Uutiset
Laatuheinää Elimäeltä
Työvoimana 1 + 1
– Tilalla on yksi palkattu työntekijä. Itse osallistun myös tilan töihin niin paljon kuin mahdollista, Tomas kertoo.
Mahdollisimman kevyellä koneistuksella työt yritetään hoitaa ja ajokertoja pellolla vähennetään mielellään koko ajan. Aina kun pellolla jotain tehdään, kuluu vähintään polttoainetta ja siksi työt kannattaa suunnitella tarkkaan. Kevyempään muokkaukseen ollaan koko ajan menossa ja lautasmuokkain on se, jolla pellot yleensä muokataan, jos niitä muokataan. Osa suorakylvettävistä pelloista jätetään kokonaan muokkaamatta.
– Maataloustöiden sesonkiluonteisuus tuottaa aina pieniä ongelmia, mutta siksi pitääkin välttää työvaiheita, joissa tarvitaan paljon työvoimaa. Sesonkityövoimaa ei kuitenkaan helposti saa ja moniin töihin ei kuitenkaan voi tottumattomia laittaa ollenkaan. Tilapäistyövoimaa kuitenkin tietyissä vaiheissa tarvitaan, Tomas pohtii.
Tuotantosuunta muuttuu
Maitokarjaa tilalla oli 70 -luvun loppuun. Lypsylehmiä oli silloin noin 50 eikä henkilökuntaa ollut helppo saada töihin silloinkaan. Lopulta navetassa oli 30 emolehmää, mutta nekin laitettiin lopulta pois ja siirryttiin vallan kasvinviljelytilaksi.
– Pellolle piti kuitenkin löytää muutakin käyttöä, kuin viljan kasvatus. Kun hevosten määrä kasvoi ja samalla heinän kysyntä kasvoi, se rohkaisi panostamaan heinänviljelyyn. Itselläni oli ratsastustausta ja hyvät yhteydet talleille, Tomas muistelee.
Soiniityssä on viljeltyä yhteensä 170 hehtaaria, siitä on 40 hehtaaria heinällä ja 110 viljalla. Loppu ala on ollut kesannolla. Tähän mennessä nurmet on uudistettu kyntämällä ja kylvämällä ne uudestaan. Yhtenä hankaluutena nurmien uudistamisessa etenkin multavilla mailla on runsas suojaviljan kasvu ja lakoontuminen, joka tukahduttaa kylvetyn nurmen. Joitain lohkoja on jouduttu kylvämään uudestaan.
– Viime vuosina on käytetty urakoitsijaa, jolla on rikkaäes nurmien paikkauskylvöön. Kun siemeniä kylvää harauksen yhteydessä, nurmet ovat tasaisempia ja nurmi kasvaa kauttaaltaan. Rikkaäes on toiminut ainakin meillä hyvin, perustelee Tomas.
2001 lähtien heinänviljelyä
Nyt viljelyksessä on pääasiassa vehnää ja heinää. Heinä on oikeastaan ainoa maataloustuote, jossa markkina oikeasti toimii. Hinta muodostuu omissa käsissä, oikeista menetelmistä, määrästä, tekemisen laadusta ja toimitusvarmuudesta vuosien kuluessa.
– Heinäpuolella tuotteina ovat nyt kuiva- ja säilöheinä ja yhä enemmän haluaisin painottaa säilöheinäpuolta, toteaa Tomas.
– Kuivaheinän tuotantomenetelmät ovat ”kehittymättömiä”, mutta toimintavarmoja. Aikaa kuivaheinän kanssa kuluu suhteessa enemmän kuin säilöheinän tuotantoon. Kuivaheinäntuotanto on myös herkempää sääolosuhteille.
– 150 tonnin kuivaheinäsadon tekeminen edellyttää kohtalaista puristusta, kun ensin saadaan yksi kuivurillinen täyteen ja kuivaksi, pitää heiniä paalata jo kiireellä varastoon, jotta saadaan kuivattua lisää heinää. Heinänteko aikaan on koko ajan pieni kiire ja epävarmuus, kiteyttää Tomas.
Siirrytään säilöheinään
Nyt Soiniityssä tuotetaan kuiva- ja säilöheinää suunnilleen puoliksi. Lisää kuivaheinäkiloja ei kuitenkaan saada aikaiseksi, mutta säilöheinän osuutta ja määrää voidaan lisätä. Jos kuivaheinää pitäisi tuottaa lisää, se edellyttäisi investointeja kuivauskapasiteettiin.
Suunta heinäntuotannossa on kuitenkin säilöheinään, joka esimerkiksi Ruotsissa on yleisempi korjuumenetelmä.
