Lannoituksessakin tarkoituksenmukaisuus on kaikkien etu – Yara N-Sensor hoitaa typpilannoituksen tarkasti

Suomessa lannoitteet on levitetty kylvön yhteydessä keväällä sijoituslevityksenä kylvörivin alapuolelle, syysviljoille pääosa pintakylvönä keväällä. Kylvölannoitus puoltaa edelleen paikkaansa ja siihen ollaan siirtymässä erityisesti ympäristösyistä muuallakin kuin Pohjoismaissa. Lannoitteita on tähän mennessä monesti levitetty suositusten mukaan, mutta yleensä samaa määrää koko kasvulohkolle. Useinkin lohkon eri osissa maalajit vaihtuvat tai osassa peltoa on käytetty karjanlantaa. Jos lannoitteita levitetään keskimääräisesti, on lopputuloskin keskimääräinen ja muodostuu laatuvaihtelua. Vaihteleva kasvupotentiaali kannattaisi käyttää hyväksi lannoittamalla vain niitä paikkoja, jotka sitä tarvitsevat, silloin kun ne sitä tarvitsevat.

Jos tarkastellaan mahdollisuuksia vaikuttaa lopputulokseen lannoituksen avulla, niin sehän näkyy satona – laatuna ja määränä. Typpilannoituksen onnistuminen näkyy puinti­vaiheessa. Liiallinen typen käyttö näkyy mm. lakoontumisena, kun taas typen puute taas näkyy mm. tuleentumisen myöhästymisenä ja heikompana kasvustona. Maatalouden ympäristöohjelma asettaa rajat, joiden puitteissa typpilannoitus tulee hoitaa. Tiukkojen rajoitusten vallitessa on entistäkin tärkeämpää, että kasvupotentiaalia omaa­vat lohkon kohdat saavat riittävästi typpeä ja toisaalta kohdat, joissa typpeä on jo riittävästi saatavilla, välttyvät ylilannoitukselta.

Kerralla vai tarpeen mukaan?

Itse asiassa lannoitteiden ja etenkin koko kasvukauden typen sijoittaminen keväällä siementen kanssa kasvustoon on investointi, joka sisältää melkoisen riskin. Typpilannoituksen jakaminen useampaan eri osaan on tavallista muualla maailmassa ja puoltaa paikkaansa myös Suomessa. Jakamisella saavutettu etu on, että osa typestä voidaan lisätä kasvukauden aikana, kun nähdään miten kasvusto kehittyy.

Toimiva resepti on, että kylvön yhteydessä annetaan pellon ja kasvin tarpeen mukainen fosfori- ja kaliumin määrä ja typestä 70–75 %. Jos kasvuolot näyttävät suotuisilta, loput typestä annetaan rakeisena levityksenä lippulehtivaiheessa – tällöin vaikutetaan sadon määrään tai maitotuleentumisvaiheessa puolestaan vaikutetaan sadon valkuaiseen.

Lannoitteiden levitys kesken kasvukauden aiheuttaa mietitystä. Pellolla kuitenkin käydään kasvukauden aikana tarpeen mukaan tekemässä kasvinsuojelutöitä. Samoista ajojälkistä ja joskus periaatteessa jopa samalla ajokerralla olisi mahdollista hoitaa täsmälannoitus. Täsmälannoitus edellyttää samanlaista huolellisuutta ja kasvuston tarkkailua kuin kasvinsuojelu. Useimmille se ei ole mitään uutta.

Rautaa ja softaa

Yaran kehittämä N-Sensor on traktorin katolle asennettava, konenäköön perustuva laite, joka määrittää ajon aikana typen tarpeen ja säätää tiedon perusteella levitysmäärän reaa­liaikaisesti. Laite on ollut käytössä Euroopassa laajemmin kymmenkunta vuotta ja siitä on saatu hyvät kokemukset.

Konenäkö näkee sellaisia asioita, joita ihmissilmä ei näe. Yara N-Sensor on yksi esimerkki siitä, miten tekniset laitteet voivat tehdä maanviljelystä tarkempaa ja samalla kannattavampaa.

