Ruokohelven kanttipaalausta Jokioisilla

– Kun koneurakointi kaivukoneilla ja maansiirtoperävaunulla vie lähes kaiken ajan, päätin panostaa sellaiseen kasviin, jossa työmäärä on kohtalaisen vähäinen. Oikeastaan kaikki ruokohelven viljelyyn liittyvät työt ostetaan nyt urakoitsijoilta, kertoo Jukka. Tällöin omaa aikaa ei kulu itse viljelytöiden tekemiseen, vaan voi keskittyä omiin töihinsä eli maansiirtourakointiin. Nyt kun ruokohelven viljelytyöt ostetaan urakoitsijalta, on mahdollisuus saada käyttöön sopiva, haluttu tekniikka.

Hieman sitä aikoinaan pohdittiin, että jos tälle korjuualalla olisi kannattanut jo hankkia vaikka yhteinen kanttipaalain ja niittolaitteet. Rahaa olisi kuitenkin tarvittu parisataatuhatta euroa, käyttö olisi ollut kuitenkin vähäistä ja jonkun olisi pitänyt tehdä työ. Kun urakoitsija tuo paikalle kaluston ja työvoiman, pitää vain maksaa lasku.

– Omilla koneilla kustannus olisi kyllä vielä suurempi, toteaa Jukka. Ja jatkaa nauraen että, ”Urakoitsijahan on joutilas tällaisia hommia tekemään”.

Itse koneurakointia tehdään kolmella kaivukoneella ja 2.5 tonnisella Weidemann -pienkuormaimella. Käytössä ovat tela-alustaiset 32,5-tonninen Åkerman ja Volvo EC 140LC sekä pyöräalustainen M315 Caterpillar.

Urakoinnissa apuna ovat pojat, jolloin saadaan siirrettyä kalusto lavetilla työmaalle, tehtyä kaivuutyöt ja siirrettyä maat liikennetraktoreilla ja perävaunuilla. Jukan käytössä on muuten ilmeisesti järjestyksessään Suomen toinen Casen Puma.

Maansiirtoa Tempoilla

Maansiirtokäyttöön Jukalla on kaksi Tempon liikennetraktoriperävaunua. Uudempi 16-tonnin perävaunu on vielä käyttämätön.

– Pohja on tilauksesta tehty 450 Hardoxista ja laidat 400 Hardoxista, jotta se on hieman pitkäikäisempi, toteaa Jukka. Perävaunuun on tehty myös hieman omia muutoksia. Perävaunuun on muun muassa rakennettu lokasuojat ja hieman perusmallista korotettujen laitojen päälliset on viistottu sisäänpäin, jotta laidanpäälle kuormatessa jäänyt tavara ei putoilisi tielle. Myös perälaudan rakennetta on muutettu, jotta sepeli ei jää estämään perälaudan lukittumista. ”Tempon perävaunuissa hinta-laatu suhde on kyllä paikallaan”, vakuuttaa Jukka.

Aisajousitus on yksinkertainen ja toimiva. Se joustaa juuri sen verran, että ylimääräinen liike lakkaa maantienopeuksilla. Vaunu kulkee muutoinkin pehmoisesti. Tässä on muuten suomalaiset Nurmen kipit, Jukka muistuttaa.

Siirtyminen ruokohelpeen

”Sen verran tosissani olen ruokohelven kanssa, että kaikki ylimääräiset peltoviljelykoneet puimuria ja Mepun vaunukuivuria myöten myytiin pois. Jäljellä on enää nelimetrinen Tume kylvökone, joka olisi täältä vielä rahaa vastaan lunastettavissa.” Koneessa on booriteräs lannoitevantaat, keraamiset kylvövantaat hydraulisella säädöllä, Trelleborgin mammutti renkaat, lannoite määrän ja ruiskutus urien tietokone ohjainlaite, jyräpyörät ja ajouramerkkarit. Kone on muuten erittäin hienossa kunnossa, Jukka kehuu.

Pellot kunnossa

Korjuuolosuhteet ovat keväällä yleensä hyvät ja Jukan pellot ovat ensiluokkaisessa kunnossa ruokohelven viljelyyn. Salaojitus toimii, pellon pinta on tasainen ja kasvinsuojelu on hoidettu kuntoon ennen kuin ruokohelpi kylvettiin.

Kun olosuhteet ovat hyvät, on myös urakoitsijoiden helppo tulla töihin. Yllätyksiä ei yleensä ole odotettavissa.

Viime keväänä ruokohelpi niitettiin, karhotettiin ja paalit saatiin kyllä sopivasti paalattua, mutta jatkokäsittely meinasi tuottaa tuskaa. Pellon pinta kun suli ja pehmeni päivällä. Siksi paalit käytiin keräämässä aamuvarhaisella, kun oli vielä pakkasta. Päivällä pehmeään pellon pintaan olisi jäänyt raiteet.

Pienkuormaintöitä

Paalit siirretään pienkuormaimella varastopaikalle tai kuormataan etäämmältä ensin perävaunuun. Lavetille sopii paaleja 24 kappaletta. Perävaunusta paalit puretaan etukuormaimella betonielementeistä tehdylle laatalle. Eivät poraile jyrsijät ainakaan alhaalta reikiä paaleihin. Samaan aikaan pellolla pinkataan pienkuormaimella paaleja kahden nippuun, jolloin kuorma on taas nopea tehdä.

Jukalla on käytössä ohjaamollinen Weidemannin pienkuormain, jota käytetään myös maansiirtotyömailla, esimerkiksi talojen perustusten täytössä ja pihojen pintamaan muokkauksissa.