– Kaikki ne tallit pääkaupunkiseudulla, jotka ovat aloittaneet asiakkaanani, ovat ostaneet ensin kuivaa heinää. Vuosien kuluessa niistä osa on vaihtanut säilöheinään, Tomas pohtii.
Ei hometta
Kuluva vuosi taas osoittaa, ettei kuivan heinän tuotanto ilman tehokasta korjuuta ja ilman riittävää kuivauskapasiteettia ole lainkaan varmaa. Ongelmaksi muodostuu myös se, että vaikka heinä saadaan kuivuriin, ilman suhteellinen kosteus on niin suuri, ettei heinä kuivu ilman lisälämpöä.
Kun kostea heinä tuodaan kuivuriin, puhallus pitäisi aloittaa välittömästi, jottei heinä ala lämmetä. Jotta kosteutta saadaan pois, pitäisi läpipuhallettavaa ilmaa saada kuivatettua. Ilman kuivaaminen taas edellyttää lämmittämistä ja lisälämmön käyttö taas lisää kustannuksia. Kasvaneita kuivatuskustannuksia asiakas ei ole välttämättä valmis maksamaan.
– Osaaminen on kyllä parantunut vuosi vuodelta ja tuotanto on entistä suunnitelmallisempaa. Heinän laadussa ensimmäinen lähtökohtana on, ettei heinä sisällä homeita. Emme halua kokeilla asiakkaalla tuleeko hevosille ongelmia, Tomas muistuttaa.
Pitkät asiakassuhteet
– Valtaosa heinäntoimitussopimuksista on pitkiä. Ja minun asiakkaitteni profiili on sellainen, että asiakkaita on melko vähän ja mutta ne ovat suurehkoja. Tämä vähentää kuljettamisia. Toisaalta jos asiakkaita olisi paljon ja ne olisivat pieniä, ei tuottajana olisi ehkä niin haavoittuva. Jos joku nykyisistä asiakkaista jää pois, sen korvaaminen on hankalaa, arvuuttelee Tomas.
Jokainen asiakas on tärkeä hoitaa itse ja joskus otetaan myös välitysheinää, jotta yhteistyösuhteet saadaan pidettyä kunnossa.
– Vaikka veisin asiakkaalle jonkun muun tuottamaa heinää, minä siitä kuitenkin vastaan, että heinä on kunnollista, muistuttaa Tomas.
Koneistusta
Kuivaheinän korjuuseen on kaikki koneet itsellä. Heinä niitetään kääntöaisa niittomurskaimella ja heinää pöyhitään tarpeen ja sään mukaan. Heinä karhotetaan ja kerätään vanhalla silppuamattomalla EHO 30 noukinvaunulla, jolla se kuljetetaan kuivurille.
Noukinvaunulla voidaan ajaa kuivurin purkupaikan läpi, johon lattialle heinä puretaan. Lattialta heinä nostetaan siltanosturilla siiloihin enintään viiden metrin patsaaksi.
Noukinvaunun ja siltanosturin kapasiteetti on lähellä toisiaan, joten noukinnan nopeuttaminen ei nopeuta kuivurin täyttöä. Siltanosturilla heinä yritetään saada mahdollisimman tasaiseksi patsaaksi, jotta koko kuivurin siilo kuivaa tasaisesti. Isot, märät tilsat eivät kuivu kelpo heinäksi, muistuttaa Tomas.
Silppuamaton noukinvaunu
Hankin noukinvaunun aikoinaan käytettynä juuri tähän tarkoitukseen. Kun korjataan kuivaa heinää, satoa pitäisi käsitellä mahdollisimman hellävaraisesti, jolloin lehdet eivät varise maahan. Noukittava karho ei tarvitse eikä se saa olla iso, muuten noukin ei selviä siitä, kertoo Tomas. Mitä isompi karho kuitenkin on, sitä vähäisemmät ovat noukintappiot.
Moni kerää latokuivattavan heinän melko kosteanakin. Soiniityssä heinän annetaan kuivua sään salliessa mahdollisimman pitkään ja se pöyhitään kolmekin kertaa.
– Alkuun mekin joskus karhotimme heinän suoraan niitosta ja ajoimme märän heinän sisään kuivuriin. Kun heinäpatsas on korkea, heinä ei vain kuivu tasaisesti. Muutamana vuonna märän heinän kanssa harjoiteltiin ja tavaraa ajettiin sitten pois pilaantuneena, muistelee Tomas.
Pöyhintää
Yleinen ohje on, että heinää ei pitäisi pöyhiä pellolla loputtomasti, kun siihen tarttuu maata.