”Tämä ohjelmiston rakentaminen ja aineiston kerääminen on kehittelyssä kallein osa. Kehittely ja aineiston kerääminenhän jatkuu edelleen”, kertoo Jari Pentinmäki Yaralta. ”Saksassa on tehty perustiedon kerääminen ja kukin maa, jossa N-Sensoria käytetään, täydentää kerättyä tietoa ja ne laitetaan samaan tietokantaan. Hankkiessaan N-Sensor laitteet, mukanaan saa tekniikan lisäksi tiedon, joka on kerätty sekä päivitykset.”
-Itse asiassa traktoriin asennettavat laitteet on koottavissa ”hyvin varustetuista rautakaupoista” saatavista komponenteista: strobosta, linsseistä ja tietokoneesta, Jari nauraa.

Päivällä ja yöllä

Mallistossa on kaksi laitetta, passiivinen N-Sensor, joka edellyttää päivänvaloa ilman illan tai aamun kasvustoon tuomia varjoja. Kalliimpi on N-Sensor ALS, jossa on oma valonlähde ja jolla analysointia voidaan tehdä ympärivuorokautisesti. Tietokoneen avulla pellosta tehdään biomassakartta ja lannoituksen yhteydessä lannoituskartta.

Analyysiä tehdään eteenpäin ajettaessa, jolloin kasvustoa analysoi neljä kameraa, jotka kattavat noin 50 m2 alueen kerrallaan. Peltoa ei siis analysoida kauttaaltaan, kun levitysleveydet vaihtelevat. N-Sensorin käyttö on kätevää, koska se ei hidasta lannoitteen levitystä. Ajonopeudesta lasketaan viive, jolloin lannoiterakeet tai nestemäinen lannoite ovat maassa.

Kasvuston mittaamista

Ennen kuin Yaran N-Sensorin kanssa mennään pellolle, määritellään kasvuaste ja syötetään koneelle laji ja lajike. Pellolla ajettaessa sensori mittaa ajon aikana kasvien lehdistä heijastuvaa valon määrää ja valon laatua. Käytännössä keilat leikkaavat kasvuston kerran sekunnissa.

Ohjelma muuttaa valon heijastusarvot kasvuston lehtivihreäpitoisuuksiksi ja biomassan määriksi pellon eri osista. Taustalla on vuosia kerätty aineisto, eri kasvilajeilta ja lajikkeilta, joilla jokaisella on oma aineistonsa.
Tietokone määrittelee aikaisemman tiedon perusteella oikeaa typpitasoa, mutta kuljettaja voi myös manuaalisesti muuttaa arvoa käsin 10 % portain.

Hyviä tuloksia

”Etenkin olosuhteiden mukaan lannoitus tulee kyseeseen leipäviljakasveilla, kuten vehnällä, jossa säädetään valkuaista tai mallasohralla. Mallastamot arvostavat sadon tasa­laatuisuutta. Näistä yleisimmistä kasveista ja niiden eri lajikkeista on jo runsaasti pohjatietoa.”

”Nurmikasvit ovat siinä hankalia analysoida, että kasvustot eivät ole puhtaita vaan nurmessa on jo useita kasvilajeja. Tällöin analysointi on haastavaa. Tänä kesänä ajetaan niittotraktorin katolta aineisto, ja samalla katsotaan voidaanko nurmikorjuun dataa hyödyntää korjuun jälkeisessä lannoituksessa. Meillä on kokeet tänä kesänä käynnissä nurmitilalla”, Jari kertoo.
”Jos tarkastellaan tarkoituksenmukaisen lannoituksen etuja, niin lannoite levitetään juuri olemassa olevan potentiaalin mukaan”, Jari kertoo. ”Jos kasvustolla on mahdollisuus käyttää ravinteita, kasvustolle annetaan ravinteita. Turhaan ei kuitenkaan lannoiteta, koska silloin kasvusto ei valmistu samaan aikaan. Erityisen hankalaa on lakoutuminen, jos lannoitus on ylimittaista. Pellollahan pitää päästä levittimen kanssa liikkumaan, jos lannoitteita halutaan levittää. Normaaleina ja kuivina vuosina pellolla pääsee liikkumaan. Märkinä vuosina pellolle ei tarvitse mennäkään.”

Laitteistot toki maksavat, mutta N-Sensor-lannoitus sopii erityisesti urakoitsijalle ja suuremmalle kasvinviljelytilalle. ”Etenkin tavoittelemme urakoitsijoita, jotka laitteiston avulla tarjoavat lisäarvoa asiakkailleen. Vaikka olemme samaan aikaan myös lannoitekauppias, tavoitteenamme on, että asiakkaamme saavat lannoitteistaan mahdollisimman suuren hyödyn”, Jari perustelee.

