Uutiset

Kuljetuskalusto

Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä

Paljon parjatun ja paikoin pyydetyn kokonaismassauudistuksen ensimmäiset vaikutukset alkavat näkyä niin maanteillämme kuin kuljetusyrittäjien kukkarossa. Kuljetusyrittäjille kohdistetun kyselyn perusteella tieverkko asettaa rajoituksia hyötyjen ulosmittaamiselle. Valuvikoihin toivotaan edelleen muutoksia, joskin osa vaatimuksista koetaan perusteltuina.

Lokakuussa 2013 voimaan astunut asetusmuutos toi maanteillemme aiempaa raskaammat, jopa 76 tonnin painoiset ja korkeudeltaan 4,4 metrin ajoneuvoyhdistelmät. Varsin ripeään tahtiin valmisteltu asetusmuutos sisälsi paljon teknisiä vaatimuksia, joilla massojen käyttöönottoa määriteltiin. Nämä vaatimukset yhdessä tieverkon asettamien rajoitusten kanssa ovat herättäneet paikoin voimakastakin kritiikkiä muutoksia kohtaan.

SKAL ry:n tammikuun puolivälissä julkaiseman kuljetusbarometrin mukaan kuljetusyrittäjät toivovat asetukseen muutoksia, joilla voitaisiin lisätä nykykaluston käytettävyyttä.
Tammikuun ensimmäisellä viikolla tehdyn kyselyn perusteella valtaosa kuljetusyrittäjistä toivoo määräaikaisten kokonaismassakorotusten muuttamista pysyviksi. Ehdoton enemmistö, eli 77 prosenttia 818 vastaajasta haluaisi muuttaa 2- ja 3-akselisille kuorma-autoille sekä 7-akselisille perävaunuyhdistelmille 30.4.2018 saakka voimassa olevat siirtymäajan painonkorotukset pysyviksi.

Asetusmuutoksessa eniten keskustelua ja mielipiteitä herättänyt seikka on perävaunun paripyörävaatimus, jonka mukaan yli 68 tonnin yhdistelmässä perävaunun akseleista 65 prosenttia on varustettava paripyörin.

Barometrin vastaajista 69 prosenttia haluaisi poistaa paripyörävaatimuksen 68-tonnisilta ajoneuvoyhdistelmiltä. Kaikkein raskaimpien, eli 76-tonnisten paripyörävaatimuksen poistamista toivoo vain 33 prosenttia vastaajista. Lähes puolet vastaajista pitää 76-tonnisten paripyörävaatimusta hyvänä asiana.

Vaarallisten aineiden kuljetuksessa käytettävän kaluston kohdalla vastaajien mielipiteet jakautuvat laajalti. Vaatimus vetoauton neliakselisuudesta VAK-kappaletavarakuljetuksissa olisi 39 prosentin mielestä poistettava ja viidennes vastaajista pitää VAK-kuljetusten 68 tonnin maksimia riittämättömänä. 64 prosenttia vastaajista haluaisi ulottaa siirtymäajan säännöksen 64 tonnin kokonaismassasta myös VAK-kappaletavarakuljetuksissa käytettäville 7-akselisille yhdistelmille.

Asetuksessa oleva vaatimus vetoauton neliakselisuudesta yli 60 tonnin VAK-säiliökuljetuksissa koetaan oikeansuuntaisena vastaajien joukossa. Vain 29 prosenttia vastaajista haluaisi poistaa tämän vaatimuksen. Valtaosa vastaajista pitää 68 tonnin maksimimassaa täysin riittävänä VAK-säiliökuljetuksia ajatellen.

VAK-säiliökuljetuksissa käytettävässä kalustossa ei ole paripyörävaatimusta ja yli puolet vastaajista haluaisi poistaa paripyörävaatimuksen myös kaikilta muilta säiliöajoneuvoilta.

Barometrikyselyssä kartoitettiin kuljetusyrittäjien kantaa puoliperävaunuyhdistelmien kokonaismassojen korottamisesta nykyisestä 48 tonnista. Vastaajista yli puolet suhtautui korottamismahdollisuuteen myönteisesti.

Ajoneuvojen ja yhdistelmien pituuteen sen sijaan ei haluta puuttua, valtaosa vastaajista pitää nykyisiä pituuksia sopivina. Ainoastaan puoliperävaunuyhdistelmien pituuden kasvattaminen saa kannatusta reilussa kolmasosassa vastaajista. Mitä ilmeisimmin tässä kohdin toivotaan pidempien perävaunujen ohella myös nykyistä pidempiä vetoautoja, jotka olisivat varustelun kannalta helpompia. Vastaajien haluttomuus muutoksiin kertoo osaltaan tarpeesta tilanteen stabilointiin. Kuljetusyrittäjät eivät nyt kaipaa investointitarpeita synnyttäviä uudistuksia tai muutoksia

Vastaajista kaksi kolmasosaa oli sitä mieltä, että tieverkon painorajoitukset syövät hyödyt suuremmilta kokonaispainoilta. Myös korkeusrajoitukset nousivat hyötyjen esteeksi yli puolella vastaajista. Kyselyn perusteella tieverkon rajoitukset leikkaavat eniten länsi- ja keskisuomalaisten sekä helsinkiläisten hyötyjä.

Kuljetuslajeittain tarkasteltuna hyödyt näyttävät karkaavan käsistä etenkin metsäalan kuljetusyrityksiltä, joiden tilanne näyttää vaikeimmalta myös myynnin kehityksen ja kannattavuuden kannalta. Metsäteollisuuden oli tarkoitus olla asetusmuutoksen suurimpia hyötyjiä.

Ari Perttilä

Lue seuraavaksi