Haketus työllisyyttä tasaamassa

Karin tilaa on isännöinyt nyt 11 vuotta Ville Kari. Reilu 200 hehtaaria peltoa on luomussa samoin kuin karja. Omaa metsää on noin 200 hehtaaria. ”Suuri osa siitä on 60-luvulla ojitettua nevaa, joten nuoren metsän kunnostusta on paljon”, kertoo Kari. ”Hakepuuta tulee tältä alueelta paljon ja siihen on perustunutkin tilan lämmöntuotanto jo useita vuosia. Lämpökeskukseksi tuli 100 kW:n Veto-kattila seitsemän vuotta sitten ja siihen 120 kW:n palopää hakkeelle.”

”Hakerankaa olen tehnyt kolmen vuoden ajan Ranka Power -hakkuupäällä. Siinä ei ole mittalaitetta, puu kulkee rullien avulla ja katkaisu tapahtuu giljotiinilla. Karsintaterät ja rullat rikkovat puun kuoren, mikä on erittäin tärkeää kunnollisen kuivumisen aikaansaamiseksi. Suurin osa muualla hakettamaani puuta on oksineen kerättyä kokopuuta ja niissä on välillä todella märkää ja mustaa tavaraa, vaikka kasat ovatkin peitettyjä.”

Korjuutyön Kari tekee Valtra N121 -traktorilla, jossa on Kronos 6020 -nosturi ja metsävarustuksena muun muassa nokkapumppu. ”Tämä olisi vikkelä nosturin puolesta myös haketushommissa ja olen sillä hakettanutkin. Tehoa hakkuri kuitenkin pyytää enemmän kuin tässä on tarjolla ja siksi hakkurin edessä on yleensä Valtra T190. Se on vakiotehoilla eli parin sadan hevosvoiman paikkeilla eikä siinäkään ole yhtään liikaa, yleensä riittävästi kuitenkin.”

Puiden ajon Kari on ulkoistanut. ”Puut on ajanut Lipon Sami, jolla on maataloustraktorin perässä kunnollinen metsäkärry. Hän ajaa moton perässä puuta ja on kovasti arvostettu ammattilainen tällä alueella. Toisilla on jopa kaupan ehtona, että Sami tulee ajamaan.”

Haketuskapasiteettia muillekin jakaa

Haketta Kari alkoi tehdä omalla kalustolla, ensin Farmi-hakkurilla ja nyt viimeiset viisi vuotta Junkkari HJ-500 -hakkurilla. ”Vuosittain tulee tehtyä haketta 10 000 mottia ja kaikkiaan tällä hakkurilla on nyt tehty 50 000 mottia. Lämpölaitos on suurin yksikkö, jonne teen haketta ja lisäksi toistakymmentä yksittäistä pienempää hakelämmityskohdetta. Omaan kattilaan haketta menee noin 300 mottia vuodessa.”

Lämpölaitos, jonne Kari hakettaa, on Alajärven kuntaan nykyisin kuuluvan Lehtimäen Keskikylän lämpöosuuskunnan laitos, joka lämmittää koulua, vanhainkotia ja muita kunnallisia tiloja sekä yksityiskiinteistöjä – periaatteessa koko kylä lämpiää tällä laitoksella. Kahden megawatin laitoksen pääasiallinen polttoaine on metsähake.

”Polttoaineesta haketta on 80 prosenttia ja 20 prosenttia on palaturvetta. Turpeen ja hakkeen sopivalla sekoittamisella saadaan parhaat hyötysuhteet”, tietää Kari. ”Varapolttoaineena käytetään pellettiä, jolle on oma siilonsa ja syöttöjärjestelmänsä. Lisäksi varakattilana on kevyellä polttoöljyllä toimiva kattila ja aggregaatilla saadaan varavoimaa, joten sähkökatkot eivät vaaranna lämpötuotantoa.”

Lämpöosuuskuntaan kuuluu kolmisenkymmentä osakasta, jotka ovat metsänomistajia Lehtimäen alueelta. Pääosin ja ensisijaisesti haketta ostetaan osakkailta, mutta myös muilta. Haketta laitoksessa palaa 8 000 kuutiometriä vuodessa. Lämpölaitoksen yhteydessä on reilu hakevarasto ja lisäksi välivarastoksi on hankittu Tielaitoksen aikanaan suolavarastona käyttämä pressuhalli. ”Välivaraston ansiosta voimme hakettaa puuta reilusti hyvän sään aikana, jolloin voimme polttaa mahdollisimman kuivaa haketta.”

Tasaa työllisyyttä

Karin tilalla työskentelee ulkopuolista työvoimaan karjanhoitajan lisäksi kaksi traktorimiestä. ”Haketustyö tasaa työtä ja sen ansiosta meidän on helpompi pitää miehiä vakituisessa työsuhteessa. Haketusta minä teen itse pääsääntöisesti, mutta myös toinen päivämiehistämme”, sanoo Kari.

Talvipakkasilla tilan lämpökeskus työntää lämpöä verkostoon täydellä teholla, mutta kesäajan hakekattila huilaa. Robottinavetassa lämmintä vettä tarvitaan jatkuvasti ja siellä on oma varaaja sitä varten. Lämpöä siihen saadaan monesta kohteesta. Peruslämpö tulee maidon jäähdytyksestä syntyvästä lämmöstä. Tällä veden lämpötila nousee 40 asteen tienoille. Tästä 80 asteeseen lämpö nostetaan hakkeella tai sähköllä.

Junkkari miellyttää

Junkkari HJ-500 -hakkurissa Karia miellyttää erityisesti syöttöaukon sijainti, jonne näkee traktorin ohjaamosta hyvin. Toinen hyvä tekninen oivallus on syöttörullien ohjaus jalkapolkimella. ”Näillä ominaisuuksilla on vaikutusta hakkeen laatuunkin. Pysäytän syötön, jos latva meinaa mennä hakkuriin ennen kuin ehdin syöttää uutta kitaan. Tällöin latva ei ’karkaa’ hakkuriin, jolloin hakkeen sekaan tulisi isoja palasia, vaan hakkeen laatu pysyy tasaisena.”

Terän malli on Karin mielestä hyvä. ”Terät on helppo teroittaa ja säätää. Yksillä terillä menee toisinaan tuhatkin mottia, kun taas pahimmillaan ne ovat selvät kuorman jälkeen. Ajomiehellä on tässä suuri merkitys. Huolimattomalla kuormauksella seassa voi olla huomattavia määriä maata ja kiviä, jotka ovat myrkkyä hakkurin terille.”

Kun terät ovat hyvässä kunnossa eikä haketettava puu ole erityisen haastavaa, tulee hakkeesta hyvää ja tasalaatuista, joka sopii käytettäväksi stokerilaitoksissakin. ”Mutkainen oksikas paju ja sahapinnat tahtovat kyllä tehdä tikkua, varsinkin jos terät eivät ole parhaassa iskussa, mutta muuten hake on hyvälaatuista.”

”Hinattava hakkuri on myös sievä ottaa perään”, mainitsee Kari.

Tehoja tällä yhdistelmällä saadaan mukavasti – haketta syntyy 40–70 kuution tuntivauhtia. Tehdas lupaa 100 kuution tuntivauhdin, kun eteen laitetaan riittävän tehokas traktori.
 

Juha Kuusjärvi