Nukarin Koneasema Nurmijärven Nukarilta – toista kautta rehua ajettavalla tarkkuussilppurilla

Tarkkuussilppurin kanssa touhuaa Tom Vakkilainen veljiensä Vesan ja Kimin kanssa, mutta mukana pitää olla myös koko joukko muita, jotta ketju saadaan toimimaan. Ketjua täydentävät aliurakoitsijat, jotka tekevät kaikkea muutakin urakointia kuin rehunkorjuuta, jotta kalustolle saadaan käyttöä.

Urakointi on aloitettu 1998 Kuljetus Vakkialainen Ky:nä sillanrakennustyömailla nosturiautolla ja samalla tehtiin aluksi lumitöitä, joista on nyt luovuttu.

Nukarin Koneasema on aputoiminimi, joka hoitaa pääasiassa rehunkorjuu-urakointia ja suorakylvöä. Tavoitteena on tarjota asiakkaille rehunkorjuuta avaimet käteen periaatteella. Koneaseman tehtävä on rakentaa koko ketju toimivaksi. Asiakkaalle toimitetaan yksi lasku, vaikka tekijöinä ketjussa on monta itsenäistä urakoitsijaa. Poikkeuksiakin laskutuksessa on asiakaskohtaisesti.

Porukassa mukana olevat ovat aliurakoitsijoita koneasemalle. Työt ovat loksahdelleet paikalleen pikkuhiljaa: karhotusta hoitaa Helinin Mikko. Myyrinmaan Jussilta on ketjussa kahdet perävaunut ja traktorit ja palkattu kuski. Mikko ja Jussi ovat Nurmijärveltä. Silenin Toni Vihdistä tamppaa 12 tonnin Valtralla.

Kun vanha tarkkuussilppuri on edelleen käytössä käy Teppolan Eero oitista sillä tasaamassa huippuja asiakkailla, joilla rehu tehdään torniin. Samalla vanha JF:n tarkkuussilppuri on ajosilppurin varakoneena, Tom kertoo.

– Laakasiilolla oleva tamppari usein ratkaisee, kuinka ketju oikeasti toimii ja Toni osaa hommat kyllä hyvin, Tom kiittelee. Punnitsimme viime vuoden satoa ja siilon pohjalla kuutiopaino oli 850 kiloa, Tom kertoo. Kun siiloon saadaan tarkkuussilputtua rehua sotkettua tiiviisti, siiloon myös sopii enemmän rehua.

– Muilla ketjussa säilörehunkorjuuseen osallistuvilla, kuin minulla ei karjaa sitten olekaan, joten he ovat sopivia osallistumaan urakointitöihin, Tom kertoo. Mikko ja Toni ovat töissä jopa 110 %:sesti, kun urakointi on heille ainoa tulonlähde.
Kun työvoimaa on sopivasti tarjolla, on ajoittain vaihdeltu kuskejakin hätätilassa. Toni on vaikka remonttimiehenä auttanut jonkun koneen korjauksessa. Ja aina joku sairastuukin kesken sesongin, mutta koneet kulkevat silti.

Lisää tehoa

Edellisten vuosien noin kolmensadan hehtaarin korjuumäärä alkoi jo hieman hinattavalla silppurilla ahdistaa ja ajosilppurin hankinta oli jo pidempään harkinnassa. Mutta viimeisen kipinän antoi viime vuoden 1-sadon sateiset korjuuolot. Siksi hankittiin käytetty New Holland FX-58-ajosilppuri, joka tulikin sitten viime vuonna elokuun alussa erää­nä yönä, kaksi päivää ennen korjuun alkua.

– Tonutin karhottimemme oli silloin Lahdessa messuilla, mikä aiheutti katkon toisen sadon korjuuseen, Tom muistelee.

– Olihan siinä ”hieman” aikaa tutustua koneeseen ennen tositoimia, Tom nauraa. Käytettynä hankittu kone oli kunnostettu, ja esimerkiksi hakkurin terät olivat vaihdettu uusiin, samoin metallinpaljastin, jolla on tänä keväänäkin ollut uusilla pelloilla paljon käyttöä, Tom kertoo.

– Viime vuonna korjattiin kaikkiaan noin 370 heh­taaria. Tänä vuonna korjuuhehtaarit lienevät 600–700 kieppeillä, Tom ennakoi. Tom jatkaa, että omissa korjuutöissä meillä menee enää päivä ja reilu viikko kuluu aikaa, kun hoidetaan asiakkaiden työt. Korjuukertoja ajetaan asiakaista riippuen kaksi tai kolme.

– Oman tilan tarpeisiin korjuuketjuja ei alun perinkään ole rakennettu, urakointiin rakenneltiin jo ensimmäinen JF vuonna 2001.

