Metla – kantojen nosto yleistyy ja muuttaa muokkausolosuhteita

Metsähakkeen käytön lisääminen on välttämätöntä kansainvälisten ja kansallisten energia- ja ilmasto­tavoitteiden saavuttamiseksi. Metsähaketta tuotetaan nuorista metsistä korjattavasta kokopuusta, kasvatus- ja uudistushakkuiden latvus- ja oksabiomassasta sekä kannoista. Kantojen korjuumäärä on satakertais­tunut 2000-luvulla . Vuonna 2008 kantoja käytettiin metsähakkeen raaka-aineena jo reilut puoli miljoonaa kiintokuutiometriä.

Kantojen korjuulla ei voida korvata metsikön uudista­misketjuun kuuluvaa maanmuokkausta, mutta teknisesti maanmuokkaus voidaan integroida osaksi kantojen nostotyötä. Useimmissa kannonnosto­koneissa on jonkinlainen levy maanmuokkausta varten. Toisaalta oksien, latvusten ja kantojen korjuu helpottaa myös erillisen maanmuokkauksen toteutta­mista. Toistaiseksi kantojen nosto on keskittynyt kuusen uudistusaloille, joilla sopivin maanmuokkausmene­telmä on mätästys.

Mitä tutkittiin?

Metlan ja UPM Metsän yhteisessä tutkimuksessa oli tavoitteena selvittää laikkumätästyksen työjäljen laatu, työn tuottavuus ja kustannukset sekä näihin vaikuttavat tekijät kolmessa eri työketjussa uudistamisaloilla, joilta hakkuutähteet ja kannot on kerätty energiakäyttöön. Tutkitut työketjut olivat:

• Integroitu kannonnosto ja laikkumätästys Väkevä-kantopilkkurilla. Kantojen lähikuljetus tehtiin laikkumätästyksen jälkeen.
• Kannonnosto Väkevä-kantopilkkurilla ja erillinen laikkumätästys kaivinkoneeseen liitetyllä Väkevä-laikuttimella. Kantojen lähikuljetus tehtiin ennen mätästystä.
• Kannonnosto Väkevä-kantopilkkurilla ja erillinen laikkumätästys jatkuvatoimisella Bracken BD 296 -laikkumätästäjällä. Kantojen lähikuljetus tehtiin ennen mätästystä.

Kivisyys ratkaisee laadun

Työkohteiden kivisyys selitti yli 70 prosenttia hyväksyttyjen mättäiden lukumäärän vaihtelusta kaikilla tutkituilla työketjuilla. Kannonnostoon integroidussa ja erikseen mätästyslevyllä tehdyssä mätästyksessä kivisyyden lisääntyminen 10 prosenttiyksiköllä vähensi hyväksyttyjen mättäiden määrää noin 200 kpl/ha, kun jatkuvatoimisella laikkumätästäjällä vastaava muutos oli noin 400 kpl/ha. Jatkuvatoimisen mätästäjän laatu jäi mätästyslevyllä tehtyä muokkausta huonommaksi kohteilla, joiden kivisyys-% oli yli 15.

Vaikka jatkuvatoimisen laikkumätästäjän työjäljen laatu olikin muita menetelmiä herkempi olosuhteiden – lähinnä kivisyyden – vaihtelulle, ei tätäkään voida pitää merkittävänä esteenä menetelmän nykyistä laajem­malle käyttöönotolle.

Tässä tutkimuksessa kivisillä kohteilla ei päästy lähellekään mätästyksen tavoite­tiheyttä millään tutkituista menetelmistä, joten näilläkin kohteilla jatkuvatoiminen mätästys on hinta-laatu -suhteeltaan kilpailukykyinen vaihtoehto.

Metla.fi

Lue koko juttu kaaviokuvineen Metlan tiedotteesta >>