Uutiset
Volvo FH16 – Puuautolla pikataipaleella
Artikkelikuva: Volvo FH16:n ominaisuuksiin päästiin ottamaan tuntumaa muun muassa maineikkaan Ruuhimäen erikoiskokeen tiestöllä.
Volvon uudella D17-moottorilla varustettu FH16-malli on tarjolla 600-, 700- ja 780-hevosvoimaisena, joista tehokkain on noussut suosituimmaksi Suomessa. Moottori on aiempaa polttoainetaloudellisempi, ja siihen liitetty I-Shift-automaattivaihteisto on vahvistettu vastaamaan kasvaneita voimavaroja. Volvo on myös parantanut kuorma-autojensa aerodynamiikkaa ja tuonut uusia ominaisuuksia kuten kaikkiin ADR-luokkiin hyväksytyn kamerapeilijärjestelmän.
Volvon vuoden 2024 alkupuolella esittelemä ja myöhemmin syksyllä tuotantoon ottama FH16-mallissa käytettävä D17-moottori on jo heti tuotannon alettua löytänyt tiensä suomalaistenkin liikennöitsijöiden kalustoon.
Konepörssi on päässyt ottamaan ajotuntumaa tähän Euroopan tehokkaimpaan sarjatuotannossa olevaan kuorma-automoottoriin ulkomailla, ja alkukesällä ensi kertaa myös kotimaassa. Koulutuskeskus Gradian toimipiste Lievestuoreella lähimaastoineen tarjosi hyvät puitteet tiiviille tutustumiselle metsärahdin ajoon varustetuilla autoilla.
Volvo FH16:een on tarjolla kolme tehovaihtoehtoa: 600, 700 ja 780 hevosvoimaa, joista tehokkain on Volvo Finlandin tuotepäällikkö Antti Heinosen mukaan ollut suosituin suomalaisautoilijoiden keskuudessa.
Perusteellisesti uudistunut isolohko
Vaikka FH16:n uusi D17-moottori perustuu aiemmin käytettyyn D16-moottoriin, muutoksia on tehty niin suuri määrä, että hyvin voidaan puhua uudesta moottorista.
Iskutilavuutta on kasvatettu runsaaseen 17,2 litraan, mäntien laki on tehty aaltomaiseksi, kuten 13-litraisissa moottoreissa, puristussuhdetta on nostettu arvoon 17:1, turboahtimia on taas vain yksi, ja kaiken kaikkiaan moottorin rakennetta on yksinkertaistettu. Näillä toimenpiteillä polttoainetaloutta ja suorituskykyä on saatu parannettua, ja moottori on aiempaa kevyempi. Moottorijarrukin on edeltäjäänsä tehokkaampi, erityisesti matalammilla kierrosalueilla.

”Lämmönhallintaa on parannettu, ja moottori käy aiempaa lämpimämpänä. 14-lapaiseksi muutetun jäähdytystuulettimen viskokytkimelle menevä kaapeli on nyt vaihdettava. Eli jos moniurahihna pääsee katkeamaan ja samalla katkaisemaan viskokytkimelle menevän kaapelin, ei koko kytkintä enää tarvitse vaihtaa”, sanoo Heinonen.
55 tonnin kokonaispainoilla tehtyjen vertailuajojen perusteella valmistaja ilmoittaa 780 hevosvoimaisen version kuluttaneen viisi prosenttia vähemmän polttoainetta 750 hevosvoimaiseen D16-moottorilla varustettuun autoon verrattuna. Urealiuoksen kulutus kylläkin kasvoi pakokaasujen lämpötilan kasvamisen takia 3,5 prosentista kuuteen prosenttiin. Kaikki D17-moottorit kelpuuttavat polttoaineekseen HVO:n. Jos mielii käyttää FAME-biodieseliä, tarjolla on 700-hevosvoimainen vaihtoehto.
Lyhyt maantielenkki 780 hevosvoiman moottorilla varustetulla puuautolla vajaan 70 tonnin yhdistelmäpainolla sujui yllätyksettömästi. 3 800 newtonmetrin vääntömomentin turvin ylämäkeen noustaan pitkälle, ennen kuin I-Shift-vaihteisto vaihtaa pienemmälle.
Ruuhimäessä ryömintävaihteella
Raskaisiin Volvo-kuorma-autoihin ei enää vuosiin ole saanut käsivalintaista vaihteistoa. Vuonna 2002 esitelty I-Shift-vaihteisto on alkujaankin suunniteltu automaattiseksi, ja nyt käytössä on vaihteiston kuudes sukupolvi, joka esiteltiin vuonna 2022. D17-moottorin yhteyteen esiteltiin asiaan kuuluvasti moottorin vääntömomentin kestävä vahvempi versio AT3812.

