Alluttamalla maailmankartalle

Allu Group Oy:n juuret ovat vuodessa 1985, jolloin Markku Jonninen aloitti puumurskaimien ja hakkureiden maahantuonnin. Jo seuraavan vuosikymmenen alussa markkinoille talutettiin oma Allu –seulamurskain ja -seulakauhamallisto, joka vuosituhannen vaihduttua sai seuraa massastabiloinnissa käytettävistä laitteista.
Paikallisesta maahantuojasta on vuosien saatossa kasvanut maailmanluokan toimija, jonka valmistamia laitteita käytetään maarakennustöissä likimain kaikilla mantereilla.
”Yksi merkittävimmistä haasteista markkina-alueemme laajentamisessa ja myynnin kasvattamisessa on tietoisuuden lisääminen asiakaskunnan ja alan toimijoiden parissa”, valottaa Allu Group Oy:n toimitusjohtaja Kauko Pylväs, jonka mukaan seulamurskain ja massastabilointitekniikka ovat maailmalla edelleen varsin tuntemattomia käsitteitä niin laitteiston kuin toimintaperiaatteenkin suhteen.
”Massastabilointitekniikan avulla kantavuudeltaan heikkojen tai saastuneiden maa-alueiden käyttöönotto ja hyödyntäminen on kustannustehokasta ja myös turvallista. Suomessa massastabilointia on hyödynnetty menestyksellisesti esimerkiksi Vuosaaren satama-alueella, missä kaatopaikalle viennin sijaan saastunut ruoppausmassa stabiloitiin osaksi konttikenttää”, valottaa Allu Finland Oy:n tuotepäällikkö Ilpo Ellonen massastabiloinnin eduista ja käyttökohteista.
Ellosen mukaan massastabiloinnin suosio saastuneiden maa-ainesten käsittelyssä on lisääntynyt varsinkin itäisessä Euroopassa, missä toimenpiteitä vaativien alueiden joukko on varmasti kasvusuunnassa. Tilan valtaaminen mereltä rakennuskäyttöön on myös merkittävä ja merkitystään jatkuvasti kasvattava sektori. Massastabilointia hyödynnetään niin patojen kuin maa-alueidenkin vahvistamisessa.
”Maailman urbanisoituminen johtaa vääjäämättä aikaisempaa haastavampien alueiden rakentamiseen”, jatkaa Ellonen.

Suomalaisella tuotekehityksellä suomalaisia tuotteita

Suomalaisuudestaan huolimatta, ehkäpä sen ansiostakin on Allu erittäin vientivetoinen yritys. Tuotannosta noin 90 prosenttia päätyy vientimarkkinoille, jotka muodostavat noin 80 prosenttia yrityksen liikevaihdosta. Markkina-alueista merkittävimmät ovat Keski- ja Etelä-Eurooppa sekä Yhdysvallat, joskin Itä-Euroopan ja Aasian merkitys kasvaa jatkuvasti. Kaikkiaan Allu-tuotteita markkinoidaan reilussa 30 eri maassa joko oman tytäryhtiön tai paikallisen jälleenmyyjän kautta. Jälkimarkkinointiverkosto taasen kattaa nelisenkymmentä maata. Pylvään mukaan Allun tulevaisuus nojaa haasteista huolimatta vahvasti vientimarkkinoihin.
”Esimerkiksi Kiinassa suomalaisilla tuotteilla ja yrityksillä on erittäin hyvä maine, jonka vaalimiseksi on tehtävä hartiavoimin töitä. Tuotteiden suora kopiointi vailla omaa tuotekehitystä on kuitenkin erittäin suuri ongelma kaikkialla Aasiassa, eritoten Kiinassa”, harmittelee Pylväs, jonka mukaan Allun tuotekehitys ja tutkimustyö tehdään jatkossakin Suomessa, suomalaista asiakasta kuunnellen. Pylväs näkee tulevaisuuden Suomessa myös Allun tuotantoa, sillä Aasiaa korkeammat tuotantokustannukset kompensoituvat riskittömyydellä ja laadulla.
”Suomessa tehdään jatkossakin kustannustehokasta piensarjatuotantoa muun muassa automaatiota ja tuotannon joustavuutta hyödyntämällä”, kaavailee Pylväs, jonka mukaan Allu luottaa kotimaisuuteen myös komponenttivalmistuksessa. Viime keväänä tehtyjen selvitysten perusteella virolainen kustannustaso on viidenneksen suomalaista edullisempi, kiinalaisen ollessa jopa 70 prosenttia edullisempi.
”Tuotannon riskit ja muut kulut kasvavat kuitenkin samassa suhteessa, joten todellinen kustannushyöty olisi huomattavasti alhaisempi ja siksi Allu luottaa jatkossakin korkealaatuisiin ja oikea-aikaisesti kokoonpanoon saataviin suomalaisiin komponentteihin”, painottaa Pylväs.
Tuotannon siirto kaukomaille ei välttämättä takaa pitkäkestoista kustannushyötyä, sillä kustannustaso nykyisissä halpatuotantomaissa kohoaa nopeasti. Tulevaisuudessa Aasiassa saatetaan kuitenkin valmistaa paikallisille markkinoille suunnattuja yksinkertaisia laitteita pitkissä sarjoissa.

