Kylvö teknisesti helpoksi

Lauri viljelee lähinnä vehnää ja ohraa Seinäjoen kaupungin ympärillä. Peltolohkot sijaitsevat osittain etäälläkin talouskeskuksesta, kun peltoa on ostettu lisää. Siementä ja lannoitetta ei kuljetella pellolle perävaunussa, vaan säiliöt käydään täyttämässä kuivurin yhteyteen rakennetulta las­tausasemalta.
– Kun kylvän säiliöllisellä noin seitsemän hehtaaria, ei talouskeskuksessa käynti vie aikaa kuin säiliöiden täytön ajan, muutaman minuutin ja matka-ajan, vaikka tältä lohkolta noin 10 minuuttia suuntaansa. Käyn samalla syömässä ja kahvilla, Lauri kertoo. Jos päivässä kylvetään neljä säiliöllistä, niin se riittänee, Lauri jatkaa. Kun työvoimaa ei ole ylimäärin käytettävissä, siementä ja lannoitetta ei tuoda pellolle ja siirretä taas eteenpäin. Se veisi yhden ihmisen ajan.

Maksimi sato tavoitteena

– Moni viljelee panoksia säästellen, mutta meillä panostetaan pellon kasvukuntoon, jotta viljely olisi mielekästä. Pellon kasvukunnosta pidetään huolta, jotta satopotentiaalia ei hukata. Peltoja kunnostetaan ja kalkitaan säännöllisesti ja myös hivenaineista pidetään huolta. Teemme yhteistyössä Agrimarketin ammattilaisten kanssa heidän kasvuohjelmansa mukaisia viljelysuunnitelmia. Yhdessä käymme katsomassa kasvustoja satokaudella. Teemme säännöllisesti arviointeja siitä, mitä voisi tehdä paremmin. Pellot kylvetään sertifioidulla siemenellä, koska oma siemen taantuu ja satopotentiaali on uusissa lajikkeissa parempi, Lauri luettelee.
– Tarkoitus on hyödyntää myös tekniikkaa mahdollisimman paljon. Siksi haluan hankkia koneita, jotka tuottavat tilalle parhaan mahdollisen hyödyn. Vuosi sitten hankimme ensimmäisen Suomeen tuodun Claas Lexion Terra Trac-puimurin kumiteloilla. Kyseinen puimuri varustettiin satomittareilla ja nyt toisena vuonna peräkkäin keräämme tiedon ja hyödynnämme tietoja täsmäviljelyssä piirretyn satokartan perusteella.
Kahdella kylvetään
Ennen kylvöjä on jo levitetty kotieläinten lannat ja virtsat sekä kynnetty osa pelloista.
– Tämä kylvö on nopea työ muiden töiden jälkeen, Lauri kertoo.
Liikkeellä ollaan kahdella 4-metrisellä Junkkari Simulta -kylvökoneella. Ensimmäiseen asennettiin jo viime vuodeksi ISOBUS ja toiseen se asennettiin tälle kaudelle.
– Koneiden oston yhteydessä sovimme, että koneisiin tullaan asentamaan ISOBUS. Sen avulla viljelytekniikkaa voidaan kehittää mielekkäällä tavalla. Ensimmäinen vuosi kylvettiin ilman ISOBUSia, mutta talvella se koneeseen sitten asennettiin. Tähän uuteen kylvökoneeseen halusin sen myös, Lauri kertoo.

Valmistaudutaan täsmäviljelyyn

Lauri on siirtymässä täsmäviljelyyn, koska panoksia peltoon ei haluta levittää vain keskiarvojen perusteella. Se on haaskausta. Kun panokset kohdistetaan sinne, missä niistä saadaan paras hyöty ja tasaisen laadukas sato, on se yrityksen kannaltakin taloudellisinta.
– Keräämme satotiedot puimurilla, analysoimme tiedot ja lannoitamme karttojen perusteella.
– Kasvinsuojeluruiskuun kysyin myös ISOBUS:a, mutta sitä ei ollut vielä saatavilla. Harkintaan jää, miten sen hoidan, Lauri pohtii.

Töpseli kiinni

Junkkarin kylvökone on kytketty Massey Fergusonin ISOBUS-terminaaliin, jolle on pistoke traktorin takana.
– Tällöin ei traktorin lasin saumasta tarvitse itse asennella konekohtaisia johtoja ja ohjaimia. Läpivietävät johdot tuppaavat jostain aina hiertymään ja silloin laitteet eivät taas pelaa, Lauri muistuttaa.
– Kylvökoneen oma näppäimistö ja näyttö ovat hieman pienet eikä tällaisilla ”nakkisormilla” oikeisiin näppäimiin osu, Lauri nauraa. Kun käytetään traktorin omaa terminaalia, ajotaulua, kylvökoneen toiminnot saadaan ohjattua sieltä.