– Kosteaan heinään maa tarttuukin, mutta kuivasta heinästä pöly ropisee pois, kun heinää käsitellään kuivurilla vielä monta kertaa. Jos sato paalattaisiin pellolla, mukaan jäisikin helpommin pölyä ja maata, pohtii Tomas.
Tomas jatkaa vielä, että onhan tässäkin ketjussa se huono puoli, että kun satoa käsitellään enemmän, ravitsemuksellisesti arvokasta lehtimassaa ropisee pellolle.
100 tonnin kuivuri
Soiniittyyn rakennettiin heinäkuivuri vuoden 2001 sadolle.
– Sähkömiehet täällä olivat vielä töissä, kun ensimmäistä kuormaa ajettiin sisään, muistelee Tomas.
Siiloja on yhteensä viisi. Kuivurissa on 14 metrin jänneväli ja kolme kappaletta viisimetrisiä siilona on kuivurissa rinnakkain. Niissä kussakin on yksi puhallin. Lisäksi kuivurissa on kaksi isoa siiloa rinnakkain pitkittäin. Ne ovat noin 7 metriä leveitä ja 20 metriä pitkiä. Molemmissa isoissa siiloissa on kaksi puhallinta.
Sen verran heinä kuivurissa varisee, että lavojen pohjat siivotaan noin joka kolmas vuosi. Kuormain jättää myös pohjaan aina pieniä jälkiä.
Kahmari siirtoon
Heinää siirretään kuivurissa kahmarilla ja alun perin heinät oli tarkoitus paalata rakennuksen päädyssä. Siltanosturi on kuitenkin niin hidas, että paalaaminen tehdään nyt useimmiten siilojen välissä olevalla vapaalla lattialla, josta kuivuri täytetäänkin.
– Siltanosturi oli niin hidas, että kohdista, joissa siltanosturilla siirretään kuormia, siilojen seiniä on madallettu. Tällöin taakkaa ei tarvitse nostaa aina aivan yläasentoon, ja säästyy aikaa, huomauttaa Tomas.
Monikäyttöinen heinäkuivuri ei ole, kun rakenteet ovat kiinteät. Keskelle lattiaa, seinien kohdalla on teräksiset I –palkit viiden metrin välein pohjavalussa kiinni. Tällä rakenteella seinät ovat pysyneet kohtalaisen suorina. Kuivattava heinä ei aiheuta merkittävää painetta seiniin, kun sitä ei ole tarkoitus kuivuriin tampata.
Poikkeuksellinen kuivuri
Tomaksen kuivuri on siinä mielessä kätevä, että sillä voidaan sekä puhaltaa että imeä ilmaa heinäpatsaan läpi. Tällöin voidaan hyödyntää tumman katon alla auringon lämmittämä ilma.
Kun ilma saadaan liikkumaan myös normaalisti puhaltamalla, saadaan heinäpatsasta kuohkeutettua.
Säilöheinä urakoitsijalta
Säilöheinässä ostetaan paalaus ja käärintä urakoitsijalta. Urakoitsija paalaa säilöheinän, paalit kuljetetaan pellon laitaan ja urakoitsija käärii ne muoviin.
– Säilöheinäpaalit kääritään yhdeksällä tai kymmenellä kierroksella muovia. Se on toiminut tähän mennessä hyvin, kun useampi muovikerros kestää hieman kolhujakin, Tomas perustelee.
– Jotkut Ruotsissa käyttää jopa 20 kierrosta, mutta näillä hinnoilla muovi on niin kallista, että urakoitsijaltakin tulee laskussa erittelyt käärinnästä ja muovista. Se ainakin viimeistään pistää miettimään tarpeellisen muovin määrää. Hometta paaliin ei kuitenkaan haluta, muistuttaa Tomas.
Ylivuotistakin toimitetaan
Joinain vuosina kuivaheinä on vain loppunut kesken ja asiakkaille ovat toimitussopimukset olleet vielä auki. Tällöin asiakkaan kanssa on sovittu asiasta ja toimitettu ylivuotista, alun perin pyöröpaalattua heinää. Pyöröpaalit purettiin, niistä otettiin pinnat pois ja pikkupaaliin paalattiin vain valikoidut osat.
– Asiakas oli hieman yllättynyt, kun hevoset eivät reagoineet ainakaan negatiivisesti vuoden vanhaan heinään, päinvastoin, Tomas kertoo. Ja monissa muissa maissa heinän oikeastaan ainoa laadullinen kriteeri on, että se ei ole homeista. Muuten laadukkaan heinän tuotanto, jossa ei ole liikaa sokeria ja valkuaista, on normaali laatukriteeri. Ehkä monet heinäntuottajat yrittävät tavoitella sellaisia laatukriteereitä, joita asiakas ei välttämättä edes tarvitse, Tomas pohtii.