Renkaat ovat vakiokokoisia leveämmät, joten peltoon ei jää turhan syviä raiteita. Kuormain kuljettaa kevyesti kerralla kaksi noin 450 kilon paalia. Jukka on itse tehnyt paalitalikon, jossa on taotut, neliskanttiset kolme piikkiä. Kahdella piikillä paalia ei kestä nostaa. Toisen paalin päälle lasketaan hydrauliikalla käpälä, jolla nippu pysyy vakaana.

Kasvu vaatii ravinteita

– Ravinteita pitää olla ruokohelvelläkin riittävästi. Lietettä otan vastaan naapurilta, jolla sitä on useimmiten ylimäärin. Lietettä odottaa nytkin korjuun päättymistä, jonka jälkeen alkaa levitys. Kyllähän ruokohelvessäkin huippusadon saamista rajoittavat osaltaan ravinteet, muistuttaa Jukka.

Jatkojalostusta

Myös ruokohelven jatkojalostusta itse on pohdittu yhtenä vaihtoehtona, koska alueen ruokohelpikeskittymä on kohtalaisen suuri ja ruokohelpeä voisi paikallisesti jalostaa jopa hieman pidemmällekin.

Kovin montaa ylimääräistä käsittelyä ruokohelven kanssa ei kuitenkaan kannata tehdä tai kannattavuus loppuu siihen. Mitä vähemmillä käsittelyillä sadosta saadaan lämpöenergia irti, sitä kannattavammaksi viljely tulee. Omista pelloistani kerätään vuodessa noin 250 tonnia ruokohelpeä, joten siinä olisi pohja.

Jos nykylaitteilla lähdetään tekemään itse vaikka pellettiä, ne ovat joko hitaita tai sitten pitää rahaa laittaa vähintään 100 000 euroa kiinni. Jollain tavalla jalostusta voisi kuitenkin miettiä, jotta energiatiheyttä kuljetuksiin voisi vielä parantaa, pohtii Jukka.

Lämpöyrittämistä

– Jos raaka-ainetta lähtee jalostamaan, vaihtoehtona voisi olla myös lämpöyrittäminen, jolloin myytäisiin energiaa suoraan asiakkaalle. Tällöin yrittäjän hoitamilla lämpökonteilla, voisi lämmittää omakotitalo alueita tai teollisuuslaitoksia, pohtii Jukka.

Kunnanisille ja kaavoittajille voisi olla yksi mahdollisuus, kun omakotialueille rakennettaisiin kaukolämpöverkko, jolloin kadun päässä olisi lämpökontti, jolla tuotettaisiin lämpö koko alueelle.

Siihen pitäisi päästä, että kukin asiakas maksaisi sitten toimitetusta lämmöstä. Tällöin omakotialueita perustettaessa voisi rakentaa jo lämpökanaalit valmiiksi. Nyt uusille omakotialueille tehdään porakaivo lämmitystä varten lähes joka tontille.

Ruokohelven korjuuketju

Ruokohelpi niitettiin Kronen etu-takaniitolaiteyhdistelmällä karholle ja karhot yhdistettiin Claasin Liner 1550 A- karhottimella. Näin karholla oli ruokohelpi seitsemän metrin leveydeltä. Karho paalattiin Kronen BigPack 1270 XC Multibale- kanttipaalajalla.

– ”Korjuurakoinnin teki jo toisena satokautena ammattitaitoisesti ja huolellisesti Kalevi Kuusela Mellilästä”, kertoo Jukka.

– Tarjoamme koko ketjun tehtynä paaliin saakka, kertoo Kalevi. Tällöin tiedetään, mitä karhoissa on. Jos joku muu vielä niittää, niin viimeistään karhotuksessa saadaan karhosta pois ylimääräiset esineet.

– Nämä pellot ovat yhdet tasaisimmista, joilla ruokohelpeä korjataan. Ruokohelpeä ei kannata missään epämääräisillä lohkoilla kasvattaa, vaikka hoitotöitä ruokohelpilohkoilla onkin vähemmän. ”Kun niitto tehdään lyhyeen sänkeen, ovat korjuukoneet koko ajan vaarassa etenkin, jos ruokohelpi on aivan maata vasten”, muistuttaa Kalevilla.

Kun karho on tasainen, pääsee paalainkin hieman helpommalla. Kun karhot ovat kunnossa, korjuutappiotkin pysyvät kohtalaisen alhaisena.

Kevyet raiteet

Vaikka kanttipaalaaja painaa kahdeksan ja puoli tonnia ja koneen päällä on vajaa tonni ruokohelpeä, ei maahan jäänyt merkittäviä raiteita. Ruokohelven kasvusto pitää osaltaan maan kantavana, vaikka pelto on vielä kosteaa. Itse asiassa pienkuormain paalien kanssa jätti syvemmät raiteet kuin paalain. Kengän kantapäällä maahan painaessa, kantapää upposi noin neljä, viisi senttiä.

Pellolla oleva ruokohelpikasvusto pitää pinnan kosteana. Kun kasvusto on kerätty pois, alkaa pelto kuivua. Osaltaan kuivumista nopeuttaa kasvunsa uudelleen aloittava ruokohelpi.
Paaleja tuli seitsemän metrin karhosta noin 100 metrin välein ja paalit painoivat reilun 400 kiloa. Paalin kosteus oli 10 % luokkaa ja sato jo rapeaa. Satotaso oli noin 6000 kiloa hehtaarilta. Korjuutappiot pellolla olivat mitättömät.