Urakoinnissa työn tehokkuus kasvaa, mutta rikastumisen pelko on silti minimaalinen

Urakoitsijan olisi osattava markkinoilla olevasta tarjonnasta valita sellaiset työvälineet, joilla tehdyllä työllä on kysyntää ja joilla urakoitsija hankkii itsellensä elannon. Urakoitsija on riippuvainen kalustosta, jonka hän hankkii töihinsä, miten sillä työllistyy ja miten monipuolisesti sillä voi töitä tehdä.

Jämäkkää hinnoittelua

Oikea hinnoittelu on kaiken kaupankäynnin edellytys. Hinta pitää vastata sitä laatua, jota asiakas on kyseisellä hinnalla ostamassa. Hintatason ylläpitäminen ei aina ole helppoa, mutta urakoitsijallakin se on monesti valintakysymys, mitkä ovat hinnoittelun perusteet. Asiakas saattaa olla valmis maksamaan korkeampaa hintaa, jos hän tietää, että hän saa neuvoja ja tarvittaessa perustyön lisäksi lisäarvoa urakoitsijalta jossain muussa. Perusteet hinnoittelulle pitää kuitenkin olla selvät.

Alehinnoittelu vie uskottavuutta ja etenkin yllättävä hintojen pudottaminen tai enemmän tarjoaminen samaan hintaan kertoo hätähuudosta, joka asiakkaat ihmettelevät. Onko urakoitsija siis ylihinnoitellut aiemmin työnsä? Tästä asiakas voi nopeasti ajatella, että häntä on rahastettu aikaisemmin.

Myöskään urakoitsijan yllättävät hintojen nostot ei miellytä asiakkaita. Urakointihintojen nostolle on yleensä perusteluna urakoitsijan omien kustannusten nousu. Nousevat kustannukset olisi kuitenkin saatava enempinä urakointitöinä tai korkeampina urakointihintoina takaisin.

Nouseva hinta ei välttämättä nosta kustannuksia

Merkittävä osa urakoitsijan kustannuksista on henkilöstökuluja, traktoritöissä on paljon polttoainekustannusta mutta myös kalustoon liittyvät kustannukset ovat suuria. Pitää kuitenkin muistaa, että vaikka kaluston hankintahinta nousee, ei se välttämättä vaikuta kustannuksia nostavasti.

Kaluston hankintahinta on kustannuslaskennassa vain yksi lähtöarvo. Yhtä suuri merkitys kustannuslaskennassa on jäännösarvolla, eli sillä hinnalla, joka kalustosta saadaan, kun se myydään tai vaihdetaan edelleen. Merkittävä kustannuserä ovat huoltokustannukset ja etenkin viivytykset, jos rikkoontunutta osaa ei saada ripeästi. Etenkin urakoitsijoiden kannattaa kysellä ennen koneen hankintapäätöstä kyseisenlaisen koneen jo aikaisemmin omistaneilta, miten varaosahuolto oikein toimii.

Yksi ”varma” tapa on vierailla Keski-Euroopassa tai muualla urakoitsijoilla ja katsoa, mitä kalustoa on käytössä. Se antaa osviittaa, millä koneille saadaan paljon aikaiseksi ja mitkä koneet eivät ole ”pajahakuisia”.

Nouseva hinta urakointityön asiakkaalle ei myöskään välttämättä ole kokonaisuuden kannalta negatiivinen asia. Esimerkiksi urakoitsijan kaluston päivittäminen näkyy parempana lopputuloksena -laadukkaampana rehuna, pienempänä pintapaineena pellolla, nopeammin aurattuna tai harjattuna pihana tai toimintavarmuuden parantumisena.

Monikäyttöinen antaa mahdollisuuksia

Oikeastaan urakoitsijan kannalta vielä suurempi merkitys kustannuslaskennassa on käyttömäärällä, joka taas riippuu laitteesta ja sen monikäyttöisyydestä. Paljonko työtä hankittavalla välineellä saadaan vuosien kuluessa tehtyä? Puimurilla yksikkökustannukset nousevat, kun käyttöaika on rajallinen ja tuntimaksimi vuodessa on 300 paikkeille.

Traktorilla taas voidaan työtä tehdä läpi vuoden ja traktoriin saadaan helposti 2500 tuntia vuodessa. Siis enemmän kuin on laskennallinen vuosityöaika palkkatöissä. Traktorin työaika on riippuvainen lähinnä työlaitteista, jotka traktoriin hankitaan. Sopivasti työlaitteita ja urakoita hankkimalla saa traktorin ja kuljettajan työllistettyä koko vuodeksi.
Pitää kuitenkin muistaa, etteivät pelkästään tehdyt tunnit elätä. Kyseiseltä työajalta pitäisi saada myös kohtuullinen korvaus. Kenenkään en ole kuitenkaan kuullut urakoitsijana vielä rikastuneen, mutta moni hankkii urakoinnilla elantonsa.

Luontevaa mittaamista

Perustöistäkin on mahdollisuus saada kohtuullinen korvaus, kun hinnoittelu on paikallaan. Ja etenkin pitkällä tähtäimellä urakoitsijan kannattaa miettiä hinnoittelua. Asiakkaalle esimerkiksi tuntihinta ei välttämättä kerro, miten ”tehokasta” työ on. Selkeä yksikköhinta, e/kuutio, e/neliö, e/tonni tai e/hehtaari, ovat toimivia, kun samalla asiakas pääsee käsiksi esimerkiksi punnituksen avulla realistisiin suureisiin.

Punnitseminen tai ylipäätään mittaaminen on yksi lisäarvo, josta urakoitsija voi saada jopa lisää hintaa töissään.

Työn luonteeseen viittaavan hinnoittelun käyttäminen vähentää myös hinnan muutosten tarvetta. Jos urakoitsija vaihtaa työlaitetta, jonka hankintahinta on korkeampi kuin edellisen laitteen, yleensä myös työleveys tai muu ominaisuus paranee. Työn tuotos sitä myötä kasvaa. Tällöin asiakkaan työ tulee nopeammin tehtyä, mutta urakoitsijan ei tarvitse nostaa hintaa. Urakoitsija ehtii sesonkina useammalle asiakkaalle ja saa enemmän hehtaareita, neliöitä, kuutioita tai tonneja aikaiseksi ja saa laitteen korkeammat kustannukset peittoon ja itselleen voittoa.