Paalausta ja siirtoja
Pikkupaalit ladotaan paalauksen jälkeen heti kaksi kertaa kaksi metrisille kuormalavoille. Jokaiseen lavaan asetetaan seitsemän kerrosta paaleja. Valmiit ladotut lavat siirretään etukuormaimella varastoon odottamaan kuljetusta asiakkaille. Varastoon heinää sopii kerralla noin 50 tonnia, kun lavoja ladotaan myös seinän viereen päällekkäin.
Talven mittaan jälkimmäistä erää paalataan kerran viikossa yhtenä päivänä, jotta varastossa on odottamassa paalattua heinää. Paalatut heinät peitetään valolta suojaan.
– Paali painaa yleensä noin 18 kiloa, vaikka tavoittelemme 20 kilon paaleja, Tomas kertoo.
Kuljetus urakointina
Soiniitystä heinät toimitetaan lähes poikkeuksetta kuorma-autolla asiakkaalle.
– Lähellä on kuljetusfirma, joka hoitaa meidän kuljetukset joustavasti, Tomas kehuu.
Heinät toimitetaan pääasiassa pääkaupunkiseudulle, mutta on asiakkaita toki muuallakin lähialueella. Viimeaikoina kyselyt ovat lisääntyneet Haminan ja Kotkan seudulta.
Yhteen asiakkaille vietävään kuormaan saadaan paaleja sopimaan noin yhdeksän tonnia, kun yhdistelmän nuppiin sovitetaan kolme lavaa ja perävaunuun viisi. Kuormat peitetään vielä pressuilla, jolloin paalit pysyvät tiiviisti lavoilla.
Talleilla ei yleensä ole omaa kalustoa, jolla paalit purettaisiin koneellisesti. Joillain asiakkailla urakoitsija tai lähiseudun viljelijä purkavat kuorman parissakymmenessä minuutissa ja lavat siirretään suoraan esimerkiksi tallin parveen. Lavoilta paalit taas voidaan monesti pudottaa suoraan hevosten eteen. Käsin lavojen purku on hidasta.
Säilöheinäpaalit vie asiakkaille sama kuljetusyritys. Paalit lastataan kuormaan etukuormaimella ja lasti puretaan asiakkaalle yleensä kuorma-auton nostimella ja trukkipiikeillä. Pyöröpaaleja kuljetetaan yhdessä kerroksessa, koska korkeampi kuorma pitäisi purkaa paalikouralla.
Rimoitusta seiniin
– Viime talvena oli niin kosteaa, että seinien laudanvälit rimoitettiin. Kun tuulen tuomana kosteaa ilmaa tuli koko ajan lisää, ei heinä olisi säilynyt hyvänä, huomaa Tomas.
Heiniä siilossa on kokeiltu myös peittää, mutta silloin pressun alla on muodostunut huurua, eikä sekään ole hyvä, Tomas toteaa. Pressun kanssa oli enemmän hankaluuksia, kuin siitä oli hyötyä.
Vaatii hermoja odottaa, jotta saa satona hyvälaatuista heinää. Jos huonoa heinää tuo kuivuriin ja se pilaantuu, aiheutuu kustannuksia saman verran kuin kunnon heinän tuottamisestakin. Mielellään tuotetaan laatua kerralla.
Heinän kuivaus maksaa
Moni asiakas haluaa kuivaa heinää, mutta sen tuotanto edellyttää runsaasti työtä. Lisäksi latokuivattaminen edellyttää rakennusta, joka sekin maksaa. Kun kuivurissa edellytetään kohtalaisia moottoritehojakin, kuivurissa on käytössä 80 ampeerin sulakkeet ja energiakustannus nousee kohtalaisen isoksi.
– Nyt kun kuivurilla on kuivattu vajaa 10 vuotta, sillä on käyttöikää vielä sama aika. Tai ainakaan investointikustannukset eivät kokonaan ole vielä laskelmissa kuoletettu. Kannattavaa heinänkuivausta tällä on kuitenkin tarkoitus jatkossakin tehdä, jotta investointi olisi kannattava, pohtii Tomas.
Tärkeätähän tässä olisi saada karsituksi virheitä, joita heinän tuotannossa ylipäätään tehdään. Kaikkien heinäntuottajien etu on kuitenkin, että tuotetaan laadukasta heinää asiakkaille, Tomas kiteyttää.
http://personal.inet.fi/yritys/soiniitty/
Lue seuraavaksi
