpoimmasta päästä. Koska junaraiteiden kattona olevan holvin kantavuus on rajallinen, ei isoja koneita voi purkutöissä käyttää työskenneltäessä ontelolaattojen päällä. Rakenteet nakerretaan pääasiassa rikki pienellä kalustolla, kuten purkuroboteilla ja minikaivukoneilla, kerros kerrallaan.

”Neuvottelut purkutöiden suorittamisesta aloitettiin puolitoista vuotta sitten. Meillä oli tarkoitus löytää hyvä yhteistyökumppani, joka ymmärtää tämän työn luonteen. Gles valikoitui näillä kriteereillä työhön ja tähän asti on mennyt erittäin hyvin”, kertoo YIT:n työpäällikkö Jani Kuivamäki. Glesin yksikön johtaja Ville Väänänen nyökyttelee vieressä ja näyttää olevan samaa mieltä. Kesäkuun alussa aloitettu aseman purkutyö oli elokuun lopussa noin puolivälissä.

Vaihtolavat liikkeellä

”Alkuperäinen suunnitelma oli purkaa ensin puolet vanhasta asemasta ja jatkaa samalla toimintaa toisella puoliskolla. Rakennusaika uudelle olisi ollut näin kuusi vuotta. Nyt viereen rakennettiin kuitenkin uusi väliaikainen asema, jotta saamme purkaa koko vanhan aseman kerralla. Rakennusaika lyheni kolmeen vuoteen”, jatkaa Kuivamäki.

”Meidän purku-urakkamme käsittää vanhan aseman purun kannen tasalle. Kannen alapuolinen taso jää meidän osaltamme koskemattomaksi eli tuolla alhaalla kulkevat junat koko ajan. Siellä on myös 20 000 voltin jännite, mikä on syytä muistaa. Joudumme tekemään tiettyjä työvaiheita yöaikaan ja töitä tehdäänkin kolmessa vuorossa. Myös alueelta pois lähtevä materiaali on helpompaa kuljettaa yöaikaan, kun kaduilla ei ole niin paljon liikennettä. Varastointitilaa ei kuitenkaan ole, joten vaihtolavoja toki lähtee täältä myös päiväsaikaan”, selittää Väänänen.

Lavat ovatkin tärkeässä roolissa aseman purussa. Kevyitä materiaaleja lastataan kerroksissa suoraan lavoille ja viereisen kauppakeskuksen työmaan torninostureilla ne nostetaan pihamaalle pois kuljetettavaksi. Päiväsaikaan nostureita tarvitaan pääasiassa rakennustyömaalla, joten niidenkin apua purkutöihin Glesin miehet saavat helpommin yöaikaan. Puretut betonimurikat ajetaan pienkuormaajalla kerroksista alas pihamaalle kasaan, josta ne lastataan pyöräkuormaajalla lavoille. Torninostureiden kapasiteetti ei riitä täyden betonilavan nostoon.

”Käyttöön saamamme torninosturit nostavat noin 20 tonnia 10 metrin etäisyydeltä ja lähes kahdeksan tonnia puomin päästä. Raskaimmat purettavat betonipalkit painavat 17–18 tonnia ja niitä nostellaan alas suoraan lavetin kyytiin. Pois kuljetettava betoni murskataan muualla jatkokäyttöä varten omalla murskainkalustollamme”, jatkaa Väänänen.

Betonia vanhasta Pasilan asemasta kertyy Väänäsen mukaan kierrätettäväksi kaikkiaan 3 500 tonnia ja sen lisäksi 1 000–1 200 vaihtolavallista muuta kevyempää materiaalia.  Heinäkuussa ulkoseinän purkua tehtiin muualta vuokratulla pitkäpuomisella kaivukoneella (26 m). Pihan kantavuus riitti siinä kohtaa, mutta pidemmällä aseman sisällä ei isoa kalustoa voi hyödyntää, sillä holvin rajallinen kantavuus tulee vastaan. Muuta kalustoa oli runsaasti. Kurottajia, minikaivukoneita ja purkurobotteja hyödyntäen asema pieneni vauhdilla. Kerroksissa näytti sotatantereelta, mutta niinhän se purkutyömaalla aina näyttää. Tämä on miesten tosityötä, eikä pienestä kalustosta huolimatta mitään pikkupoikien puuhastelua.

Janne Kuulasvuon vetämä, viiteen itsenäiseen yhtiöön jaettu Gles on kasvanut nopeasti purkualankin merkittäväksi tekijäksi. Kalustossa on nykyään myös järeää kaivukonearsenaalia, muun muassa kaksi 50- ja kolme 30–40-tonnista peruskonetta.

Erilaisten purkutöiden lisäksi myös kierrätys on yksi toimialoista.

Lue myös: Pasilan Tripla on valtava hybridihanke.