Uutiset
Tyyppihyväksyntä laajenee
Ennen ajoneuvon käyttöönottoa tehtävä rekisteröintikatsastus ei nykypäivänä ole mikään yksiselitteinen toimenpide. Yksinkertaisimmillaan rekisteröintikatsastus tarkoittaa identifiointia, jossa varmistetaan, että ajoneuvo ja sitä seuraavat dokumentit kuuluvat yhteen. Tämä vaihtoehto on mahdollista rekisteröintikatsastettaessa EY-tyyppihyväksyttyä ajoneuvoa, jollaisia ovat useimmat Suomessa myytävät henkilöautot, moottoripyörät ja mopot.
Toinen ääripää rekisteröintikatsastuksesta on löytynyt raskaan kaluston puolelta. Huhtikuun lopulla 2009 tuli yhteisön alueella voimaan säädös, jonka johdosta uusien tyyppihyväksymättömien autojen rekisteröintikatsastuksesta siirryttiin yksittäishyväksyntään.
Kuorma-autot rakennetaan usein yksilöllisesti asiakkaan toiveiden ja tarpeiden mukaan, jolloin ajoneuvon rakenne muun muassa valaisinten ja alleajosuojien osalta syynätään hyväksynnässä varsin tarkkaan.
– Ajoneuvoja ja niiden rakentamista rajoittaa ja säätelee noin 60 erilaista direktiiviä, laskee AKE:n ajoneuvotekniikan toimialajohtaja Björn Ziessler, jonka mukaan laajasta toimijakentästä johtuen direktiivien tulkinnat ovat olleet kirjavia niin Suomessa kuin koko Euroopassa.
Ziesslerin mukaan raskaiden ajoneuvojen rekisteröintikäytäntöön haluttiin samaa selkeyttä, mikä on ollut arkipäivää henkilöautomaailmassa jo 90-luvun puolivälistä saakka. Samalla tarkastustoiminta haluttiin myös aikaisempaa täsmällisemmälle tasolle.
Tarkoittaa käytännössä, että
1.1.2010 jälkeen useimmille rekisteröitäville uusille kuorma-autoille on haettava yksittäishyväksyntä, jossa ajoneuvo todetaan annettujen vaatimusten mukaiseksi. Yksittäishyväksyjän tehtäväksi jää lähinnä ajoneuvon ja siitä laadittujen dokumenttien oikeellisuuden tarkastaminen, eli aikaisempaan verrattuna heidän valtuutensa ajoneuvon tarkastukseen liittyen kaventuvat merkittävästi. Vastuun määrä sen sijaan ei vähene, sillä Ziesslerin mukaan hyväksyjä on se, joka jatkossakin hyväksyy ajoneuvon tieliikennekäyttöön. Olennaisin muutos on se, että hyväksyjä tarvitsee prosessissa hyväksyttyjen asiantuntijoiden laatimia dokumentteja ajoneuvon rakenteesta ja varusteista.
– Hyväksytyt asiantuntijat tulevat todennäköisesti työskentelemään suurelta osin katsastusasemilla, siinä mielessä vaikutus rekisteröintikäytäntöön on hyvin pieni, arvelee Ziessler.
Uuden käytännön vaikutukset ulottuvatkin pidemmälle, muun muassa koko rekisteröintiprosessin hintaan. Yksittäishyväksyntää ei myöskään tulla tekemään katsastusasemilla, joissa volyymit ovat olleet pieniä.
– Hyväksyttyjä asiantuntijoita tullaan näkemään kasvukeskuksissa sekä päällirakentajien lähellä sijaitsevilla katsastusasemilla, linjaa Ziessler.
Suomalaisen autoilijan on vaikea löytää tässä kohtaa uuden toimintatavan etuja. Ziesslerin mukaan suurimmat edut ovat tulkintojen yhdenmukaistumisessa sekä markkina-alueen laajentumisessa. Koska kynnys yksittäishyväksynnän ja tyyppihyväksynnän välillä pienenee, on valmistajilla varmasti kiinnostusta hakea joko kansallista piensarjatyyppihyväksyntää tai jopa EY-tyyppihyväksyntää, joka sellaisenaan käy muissa jäsenvaltioissa.
– Tämä pätee myös toisinpäin, eli unionin alueella EY-tyyppihyväksynnän saanut ajoneuvo voidaan rekisteröidä suomalaisiin kilpiin dokumenttien perusteella.
