Puinnista varastointiin

Puintiurakointi tehdään useimmiten tuntihinnalla. Tuntihinta vaihtelee lähinnä puimurin työleveyden mukaan, joka kertoo osaltaan puintityön tehokkuuden lisääntymisestä. Sinänsähän tietyntehoisen puimurin varustaminen leveämmällä pöydällä ei suoraan aina vaikuta puinnin tehokkuuden lisääntymiseen, jos vaikka ajonopeus laskee samaan aikaan.

Olosuhteet kuitenkin ratkaisevat paljon, miten sato saadaan puimurin pöydälle ja siitä eteenpäin. Jos puimurin pöytä on leveä, ajonopeutta on helpompi laskea, kuin että pöytä on kapea ja hyvissä olosuhteissa ajonopeutta pitäisi vastaavasti nostaa.

Pöydän leveys ja e/ha -hinta

Sinänsä mielenkiintoista on, että urakointihinnat myös hehtaarihinnoittelussa kohoavat, mitä leveämmästä puimurin pöydästä on kyse. Samoin on ollut edellisissä urakointihintakyselyissä. Itse olen oikeastaan sitä mieltä, että hehtaarihintaisen puinnin hinta ei pitäisi paljonkaan vaihdella, jos ei asiakas saa samalla muuta hyötyä, vaikka parempaa puintitulosta.

Urakoitsijan kannalta leveämpi pöytä ja tehokkaampi puimuri tarkoittaa mahdollisuutta puida sesonkina enemmän hehtaareita ja siten saadaan suurempi kokonaisansio. Toinen vaihtoehto, jolla tilastoa voi arvioida on se, että pienempien puimureiden omistajat tekevät urakointia satunnaisesti. Tällöin urakointihintaa ei aseteta aivan sille tasolle, jolla puimuriurakointi täyttäisi täysin yritystoimintaan liittyvät vaatimukset.

Logistiikka ja hinnoitteluperusteet

Tuntihinnoitteluperusteen valinnalle on urakoitsijalla syynsä. Toisaalta, jos mitään erityistä syytä ei esimerkiksi hehtaarihinnoitteluun ole, tuntihinta on ”turvallinen valinta”. Tuntihinnoittelussa urakoitsija laskuttaa käytetystä ajasta riippumatta asiakkaan peltojen ”ominaisuuksista”.

Sellaista asiakasta, jolla työ sujuu, palkitaan tuntihinnoittelussa pienemmällä puintilaskulla. Tuntihinnoittelu myös katsantokannasta riippuen on oikeudenmukainen tai se ”rankaisee” asiakasta, joka ei saa esimerkiksi työmaalle perävaunuja riittävästi paikalle ja puimuri joutuu odottamaan purkua. Vaikka 100 euron tuntihinnalla 10 minuutin odottelu maksaa asiakkaalle 17 euroa, jos urakoitsija laskuttaa odottelusta normihinnan.

Jos puitavat pellot ovat suuremmissa kokonaisuuksissa ja etenkin jos työ sujuu, on mahdollista käyttää hehtaarihinnoittelua. Jos puintiolosuhteet, sää mukaan lukien, ovat suotuisat, hehtaarihinnoittelu on selkeä. Hankalana vuonna, epämääräisen muotoisilla lohkoille hehtaarihinnoittelu ei ole tarkoituksenmukainen.

Vaikka pääsääntöisesti kaikilla asiakkailla pitäisi käyttää samaa hinnoitteluperustetta, puinnissa eri hinnoittelu­perusteiden käyttö saattaa olla paikallaan. Tällöin selkeätöisillä asiakkailla, jotka teettävät puintia kerralla paljon, lohkot ovat selkeät ja logistiikka pelaa, käytetään hehtaarihinnoittelua. Tuntihintaa taas käytetään muilla.

Etenkin urakoitsijoiden aikataulut on usein rakennettu niin, että turhia viivytyksiä ei kaivata. Olosuhteiltaan hyvien puintipäivien lukumäärä on rajoitettu, joten puintipäivät pitäisi käyttää tarkkaan hyväksi.

Urakoitsijan pitäisi myös huomioida puimurin puhdistamiseen lohkon jälkeen kuluva aika. Se aika pitää puimurin puhdistamiseen käyttää. Seuraavalle asiakkaalle edellisen asiakkaan sadon rippeitä ei pidä viedä. Ja vaikka puitaisiin vain omia peltoja, puimuri pitää siivota hyvin, kun vaihdetaan korjattavaa kasvia. Puimurin puhdistamisessa lehtipuhallin on kätevä väline. Etenkin urakoitsijoiden pitäisi panostaa koneiden ”hygieniaan” entistä enemmän.