Nukarin koneaseman toimintasäde on laaja. Nurmijärveltä käydään rehua tekemässä Päijät-Hämeen puolella Kärkölässä ja Länsi-Uudellamaalla Tammisaaressa saakka, jonne matkaa kotipihalta on jo 140 kilometriä, sekä Hämeessä Lopella, Tom kertoo. Pitkät välimatkat ovat tekijä, joka syö korjuualaa eniten sesonkina, jos työmaata vaihdetaan keskellä päivää.

Säilöntäaineteline

Silppuriin on tehty myös päivityksiä.
– Takapainot otimme pois ja tilalle laitettiin teline 200 litran säilöntäainesäiliöille. Tänä kesänä tuli ”pikkupullojen” tilalle säilöntäainekontin teline.
Säilöntäaine rehuun suihkutetaan suuttimilla torven kärjessä, kun tarkkuussilputussa rehussa säilöntäaine sekoaa rehun joukkoon vielä siilollakin, Tom perustelee.

Tarvikkeet asiakkaalta

– Me emme ole tähän mennessä toimittaneet säilöntäaineita asiakkaille. Jokainen asiakas tilaa omansa, jolloin meidän ei tarvitse sitoa pääomaa siltä osin asiakkaiden satoon.
– Pankkitoiminnalle ei ole saraketta laskutuksessamme, maksuajoista voi aina toki neuvotella mieluummin heti, eikä kolme viikkoa eräpäivän jälkeen, jos tarvetta tulee. Hyvin asiakkaat ovat kyllä laskunsa maksaneet, Tom kehuu.

Ketjun vaihto

– Rehunkorjuussa päädyttiin vaihtamaan hinattavan tarkkuussilppuri ajosilppuriin lähinnä suuremman tehon vuoksi. Myös ergonomia parani huomattavasti, kun tärkein vaihe eli noukinta tehdään silmien edessä, Tom perustelee.
Uudella ketjulla omat rehut saadaan tehtyä pika-ajassa, mutta nyt on uskallusta ottaa isompia asiakkaita ja saada ketjulle lisää käyttöä.

– Mäkiset maastot olivat myös pullonkaula, joka edellytti ehdottomasti nelivetoista ajosilppuria, Tom perustelee.

Korjataan itse

– Nokialla oltiin neljän miehen voimin taannoin silppurikoulutuksessa. Koneet korjaamme täällä hallilla lähinnä itse porukalla, kun aliurakoitsijoissakin on monenlaista seppää ja remonttireiskaa ja paljon on kehitelty omia virityksiäkin, Tom kertoo.

Kuljetuskalusto kuntoon

Aiemmin rehua korjattiin hinattavalla tarkkuussilppurilla ja ajossa oli yleensä kaksi traktoria perävaunuineen. Nyt yleensä käytössä on kolme tai neljä perävaunua. Kuljetusmatkat pellolta siilolle ovat yleensä hieman pidempiä ja siirtoon kuluu aikaa.
– Kuljetuskalustoa vain pitää olla riittävästi suhteutettuna siirtomatkaan, jotta rehua saadaan siirrettyä sitä tahtia, kuin sitä silppurilla saadaan korjattua. Pieni viivytys kuljetuksissa kapeilla kyläteillä tai vastaanottopäässä näkyy yleensä pellolla silppurin hetkittäisenä seisomisena. Eihän kuljetusta toki joka paikassa pienillä lohkoilla kannata hankalimman mukaan mitoittaa, Tom muistuttaa.

Karhotuksella tehokkaampaa korjuuta

– Niittotyö on ostettu meille omaankin korjuuseen urakoituna. Rehunkorjuun asiakkaamme hoitavat niiton itse tai sitten ostamme sen joillekin eri urakitsijoilta. Karhotus taas on tehty meidän karhottimella, Tom kertoo.

Karhotuksella on merkittävä vaikutus rehunkorjuussa, kun sillä nopeutetaan itse sadonkorjuuta pellolta. Vaikka karhotus käytännössä tarkoittaa yhtä työvaihetta lisää, se myös vähentää muun kaluston käyttöä pellolla ja samalla peltoa tallataan vähemmän, kun raskaammilla koneilla ajomatkaa on vähemmän.

Ilman karhotusta, etenkään epätasaisilla ja vuoristo-pellolla ei päästä normaaleihin työsaavutuksiin ja korjuuaika pitenee tarpeettomasti. Karhottamattomalla pellolla myös korjuutappiot saatavat nousta.

Karhotin

Viime vuonna hankittiin uusi Tonuttin Millenium-karhotin, joka on vastannut ainakin meidän tarpeita tähän mennessä, Tom kertoo.
– Ensimmäisellä korjuukerralla työleveytenä on käytetty yhdeksää metriä ja toisella sadolla koko 12-metrin työleveyttä, kun satoa on hieman vähemmän.