Suuntaus bulkkituotteisiin
Suomi on maa, missä erityisesti ammattiliikenteessä on totuttu käyttämään yksilöllisesti räätälöityjä ajoneuvoja yhtäläisissä ajotehtävissä. Pitkällä aikavälillä Ziessler kuitenkin uskoo bulkkituotteiden yleistyvän myös meillä, koska räätälöinnin hinta kasvaa muun muassa yksittäishyväksynnästä johtuen. Tämän myötä Ziessler uskookin autoliikkeiden ottavan aikaisempaa merkittävämmän roolin tuomalla ajoon valmiita, EY-tyyppihyväksyttyjä tuotteita myös suomalaiskäyttäjien ulottuville.
EY-tyyppihyväksyntää voi hakea joko perusajoneuvon valmistaja tai toisen vaiheen valmistaja, joka käytännössä tarkoittaa päällirakentajaa. Tyyppihyväksyntä voi kattaa koko auton päällirakenteineen tai vaihtoehtoisesti vain alustan.
– Alustalle voidaan antaa keskeneräisen ajoneuvon tyyppihyväksyntä, joka ei kuitenkaan oikeuta rekisteröintiin. Keskeneräisen ajoneuvon tyyppihyväksyntää voidaan jatkaa joko yksittäishyväksynnällä tai tyyppihyväksynnällä päällirakenteen valmistajasta riippuen.
Kaikkein vaivattominta on tietenkin rakentaa ajoneuvosta tyyppihyväksytty työkalu, jonka rekisteröinti hoituu paperitöillä. Mikäli tyyppihyväksytylle alustalle rakennetaan räätälöity päällirakenne, on edessä kierros yksittäishyväksyjän luona, jonka jälkeen ajoneuvo on valmis rekisteröitäväksi.
Ari Perttilä
Näppiksen äärestä
Suomi etulinjassa – jälleen
Päättäväisen ja kauaskantoisen toiminnan kautta tuhansista suomalaisista moduuliyhdistelmistä sahataan pois nyt kilpailua vääristävä viiden sentin siivu. Kavennuksen lomassa pohditaan varmasti työn mielekkyyttä yhdessä tarpeellisuuden kanssa. Aika monesta tuutista kun on annettu ymmärtää, että kansallisessa liikenteessä mitoitusta voi säätää haluamakseen välittämättä Euroopan yleisistä mitoista.
Kuljetusalan toimijoiden arki säilyy mielenkiintoisena myös ensi vuonna. Osaltaan siitä tulee pitämään huolen muutokset ajoneuvojen yksittäishyväksynnässä, eli rekisteröintikatsastuskäytännössä. Ajoneuvon yksityiskohtainen räätälöinti on jatkossakin mahdollista, joskin muutokset esimerkiksi valaisimien sijoittelussa tai alleajosuojissa edellyttävät hyväksytyn asiantuntijan lausuntoa vaatimuksenmukaisuudesta. Maansiirtoauton lämpölavayhteen rakentaminen taasen on asettamassa kyseenalaiseksi ajoneuvon päästö- ja melutason, vaikka yhde sijaitsisi katalysaattorin tai äänenvaimentajan takapuolella. Villeimmissä visioissa lämpölavalla varustettu auto olisi vietävä testattavaksi hyväksyttyyn tutkimuslaitokseen, joka voisi kohtuullista korvausta vastaan todeta päästöjen sekä melutason olevan sallituissa rajoissa.
Uutta käytäntöä perustellaan käytäntöjen yhdenmukaistamisella ja selkeyttämisellä. Samaan hengenvetoon muistutetaan myös tyyppihyväksynnän tuomasta mahdollisuudesta markkina-alueen laajentamiseen. Virtuaalimaailmassa varsin hyvä ajatus, tosielämän realiteetit sen sijaan saattavat näyttää toista. Tyyppihyväksynnän saaminen vaatisi kymmenien tuhansien eurojen panostukset jo pelkästään testaukseen. Tuskinpa pelkkä tyyppihyväksyntä lisää neliakselisten täysperävaunujen kysyntää eurooppalaisella markkina-alueella.
Kotimaiset päällirakennevalmistajat odottavat tulevaa vuotta luottavaisesti, joskin kauhunsekaisin tuntein. Markkinoilta oletetaan löytyvän kysyntää muun muassa kavennuksesta johtuen, mutta vielä joulukuun alkupäivinä ei ollut tietoa esimerkiksi yksittäishyväksynnän tuomasta kustannusvaikutuksesta. Arvataanko porukalla, mitä asian tiimoilta tehdään naapurimaassamme Ruotsissa? Aivan oikein, ei mitään. Siellä seurataan mielenkiinnolla, kuinka suomalaisten tekemät ratkaisut vaikuttavat maamme kuljetusalaan ja päällirakenneteollisuuteen.
Lue seuraavaksi