Peltolohkojen muodot kuntoon

Pellon reunassa oleva puusto ottaa herkästi kiinni puimuriin, kuten myös muihin koneisiin. Pellon reunat pitäisi olla raivattu, jotta puusto ei ole kallellaan pellolle. Puut pellonreunasta voi kerätä vaikka energiapuuksi talvella, jolloin ensi vuonna työt pellollakin sujuvat taas paremmin.

Puitavien lohkojen koko ja muoto vaikuttavat merkittävästi puintisaavutukseen ja asiakkaita olisikin syytä kannustaa lohkojen peruskunnostukseen ja peruskuivatukseen.

Peltolohkojen kunnostamisella voidaan vaikuttaa siihen, miten kauan aikaa peltotöihin kuluu aikaa. Lohkojen reunoja on syytä oikaista ja tarkoituksenmukaisesti putkittaa ja sulkea avo-ojia, jotta lohkoista saadaan siedettävän muotoisia ja kokoisia. Tämä helpottaa kaikkia peltotöitä ja lisää monesti noin 10 % tehokkaasti hoidettavan pellon pinta-alaa.

Selkeät pellon muodot vähentävät käsittelemättömien alueiden määrää mutta etenkin päällekkäin ajoa. Mitä leveämpi työkone on, sitä enemmän pienillä lohkoilla päällekkäin ajoa tulee, mikä lisää pellolla kulkemista ja tallaamista. Tämä tarkoittaa päällekkäin ajossa tuplasti siementä, lannoitetta ja kasvinsuojeluainemäärää.

Puitavien lohkojen ominaisuudet vaikuttavat myös urakointikustannukseen. Puimurin kuljettajakin toki vaikuttaa osaltaan siihen, miten puintityö etenee. Suuri merkitys kokonaisuuden kannalta on sillä, miten viljansiirto ja -käsittely on järjestetty puinnin jälkeen.

Puimurit tehokkaita

Nykyisillä lajikevalinnoilla vilja valmistuu melko samanaikaisesti ja reaalipuintiaika on 2–3 viikkoa. Jotta puintikalustoa olisi mahdollista käyttää enemmän, voidaan sadonkorjuuta aikaistaa etenkin kotieläintiloilla, joilla rehuviljaa ei välttämättä kannatakaan kuivata.
Kun korjattavasta viljasadosta aletaan tehdä vaikka murskeviljaa, voidaan puimurin kapasiteettia hyödyntää tehokkaasti. Murskeviljaa kun voidaan tehdä jopa noin 30 tonnia tunnissa.

Kun litistys ja varastointi on järkevästi suunniteltu ja suhteutettu toisiinsa nähden, ketju on todella sujuva. Tällöin ei tehokkaankaan puimurin tarvitse seistä tyhjän panttina ja puintipäivät voidaan hyödyntää tarkasti.
Korjattu viljasato voidaan murskata pellolla tai varastointipaikalla, mikä antaa korjuuketjuun joustavuutta. Varastointipaikaksi murskatulla viljalla voidaan käyttää muovituubia, tornia tai laaka­siiloa.

Kun rehuvilja puidaan tarkoituksella ajoissa ja varastoidaan märkänä, alenee myös riski lakoutumisesta. Etenkin nautakarjatiloilla ja niillä, jotka kylvävät heinän suojaviljaan, aikainen suojaviljan korjuu vähentää riskiä heinäkasvuston vaurioihin. Heinän viljelyvarmuutta voidaan myös pa­rantaa korjaamalla vilja kokoviljaksi nurmikoneilla.

Viljan poltto

Viljan kuivaamisen yhteydessä rikkaruohon siementen, pölyn, kuorten ja kevyiden jyvien poistaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on perusteltua. Esipuhdistaja kannattaa siis laittaa ”ääriasentoon auki”, poistamaan kuivattavasta sadosta mahdollisimman paljon. Ne osat kuivattavasta erästä, jotka alentavat joka tapauksessa sadon arvoa, on hyvä poistaa. Turhaa lämpöenergiaa ei kannata käyttää rikkojen ja kevyiden jyvien lopulliseen kuivaamiseen.

Kauppakelvottoman viljan poltto on erityisen perusteltua. Kun sadosta poistetaan sen arvoa alentavat rikkakasvien siemenet, kevyet jyvät ja roskat, koko myytävän erän suhteellinen arvo kasvaa.