Tehokkaampaa, vihreämpää puukyytiä

Metsäteollisuuden tulevaisuudesta lienee vaikea sanoa mitään varmaa tällä hetkellä. Metsäteollisuustuotteiden, kuten sahatavaran ja paperin kysyntä on nyt heikossa jamassa, metsästä saatavalla energialla sen sijaan tuntuu olevan imua. Metsässä kasvava vihreä kulta on siis jatkossakin tuotava kannon kupeesta jatkojalostukseen.

Auto on lyömätön vaihtoehto lyhyillä etäisyyksillä, juna sen sijaan puoltaa paikkaansa pitkillä siirtymillä, sikäli kun maastosta löytyy kiskoja. Rautatieverkoston kattavuus on ongelma myös Ruotsissa, missä aloitettiin vuodenvaihteessa ennakkoluuloton kokeilu, jonka olennaisena osana on nykymittapuun mukaan jämerä puutavarayhdistelmä.

Perinteisen kolmen tukkinipun sijaan ETT-yhdistelmällä viedään terminaalista jalostuslaitokselle neljä tukkinippua, siis yksi nippu lisää – En Trave Till. Kahdella ETT-yhdistelmällä voidaan tehdä kolmen perinteisen puuauton työt, mikä helpottaa samalla myös kuljettajapulaa, joka tosin hetkellisesti on muutoinkin helpottanut tavaravirtojen ohentumisen myötä.

ETT-projektin syntysanat lausuttiin jo pari vuotta sitten. Ruotsalainen metsäteollisuus halusi löytää kustannustehokkaampia kuljetusmuotoja raakapuun kuljettamiseksi kannon äärestä jalostuslaitokselle. Kuljetuksen osuus raakapuun tehdashinnasta on neljänneksen luokkaa ja ETT-projektilla koetetaan puristaa tätä neljännestä pienemmäksi.

Parin viimeisen vuosikymmenen aikana on tapahtunut paljon myös puukuljetuksessa, joka on jatkuvasti tehostunut. Katsaus historiaan kertoo puukuution kuljettamisen metsästä tehtaalle vaatineen 5,4 litraa polttoainetta vuonna 1985. Kaluston kehittymisen ja tyhjänä ajon vähentämisen myötä nyt on päästy tasolle 3,7 litraa / puukuutio ja näkymät nykyisellä toimintamallilla jatkaen näyttäisivät vuonna 2020 päästävän kolmen litran tuntumaan, mikä sekin tuntuu metsäteollisuuden toimijoista liian suurelta.

Autotehtaiden moottorikehitys tai kaluston keventäminen ei enää riitä, vaan apua on haettava muualta. Nyt tutkitaan kaluston koon kasvattamisen mahdollisuuksia. Mikäli ETT-projektille asetetut tavoitteet täyttyvät, reilun kymmenen vuoden kuluttua kulkee puukuutio tehtaalle 2,1 litralla polttoainetta. Parin kuukauden testijakson perusteella kukaan ei vielä uskaltanut tuoda julkisuuteen tietoja polttoaineenkulutuksesta. Niitä on luvassa reilun puolen vuoden kuluttua.

Sehän selviää kokeilemalla

Kolmivuotisen kokeilun aikana on tarkoitus selvittää suuremman kaluston vaikutus tehokkuuteen ja ympäristöön, mutta myös turvallisuuteen. Kuljetuskaluston koon kasvattaminen luo omia vivahteita niin kuljettajan kuin muidenkin kanssa-autoilijoiden arkeen.

Ennakko-odotukset kokeilulle ovat huomattavat; Polttonestetalouden lasketaan parantuvan vähintään viidenneksellä, mikä pudottaisi hiilidioksidipäästöjäkin vastaavalla osuudella. Yhdistelmän 11 akselin ansiosta akselimassa pienenevät, mikä säästää tiestöä. Vägverketin, eli paikallisen Tiehallinnon edustajan mukaan kahden 90-tonnisen yhdistelmän vaikutus tiestöön on kolmea 60 tonnin yhdistelmää pienempi, vaikka yhdistelmien siirtämä puumäärä on yhtä suuri.

– ETT-yhdistelmässä käytetään akselivaakoja, jotta akselimassat eivät ylity, kertoo Vägverketin Johan Lang. Hänen mukaan akselimassa on kokonaismassaa merkittävämpi tiestöön kohdistuvia rasituksia tarkasteltaessa.

Kaikki testitaipaleen maatiesillat tutkittiin tarkoin ennen kokeilun sallimista. Langin mukaan kasvaneesta kokonaismassasta on haittaa vain yhdistelmää pidemmillä silloilla, jolloin kaikki akselit ovat kannella samanaikaisesti. Näiden siltojen kohdalla joudutaan turvautumaan alennettuun nopeusrajoitukseen, jota valvotaan Dynafleet-järjestelmän avulla. Yhdistelmän suurin sallittu nopeus on 80 km/h eikä toleranssia tunneta. Dynafleet valvoo nopeuden ohella myös ajoreittiä sekä kuljettajan muuta käytöstä. Yhdistelmällä on vain yksi sallittu, pituudeltaan reilun 170 kilometrin reitti Överkalixin terminaalin ja Piteån tehtaan välillä, joten kiertotielle jouduttaessa yhdistelmä on pilkottava pienempiin osiin.

Liikenneturvallisuus nousee merkittäväksi puheenaiheeksi kokonaismassoja tai -pituuksia korotettaessa. Volvon onnettomuustutkintalautakunnan Anna Wrigen mukaan pidempien ja raskaampien yhdistelmien vaikutukset liikenneturvallisuuteen ovat kuitenkin minimaaliset.

– Ohitusmatkat kasvavat, joskin ohitustarve vähenee, koska autoja tarvitaan nyt vähemmän. Kohtaamisonnettomuudessa vaikutukset ovat suurimmat, mutta tässäkin kohdassa autojen määrän väheneminen kompensoi kasvanutta painoeroa, perustelee Wrige.

Wrigen mukaan ETT-yhdistelmä varustettuna virkeällä ja ammattitaitoisella kuljettajalla sekä oikeaoppisella kuormauksella on yhtä turvallinen kuin muutkin tiellä liikkuvat yhdistelmät. Kokeilua jatketaan kolmen vuoden ajan, jonka jälkeen on aika tehdä päätöksiä nykyistä raskaampien ja pidempien yhdistelmien tulevaisuudesta ruotsalaisteillä.

Ari Perttilä