Kokoviljaa

Tarkkuussilppuria voi käyttää myös kokoviljan korjuuseen. Meillä on puimurissa tarjolla vain 12 jalan pöytä, joten jos kokoviljaa enemmän pitäisi korjata, pitäisi varmaan vuokrata jostain leveämpi pöytä.
– Onnistuuhan korjuu toki tuollakin, mutta hitaasti, Tom pohtii.

Hehtaarihintaa

Jokainen työvaihe hinnoitellaan asiakkaalle erikseen, mutta asiakkaalle lähtee vain yksi lasku. Yhteistyökumppanit ja heidän kalustonsa ovat töissä tuntihinnalla.
– Siirtymisestä tilalta toiselle laskutetaan, koska matkat ovat poikkeuksetta aina 20–50 kilometriä, ja meille kulkeminenkin maksaa ja kulkeminen vie aikaa, Tom perustelee.
Silppurikorjuuta tehdään useimmiten hehtaarihinnalla, kun olosuhteet ovat kohtuulliset.

Tällöin silppurilla ja karhotuksella saadaan ennalta sovittu hinta. Kuljetus on hinnoiteltu erikseen tuntihintaisena, koska olosuhteet vaihtelevat. Siilolla töissä ollaan myös tuntihinnalla, koska se on traktorille raskas työ ja siiloja on erilaisia.

Kommentteja annamme mielellämme, niille jotka siiloja suunnittelevat, koska käytännössä toimivimmat vaihtoehdot on jo tiedossa, Tom lupaa.
Uudellamaallakin on pellot monin paikoin mäkisiä, jolloin korjuusaavutus laskee, kun traktorin voimat eivät riitä vetämään ylämäkeen täysiä perävaunuja ja vauhti hidastuu.

Isompia vaunuja

Suurin käytössä oleva tehdastekoinen perävaunu on ketjussa tällä hetkellä 33-kuutioinen Multivan perävaunu. Itse on myös rakennettu kolmiakselinen vaunu, jossa on 44 kuution hakekontti.

Siilomies mukana

Siilomiehet ovat tarkkuussilppuriketjussa kovassa puristuksessa ja koneen laakasiilolla pitää liikkua koko ajan. Useimmiten rehua ajetaan laakasiiloihin, joiden edusta on avonainen. Kun tilaa on riittävästi ja kuormien kanssa päästään joustavasti liikkumaan, siilotyöskentely on nopeaa. Yleensä siiloa tallataan traktorilla, joka on painotettu 12 tonniin.

Kokemuksia tarkkuussilppurista

Pienillä lohkoilla on isoilla koneilla ahtaampaa, mutta isommasta kalustosta ei ole haittaa. Hinattava tarkkuussilppuri on esimerkiksi kömpelömpi kuin ajettava silppuri. Karhotuksella saadaan pieneenkin lohkoon ison lohkon ominaisuudet. Mutkat saadaan karhotuksella oikaistua ja ahtaista paikoista päästään nopeasti pois.

Tasainen syöttö tärkeää

Kun ajetaan satoa silppuriin, ajosilppuri on tehokas, mutta rajat tulevat silläkin vastaan. Karhotustyö pitäisi tehdä ainakin kunnolla ja siihen paras laite on sellainen, joka karhottaa keskelle.

– Kun karho on tasainen, silppurin tukkoonajo on huomattavasti epätodennäköisempää. Jos ajetaan silppuriin vahvaa tavaraa, ei karhossa sallita enää paakkuja.
Moni neuvoi, että yhteen suuntaan karhottavia kannattaa välttää, jos ei halua ongelmia. Kun karhotinta sitten valittiin, niin vaikka tarjolla oli 15-metrinen yhteen suuntaan karhottava, valitsimme kuitenkin 12-metrisen keskelle karhottavan Tonuttin mallin.

Silppurilla ajonopeus on maksimissaan 12 kilometriä tunnissa tasaisella pellolla. Monesti kun pellot ovat erittäin mäkisiä Länsi-Uudellamaalla, rajoittaa nopeutta lähinnä perävaunun vetotraktorin teho, kaatumisen pelko ja renkaan pitävyys alamäessä kuorman kasvaessa varsinkin sadekuuron yllättäessä.

Laadukkaampaa rehua

Rehuketjuun panostetaan koko ajan, kun rehu pitäisi saada tehtyä laadukkaammin. Rehunkorjuuseen panostaminen on kuitenkin tärkeää, koska oikeaan aikaan korjattu rehu asiakkaan eli lehmän tärkein tuotoksen muodostaja.

Huonompikin lehmä lypsää hyvällä rehulla edullisesti 8–10000 kg maitoa. Hyviin tuotoksiin laadukkaalla kotoisella rehulla vain päästään edullisemmin kuin kalliilla ostoväkirehulla.
– Omat ja asiakkaiden karja elävät ja tuottavat maitoa ja lihaa sillä rehulla, Tom tiivistää.