ISOBUS-valmiudella

– Portaaton vaihteisto traktorissa on hieno varuste tähän hommaan. Ensimmäinen portaaton traktori minulle tuli vuonna 2004. Kun hankin tätä järjestyksessä toista portaatonta traktoria, edellytyksenä oli myös että ISOBUS-valmius piti olla. Ei tämän hankkiminenkaan aivan helpolla käynyt, mutta nyt minulla sellainen on, enkä kadu yhtään. Tämä on kuitenkin nykyaikaa, Lauri esittelee.
– Meillä on hyvä huoltomies, joka pitää meidän koneet kunnossa. Hän soittaa edellisenä päivänä, kun hän on tulossa ja kysyy onko mitään erikoista. Hän huoltaa koneen ja hänen kanssaan laitetaan sitten esimerkiksi paripyörät ja itse olemme lähinnä apuna, Lauri kertoo.
­– Minun ei kannata opetella kaikkea huoltoon liittyvää, kunhan saan keskittyä näihin tuotantoasioihin, Lauri jatkaa.

Tieto talteen

Mahdollisimman monen työkoneen hallinta on helpoin tehdä yhdeltä ja samalta terminaalilta ja selkeältä näytöltä.
Tässä järjestelmässä on hyvä, että tieto kerääntyy automaattisesti, kunhan koneen asetukset ovat ensin oikein.
– Niidenkään teko ei ole vaikeaa, Lauri esittelee Junkkarin syöttötietojen valikoita.
Kiertokoe voidaan laitteistolla tehdä helposti. Kierokoe voidaan tehdä nopeasti myös kesken kylvötyön tauolla, jolloin varmistetaan syöttömäärät. Varsinkin irtotavaran kanssa saa olla tarkkana, koska määrän kulumista ei huomaa kuten säkistä täytettäessä.
Syöttömäärää voidaan myös muuttaa kesken kylvötyön kiloina tai prosentteina. Kone myös laskee lohkokohtaisia tunnuslukuja, jotka voidaan myöhemmin viedä omalle tietokoneelle muistitikulla. Dokumentointia tehdään pellolla automaattisesti. Näytöllä näkyy koko ajan kylvetty kokonaismäärä.

Päisteet ensin ympäri

Jos lohko on monikulmainen, peltoa kannattaa hieman mittailla, miten pelto kylvetään.
– Mietin kylvöjärjestyksen etukäteen ennen pellolle menoa ja sillä säästää aikaa itse työssä. Kun suunnitelma on etukäteen tehty, kylvö on helppoa. Pelto kannattaa kuitenkin kylvää siten, että se on helppo ruiskuttaa.
Lauri kylvää lohkon päisteet viisi kertaa ympäri, koska se osuu ruiskun leveyteen. Tämän jälkeen haetaan monikulmaiseltakin lohkolta pisin mahdollinen sivu, joka kylvetään suoraksi. Tämä helpottaa myös ruiskutusta.

Keskitytään olennaiseen

Kun siirrytään käsiohjauksesta automatiikkaan, vilahtaa näytöllä keltainen taulu. Taulusta näkee, mitä kone tekee, ja mikä on päällä.
Kylvökonetta ohjataan automaattimoodissa kahdella nappulalla, joista toinen nostaa koneen ja toinen laskee ja kaikki muu toimii automaattisesti. Kuljettaja saa tässä keskittyä kylvämiseen, kun järjestelmä ohjaa automaattisesti ajouramerkkareita ja laittaa haluttaessa ruiskutusurat paikalleen.
– Suurin riski kylvössä ovat oikeastaan pylväät keskellä peltoa, jos ei pysy tarkkana, Lauri sanailee.

Pelto puintikuntoon

Kun kylvöt loppuvat käydään joka ainut lohko läpi ja kerätään kivet pois.
– Kun tiedän, ettei pellolla ole kiviä, voin puida turvallisin mielin, Lauri kertoo.
– Seuraamme kustannuksia toisilla yksiköillä kuin useimmat. Kun seuraamista ja laskentaa tehdään, pitää ottaa toimivat yksiköt käyttöön. Esimerkiksi puinnissa emme seuraa hehtaarikustannusta vaan laskentaperusteena on puintikustannus/kilo.

Jämäkkä kylvökone

– Junkkarin koneissa on esimerkiksi se hyvää, että säiliökoko on riittävän suuri. Tällöin täyttöjä tulee harvemmin. Ja ainakin meidän mailla kylvökone on riittävän jämäkkä, jotta se myös tasoittaa pellon pintaa myös sivusuunnassa. Tällöin pienet epätasaisuudet häviävät.
– Junkkarin kanssa on ollut helppo toimia, että sieltä on tullut vastaukset kysymyksiin, Lauri kehuu. Ja ISOBUS-projektin kuluessakin on oltu yhteydessä monet kerrat. Tähän mennessä meillä on ollut useampi Junkkarin kylvökone. Ensimmäiset koneet tulivat taloon jo vanhan isännän aikana.

Tekniikka avuksi

– Tähän mennessä tämä värkki on pelannut hienosti ja se tarkoittaa sitä, että epäonnistumien riski kylvössä pienenee ja työstä saatava tieto lisääntyy, Lauri kehuu.
Vaikka 15 hehtaarin lohko on reunoiltaan kaikkea muuta kuin suorakaide, hieman reilussa puolessa tunnissa oli kylvetty 1,5 hehtaaria.
– Tekniikkaa käytetään hyväksi mahdollisimman paljon ja jollei viljelytiedon ja tekniikan kanssa onnistu, voi vikaa hakea melkein peilin kanssa, Lauri nauraa. Jos kaikki tehtäisiin keskimäärin oikein, ei koskaan päästäisi hyviin tuloksiin.