Vuonna 2016 I-Shift-vaihteistoon esiteltiin lisävarusteeksi ryömintävaihteet, joita voi olla yksi tai kaksi. Ryömintävaihteiden ansiosta voimansiirron kokonaisvälitys voidaan valita niin, että sekä liikkeellelähtökyky että polttoainetalous saadaan hyviksi.
Suomen MM-rallin kuuluisan Ruuhimäen erikoiskokeen tiestöllä kokeiltiin 700-hevosvoimaisen moottorin jatkeena olevan, ryömintävaihteilla varustetun I-Shift-vaihteiston ominaisuuksia kuormatussa puuautoyhdistelmässä.
Siinä missä ralliautot tekevät näyttävän erikoiskokeen maalintulon pitkällä hypyllä, Volvossa kytkettiin kaikkien tasauspyörästöjen lukot kiinni, pysäytettiin ylämäkeen ja kytkettiin ryömintävaihde päälle. Pienellä kaasupolkimen painamisella auto liikkeelle, jonka jälkeen nousu jatkui pelkällä tyhjäkäynnillä. Ei nähty hyppyä maaliintulossa. Sama onnistuu takaperinkin, sillä hitain peruutusvälitys on vielä pienintä eteenpäin vievääkin hitaampi.
I-Shift-vaihteistoon on saatavissa erilaisia käyttötarpeen mukaisia ohjelmia, jotka paitsi ohjaavat vaihteiston vaihtamishetkeä, tarjoavat käyttökelpoisia toimintoja ajamisen sujuvoittamiseen. Vaikka nykyaikaiset automaattiset vaihteistot tekevätkin tehtävänsä erittäin mallikkaasti, jopa tulevaa ennakoiden, tulee varsinkin raskaissa kuljetuksissa ja vaativissa maasto-olosuhteissa ajoittain tilanteita, joissa kuljettajan on hyvä ohjata vaihteistoa manuaalisesti.
Tyypillinen tilanne on jyrkkä nousu, jossa pitää vaihtaa vaihdetta alaspäin suoraan tarpeeksi pienelle välitykselle. Volvolla se tapahtuu niin, että lähestytään nousua vaihteenvalitsimen automaattiasennolla, painetaan valitsimen keinukytkimen miinuspuoli pohjaan, ja pidetään se pohjassa samalla, kun siirretään valitsin manuaaliasentoon. Kun vaihteenvaihdon halutaan tapahtuvan, vapautetaan keinukytkin. Vaihteisto vaihtaa suoraan sopivalle välitykselle. Ominaisuus ei ole uutuus, mutta kun puuautoilla ollaan liikkeellä, sopii se palauttaa mieleen.

Jatkuvia parannuksia kaikkiin malleihin
Kuluvan vuoden aikana Volvo on tuonut raskaisiin malleihinsa muutamia tuoteuutuuksia. Ohjaamon ja alustan aerodynamiikkaa on parannettu uudelleen muotoilluilla ilmanohjaimilla. Ulkoisesti muutokset näyttävät pieniltä, mutta vaikutus polttoainetalouteen on silti oleellinen.
Marraskuun puolivälin tuotannosta alkaen CMS-kamerapeilijärjestelmä on saatavissa ADR-hyväksyttynä kaikkiin aineluokkiin. CMS-järjestelmää on kehitetty myös niin, että autolla voi ajaa hitaasti, vaikka kameravarret ovat käännettynä ohjaamoa vasten. Se helpottaa ajoa ahtaissa tiloissa, kuten autolautoilla.
Kuljettajan paikalta uutuutena voi huomata lasinpyyhkijöiden viiksen puuttumisen ohjauspylväästä. Sen toiminnot on siirretty vilkkuviiksen yhteyteen. Muutoksen perusteella lienee vain ajan kysymys, kun Volvossakin vaihteenvalitsin siirtyy ohjauspylvääseen. Uusissa VNL- ja VNR-malleissa Pohjois-Amerikassa niin on jo tapahtunut.

Jämäkkä Briab
Koeajotilaisuudessa Volvojen perään oli kytkettynä Briab V -puuvaunut. Perävaunujen runkopalkin ylälatta on ylösalaisin käännetyn V-kirjaimen muotoinen. Runkopalkin muotoilun ansiosta rakenne sinällään on jäykkä, ja se hyödyntää myös pankkojen aikaansaaman lisäjäykkyyden, sillä pankot keskittyvät hyvin sivusuunnassa. Perinteiseen malliin verrattuna rungosta on voitu jättää jopa kaksi välipalkkia pois.
Ruuhimäen mutkissa ja kallistuksissa vahvistuivat aiemmat havainnot: Briabin V-runkoinen vaunu on hyvä vetää.
Briabia valmistava Kome Oy on ollut aktiivinen muidenkin tuotteiden tuotekehityksessä. Kasettiperävaunuja on kehitetty monilta osin, ja yhtenä Komeen vahvasti liitettynä tuoteryhmänä komposiittirakenteet valtaavat alaa yhä vaativimmissa käyttötehtävissä, kuten maa- ja mineraaliainesten kuljetuksissa.
Tulevaisuuteen yhtiö katsoo sähköakseliavusteisen perävaunun kehitystyössä. Useiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävän tutkimus- ja kehitystyön tuloksia jäädään mielenkiinnolla odottamaan.
Teho ei synny tyhjästä
Usein sanotaan, että kyllä ne puut sieltä metsästä pienemmilläkin tehoilla tulevat. Tottapa hyvinkin. Suomessa on kuitenkin alueita, joissa maastot ovat hyvin jyrkkäpiirteisiä. Sellaisilla alueilla voi työn sujuvuuden – joskus myös työturvallisuuden – kannalta olla tärkeää, että mäen nouseminen onnistuu ilman vaihteen vaihtamisesta johtuvaa vedon katkeamista. Silloin auton moottorissa on oltava riittävästi tehoa ja vääntömomenttia.
Teho ei kuitenkaan synny tyhjästä, ja huolettomalla suorituskyvyn hyödyntämisellä polttoaineen kulutus voi nousta tarpeettoman korkeaksi, olkoon moottori miten polttoainetaloudellinen hyvänsä. Perusteellinen kuljettajakoulutus antaa eväät hyödyntää tehokkaan moottorin ominaisuudet silloin, kun niitä tarvitaan, ja ajaa taloudellisesti niinä hetkinä, kun pärjätään vähemmällä voimalla.