Usko ja toivo eivät riitä

”Suomen maalajivaihtelut lohkon eri osissa voidaan järjestelmällä osittain kompensoida ja pellolta korjata tasa­laa­tuinen sato”, Jari kertoo. ”Vaihtelua kasvien käytettävissä oleviin ravinteisiin tuovat maalajit, kosteusolosuhteet ja esimerkiksi karjanlanta, jonka mukana tulee pellolle lisää typpeä. Myös maanmuokkaus, jolloin syvemmältä käännetään uutta erilaista maata pintaan, muuttaa vuosittaista kasvien olosuhdetta. Tavoitteena on lannoittaa etenkin typellä oikeaan paikkaan, jotta kasvustosta tulisi tasainen.”

Jos pintalannoituksena annetaan vaikka keskimäärin 40 kiloa typpeä hehtaarille, voi vaihtelu mittauksen perusteella ja todellinen tarve eri pellon kohdissa vaihdella 0–120 kg/ha välillä.
”Raja saattaa joissain osissa peltoa olla hyvinkin jyrkkä, jolloin ajosuunnassa levittimessä on välillä luukut kiinni ja hetken päästä taas kokonaan auki”, kertoo tutkimus­agrologi Mikko Ilomäki Yaralta.

”Ja jos tarkastellaan tilatasolla lannoitteiden käyttöä, niin sinnehän lannoitteet on taloudellisinta ja ympäristöystävällisintä sijoittaa, jossa on kasvupotentiaalia. Esimerkiksi öljykasveista ja maissista satotasot eivät nouse, jollei niillä ole sopivasti ravinteita.  Kasvit kun eivät toivomalla ja uskomalla kasva.”

Sopii säädettäviin laitteisiin

”Olemme kokeilleet N-Sensorin yhteensopivuutta kaikkien merkittävien lannoitteenlevittimien kanssa, eikä ongelmia ole ollut”, kertoo Mikko. ”Samoin kasvinsuojeluruiskut, joilla voidaan levittää nestelannoitteita, toimivat tämän kanssa yhteen. Tarkkuutta toki parantaisi vielä nestelannoituksissa, jos jokaista suutinta ohjattaisiin erikseen.”
N-Sensor toimii Windows-ympäristössä. Jokaisella urakoitsijan asiakkaalla voi olla oma muistitikku, jonne asiakkaan tiedot tallennetaan lohkokohtaisesti sähköiselle karttapohjalle. Kerätyt tiedot ja levitysmäärät tallennetaan palvelimelle, josta ne ovat noudettavissa ja tulostettavissa Sensor Office-palvelun kautta.

Hyötyä asiakkaalle

”Takaisinmaksuaika laskennallisesti on 600–800 hehtaarin levitysaloilla noin 5 vuotta”, Jari kertoo. ”Hyötyjen laskeminen ei ole aivan yksiselitteistä, kun jos tarkastellaan vaikka sadon kuivausaikaa tai tasaisempaa laatua.”
”Englannissa laskukaava urakoitsijan ja asiakkaan laskutuksessa on se että ne, jotka käyttävät N-Sensoria, laskuttavat 50 euroa hehtaarilta enemmän kun muut. Asiakkaalle tuleva 100 euron kokonaishyöty on siis puolitettu, jolloin se maksetaan urakoitsijalle”, Jari kertoo hinnoittelusta.

”Viljelijöillä on monenlaisia tavoitteita ja moni on huomannut, että itsekin tilan taloudelliseen tulokseen voi vaikuttaa. Kilpailuetua haetaan tarkemmasta viljelystä, vaikka tuotantokustannukset lähes poikkeuksetta kasvavat. Kun viljely on tarkempaa, hävikki on pienempää ja myös kustannukset kokonaisuutena laskevat”, Jari pohtii.
Pienenkin tilan on mahdollisuus päästä mukaan tarkempaan viljelyyn, kun käytetään urakoitsijan palveluita. Tällöinhän pieni tila pääsee käytännössä samalle lähtöviivalle ilman omia investointeja.

Yara N-Sensor teknlogiaa ovat lähteneet hyödyntämään muutkin kuin Yara. Kasvinsuojelupuolelle yritykset ovat kehittäneet ohjelman, joka glyfosaattiruiskutuksia varten tunnistaa rikat sängeltä ja ruiskuttaa pesäkkeet oikealla annostuksella. Myös perunan varsien hävitykseen on kehitetty oma ohjelmansa.

www.yara.fi