A-Insinöörit kannustaa keksimään

A-Insinööreissä työntekijöitä kannustetaan keksimään omaa työtä tehostavia menetelmiä. Uusin esimerkki yrityksessä syntyneistä työpaikkakeksinnöistä on CylVision. Tämä korjaussuunnittelun yksikönjohtaja Mikko Tarrin tiimeineen kehittämä menetelmä betonirakenteiden kuntotutkimusten tehostamiseksi sai hyödyllisyysmallisuojan 11. marraskuuta.

Kesäkuussa 2012 A-Insinöörien Tampereen yksikössä työskentelevä Tarri pysäytti hisseillä kollegansa Arto Möttösen ja kertoi hänelle veljensä kanssa käydyn keskustelun pohjalta syntyneen idean.

Mikon veli Jussi toimii sahateollisuudessa, jossa konenäköä on hyödynnetty jo pitkään. Jussi kuvasi laitetta, joka seuraa ja analysoi ohi viuhtovien lautojen laatua. Kulkuvauhdissa kolme lautaa per sekunti ihmissilmä ei pysy enää mukana, mutta kone pystyy kuvaamaan ja laskemaan poikkeamat helposti. Mikko ryhtyi miettimään, miten konenäköä voisi soveltaa siinä, mitä hän itse tekee.

Sovellusalue löytyi betonilieriönäytteiden analysoinnista, joka sisältyy työläänä ja aikaa vievänä vaiheena Mikon yksikössä toteutettaviin kuntotutkimuksiin. Laite kuvaa näytteet, mittaa betonissa tapahtuneet muutokset ja tallentaa niiden pohjalta tehtävän analyysin digitaalisessa muodossa.

”Aiemmin tämä on ratkaistu hitaammin ja välissä on ollut inhimillinen tekijä. Nyt ns. perustarkastelun voi tehdä periaatteessa kuka vain. Näytepalasta jää likimain täydellinen dokumentaatio, johon voidaan tarvittaessa palata”, Tarri kertoo keksintönsä taustoista. ”Ratkaisu parantaa tutkimuksen tarkkuutta ja luotettavuutta, mutta ennen kaikkea insinöörin ajankäyttö saadaan bulkkityön sijaan rauhoitettua johtopäätösten tekemiseen.”

Tarri määritteli laitteen alun perin niin tarkasti kuin pystyi. Hän vertasi lähtökohtaa pullonpalautuskoneeseen ja ideoi systeemin, jossa kappale asetetaan kahden rullan välissä pyörivään kehtoon. Betoninäyte valaistaan ja kuvataan siinä useasta eri suunnasta. Ohjelma muodostaa kuvista tasokuvan, jota sitten edelleen mitataan ja analysoidaan. Investointilaskelma perustui siihen, että kolmen vuoden aikana laite maksaa itsensä säästyneenä työaikana takaisin.

Yrityksen suunnitteluteknologiajohtaja Arto Möttönen hankki projektille resursseja talon sisältä ja tekninen johtaja Olli Saarinen kehitti budjetin ulkoa ostettavalle työlle. Mikolla oli hyvä käsitys siitä, ketä pyytää mukaan ja innokkaat ihmiset löytyivät helposti. ”Sen jälkeen porukalla mietittiin mitä apuja tarvitaan ja mistä löydetään tekijä, joka pystyy laitteen toimittamaan.”, Mikko kertoo.

Laite ja siihen liittyvä ohjelmisto yhdessä Carbonizer-ohjelman kanssa ovat tehostaneet merkittävästi kuntotutkijoiden perustyötä. Ennen yhden näytteen analysointiin saattoi kulua 10–20 minuuttia, nyt uudella laitteella analysointiaika on saatu puristettua muutamaan minuuttiin.

”Hyödyllisyysmalli haettiin, jotta etu saadaan pidettyä itsellä”, Mikko Tarri kertoo. ”On myös mietitty, voitaisiinko mallisuojaa myydä, mutta toistaiseksi laite tulee A-Insinöörien omaan käyttöön tukemaan kuntotutkimuksia.”

Mikko itse on onnellinen mahdollisuudesta kehittää oma idea valmiiksi ratkaisuksi: ”On sairaan hienoa, että saa toteuttaa omia ideoida. Nähdä, että minä tein tämän tai pikemminkin että me teimme tämän. Omasta pussista toteutettuna idean eteenpäinvieminen ei olisi ollut mahdollista.”

Hän pitää työpaikkakeksintöjen tukemista erinomaisena tapana sitouttaa henkilökuntaa ja kiittelee A-Insinöörien toimintatapaa: ”Tällainen panostaminen laitteiston tai sovellusten kehittämiseen ei ole tavanomaista. A-Insinöörit on tässäkin mielessä poikkeuksellinen kulttuuriltaan. Toisessa yrityksessä kymmenien tuhansien eurojen budjetin saaminen T&K -hankkeeseen ei ehkä olisi onnistunut.”

Mikko toivoo, että tämä esimerkki rohkaisisi muitakin avaamaan suunsa, jos omia tai firman työtapoja parantavia menetelmiä ja ideoita syntyy. Arto Möttönen kannustaa samaan: ”A-Insinöörit haluaa olla suunnannäyttäjä ja tämä onnistuu vain, kun kaikki yrityksen kirkkaimmat aivot ovat omaehtoisesti miettimässä, miten voisimme toimia tehokkaammin ja tuottavammin.”