Tuotekehitys ulottuu tuotteista menetelmiin

Tuotteiden ohella Allu on ollut ja haluaa jatkossakin olla erittäin aktiivinen toimija myös työmenetelmien kehittämisessä. Korkean palkkakustannuksen maissa, kuten Euroopassa ja Yhdysvalloissa on koneiden ja laitteiden yhdessä kuljettajineen työskenneltävä taukoamatta.
”Valikoimassamme jo usein vuosien ajan ollut maarakennuskoneiden OilQuick-työvälinekiinnike, jonka ansiosta myös työvälineen hydrauliikka kytkeytyy automaattisesti kuljettajan poistumatta hytistä. Kaivukauha vaihtuu nopeasti hydraulikäyttöiseen lisälaitteeseen, kuten tärylevyyn tai seulamurskaimeen. Nopea ja helppo työvälineen vaihto takaa sen, että peruskoneessa on paikoillaan aina oikea työväline. OilQuickin käyttö on osoittautunut monella maarakennustyömaalla toimintaa tehostavaksi ja konekantaa kaventavaksi tekijäksi”, kertoo Pylväs, jonka mukaan erityisesti Saksassa etsitään kuumeisesti ratkaisuja kustannustason alentamiseen.
”Seulamurskaimen avulla voidaan hyödyntää olemassa olevaa maa-ainesta, jolloin vältytään maa-aineksen kuljettamiselta, maankaatopaikkamaksuilta ja neitseellisten luonnonvarojen käytöltä”, summaa Ellonen seulamurskaimen etuja. Ellosen arvion mukaan maailmanlaajuisesti vasta noin 10-20 prosenttia potentiaalisista käyttäjistä tuntee seulamurskaimen ja sen käyttömahdollisuudet.
Tuotannon ohella Allulla työskennellään hartiavoimin myös massastabiloinnin automatisoinnin parissa.
Pylvään mukaan stabilointiprosessin 3D-ohjauksella pyritään automatisoimaan lisäaineiden syöttö yhdessä sekoituksen kanssa.
”Automatisoinnin ansiosta laatutaso saadaan kuljettajasta riippumatta aina yhtä korkealle tasolle”, painottaa Ellonen tulevaisuuteen luotaavaa tekniikkaa ja sen tuomia etuja. Niin Allulla kuin muillakin massastabiloinnin parissa työskentelevillä toimijoilla etsitään jatkuvasti korvaavia ainesosia stabiloinnissa käytettävälle sementille ja kalkille. Esimerkiksi voimalaitostuhkan käytöllä on saatu varsin lupaavia kokemuksia.
”Vaihtoehtoisten, usein teollisuuden sivutuotteena syntyvien aineiden merkittävin etu on tietysti neitseellisten luonnonvarojen vähäisempi tarve”, painottaa Ellonen, jonka mukaan maailmasta löytyy edelleen lukuisa joukko kohteita, joissa suomalainen teknologia voi näyttää tehokkuutensa ja osaamisensa.

Ari Perttilä