Töitä maataloudessa ja rautateillä

Heikki tekee omien maa­taloustöiden lisäksi urakointeja. Heikillä on yksi vakituinen töissä ja kesäisin on lisäksi yksi työntekijä apuna sesonkitöissä.
– Maatilan työt antavat mahdollisuuden monipuoliseen urakointiin muuallakin, vaikka sesongit, kuten rehun teko, vaativat aina oman aikansa.
Aikoinaan kun Heikillä itsellään oli karjaa, rehua korjattiin jo hinattavalla silppurilla. Rehua silputaan nyt noin 600 hehtaarilta hinattavalla JF:n 1355 silppurilla, jossa veturina on iso Massikka.

– Tuo silppuri on minulla ollut nyt pari vuotta ja korjuuseen saadaan noin 30–40 hehtaaria päivässä ja se riittää monella asiakkaalla, kun siilolle ei voi enempää rehua päivässä viedä, Heikki kertoo.
– Ajosilppuri antaisi pelivaraa korjuuaikana, mutta samalla siilolla pitää myös pa­rantaa kalustoa, Heikki pohtii. Meidän maansiirtoporukasta tekee muutama muukin rehua, joten rytmitys on meillä sama, jotta tällaisiin hommiin päästään sopivasti.
– Kalmarin kylällä muuten yhteistyötä on tehty jo vuosia ja kaveri otetaan mielellään omaan urakkaan mukaan, kun töitä on enemmän ja urakka rakennetaan asiakkaalle sopivaksi, Heikki kehuu.

Urakoitavia töitä Heikillä ovat myös maanmuokkaus ja kylvötyöt, rahtipuinti ja lietteen levitys. Kuljetus hoidetaan yhteistyökumppanin lieterekalla. Talvella tehdään teiden talvikunnossapitoa; aurausta ja hiekoitusta. Talven pääurakointityö on metsän hakkuu, kun käytössä on motoketju. Puutavaran ajon hoitaa aliurakoitsija.
– Viljelypuolen mielenkiintoa pitää yllä siemensopimus, joka on Peltosiemenen kanssa. En kuitenkaan kunnosta ja pakkaa itse vaan siemenet toimitetaan Salmelan tilalle, Heikki kertoo.

Limitystä säilörehunkorjuussa ja maansiirrossa

– Toisen sadon säilörehut saatiin juuri sopivasti tänä kesänä korjattua ennen kuin soiteltiin tänne kuljetustöihin, Heikki kertoo kesän tilanteesta. Heikki jatkaa, että toisaalta näitä hommia on tehty jo aiemmin keväällä pariin otteeseen, joten hommat olivat entuudestaan tuttuja. Tähän mennessä on rakenneltu esimerkiksi uusia teitä, jotta liikenne sujuu ilman poistettavia tasoristeyksiä.

Kunnostusta penkoilla ja radan pohjalla

Kunnostettavan radan pen­koilta on räjäytetty kalliota ja se on louheena radan penkalla. Louheen kuljettamiseen käytetään dumpperia. Kuormauksessa käytetään kaivukonetta ja kuormaustahti on hitaampi kuin normaalilla työmaalla. Tavara, joka lastataan ja kuljetetaan, on louheen lisäksi kivistä maata, vanhaa radanpohjaa. Vanhan radanpohjan tavaran kuljetus hoidetaan traktorikalustolla. Vanhaa radanpohjaa kuoritaan ennen uusien ratapölkkyjen ja sepelin levittämistä.

Traktorilla pääsee kääntymään vain harvassa paikkaa ratapenkalla, jolloin traktorilla ja perävaunulla peruutetaan monesti puolikin kilometriä, jotta päästään kaivukoneen kauhan alle.
Kun traktoreita on useita, yhdistelmällä odotetaan levikkeellä kunnes edellinen kuorma on tullut pois ratapenkalta ohituspaikan kohdalle. Vasta tämän jälkeen päästään seuraavan perävaunun kanssa peruuttamaan kaivukoneen luokse.
Kierrossa on neljä traktoria ja perävaunut, kun siirtomatkaa kuormilla on muutama kilometri.
– Kun maata kuljetetaan kapeita teitä, pitää väistöpaikkaa hieman katsella jo etukäteen, Heikki muistuttaa. Tällä työmaalla traktorilla joudutaan ajamaan myös valtatiellä 13 ja se häiritsee hieman muuta liikennettä, kun ohituspaikkoja ei ole sielläkään aivan yhtenään johtuen vastaantulevasta liikenteestä.

Traktorilla, kun kuorma-autolla ei pääse

– Olemme kaikki traktorimiehet aliurakoitsijoina Keski-Suomen Kuljetus Oy:lle, joka on urakoinut maansiirron. Siellä missä pohja kantaa paremmin, käytetään kuorma-autoja. Kun pohja on pehmeää ja varsinkin kun läjityspaikka on usein ”sekava”, sinne on traktorin kanssa mukavampi mennä, Heikki perustelee.
– Vaikka läjityspaikalla on telapillari tasaamassa kuormia, osalla meistäkin on puskulevy ja etukuormain, joilla saadaan tarvittaessa levitettyä kuormia ja uutta tavaraa ajettua entisten kasojen päälle.

Palarenkaat

– Meillä on tällä työmaalla joka toisessa traktorissa palarenkaat, Heikki esittelee. Tällä työmaalla ainakin palarenkailla on selvinnyt hyvin, vaikka joskus on ollut pehmeää.
– Kesällä kun oli erityisen märkää, palarenkaiden ominaisuudet olivat Pumassani niittomurskaimen kanssa kovilla. Muutaman kerran kone jäi kiinni, kun palojen välit tukkiutuivat savesta märässä maassa, Heikki muistelee. Toisaalta kun palarengas on muuten nurmiystävällinen ja mukava ajaa tiellä, olen ollut näihin tyytyväinen. Talvella palapintainen rengas on ollut kiinteistöhommissa omaa luokkaansa, vaikka olen ajanut ilman nastoja. Kun olen lupautunut Alliancen ”testiryhmään”, pinnan kulumista on käyty mittaamassa muutamaan kertaa, Heikki esittelee.
– Radan pohja on tällaista ”huppulihiekkaa”, joka ei tiivisty, ja kun pinta ei kovetu helposti, palarengas on ollut hyvä ajossa, Heikki näyttää. Palarengas ei murra pintaa radan pohjalla, kuten riparengas tekee.

Töissä tarpeen mukaan

Ratatyömaa eteni kesällä monessa vaiheessa ja maansiirtoporukka oli töissä tarpeen mukaan. Viikko saattoi olla töitä ja tämän jälkeen oltiin viikko välillä pois, kun työmaalla ei ollut sopivaa työtä. Työn etenemiseen vaikutti osaltaan ratamiesten hommat. Ja kun joku vaihe piti saada päätökseen, töitä oli taas runsaasti.
– Minulla on tällä työmaalla ollut ajoittain kaksi traktoria ajossa, kun ajettavaa oli enemmän, Heikki kertoo.

Kurssit ratatöihin

Ratatyömailla edellytetään rataturvakurssin läpäisyä. Kurssi kestää päivän ja lopuksi on tentti. Tämän jälkeen kortti on voimassa viisi vuotta eteenpäin.
– Eihän tässä työssä jouduta samalle radalle junan kanssa, mutta kurssin käynti oli edellytyksenä, jotta näitä töitä voi rata-alueella tehdä. Säännöt ovat olemassa ja niiden kanssa eletään, Heikki kuittaa. Heikki jatkaa, että rataturvakurssi avasi meille myös tuntiurakan motolle, kun radan varresta avattiin näkemäalueita.