Suomi älyliikenteen johtomaaksi

Teknologinen kehitys ja digitalisaatio ovat merkittävimmät liikenteen ja viestinnän toimintaympäristöä mullistavat tekijät. Tiedosta on kehittymässä kriittinen tuotannontekijä ja se hallitsee tulevaisuuden liikenne- ja viestintäarkkitehtuuria. Suomella on mahdollisuus nousta edelläkävijäksi uusien, globaalisti syntyvien teknologisten ratkaisujen nopeassa käyttöönotossa ja soveltamisessa. Tässä onnistuminen edellyttää liikenteen ja viestinnän yhtenäisen ekosysteemin tehokasta hyödyntämistä, todetaan selvitysryhmän Liikenne- ja viestintäarkkitehtuuri 2030 ja 2050 -raportissa.

Selvitysryhmän puheenjohtajana toimi entinen pääministeri Esko Aho ja muut jäsenet olivat SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Lyly sekä startup-sijoittaja, Pivot5 Oy:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Inka Mero. Selvityshenkilöiden raportti luovutettiin 26.4. liikenne ja viestintäministeri Anne Bernerille.

”Nykyistä järjestelmää ei ole tarpeen muuttaa siksi, että se toimisi huonosti, vaan siksi, että nykyinen malli ei pysty vastaamaan liikenteen ja viestinnän aloilla edessä oleviin haasteisiin. Esittämämme visio antaa eväitä ajankohtaisten uudistusten ohella siihen miten ja mihin suuntaan liikenteen ja viestinnän toimintaympäristöä tulisi Suomessa kehittää. Tässä telealalta saatu kokemus mobiiliteknologian vallankumouksesta on hyvä esimerkki”, Aho toteaa.

”Visiotyössä on nostettu esille tiedon kasvava merkitys tulevaisuuden kilpailuvalttina. Toivonkin, että suomalaiset yritykset tarttuvat tähän mahdollisuuteen uusien palveluiden ja liiketoimintamahdollisuuksien kehittämisessä. Visiotyö antaa myös eväitä liikenneverkon rahoitusta pohtivalle parlamentaariselle työryhmälle”, kiittää ministeri Berner.

Selvitystyöryhmän tuottamassa visiossa perinteinen liikenne ja digitaaliset ratkaisut sulautuvat osaksi laajempaa ekosysteemiä. Automaatio ja asiakkaan mukaan räätälöidyt sähköiset palvelut lisääntyvät ja monipuolistuvat, ja perinteiset turvallisuusriskit pienenevät. Muutoksessa siirrytään standardoidusta ja jäykästä järjestelmästä yksilöllisempiin ja joustaviin ratkaisuihin. Samalla selvityksessä todetaan, että tietosuojaan ja digitaalisten järjestelmien luotettavuuteen kohdistuu uusia haasteita, jotka on ratkaistava tulevassa valmistelussa.

Selvitystyöryhmä on halunnut nostaa tiedon lisäksi esille keskeisiä tekijöitä, joihin on kiinnitettävä huomiota kun vision tavoitteluun tähtäävää strategiaa ryhdytään muotoilemaan. Liikenne- ja viestintäverkkoja on kehitettävä yhdessä, synkronoidusti. Lisäksi liikenteen ja viestinnän palvelut on tuotettava markkinaehtoisesti ja tietoa sekä avoimia rajapintoja hyödyntäen.

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti syyskuussa 2016 selvityshenkilöt tuottamaan vision siitä, miten liikenne- ja viestintäjärjestelmän rohkealla kehittämisellä luodaan Suomen hyvinvoinnille, kilpailukyvylle ja kansantaloudelle suotuisa ympäristö vuosille 2030 ja 2050. Selvitystyöryhmän loppuraportti Liikenne- ja viestintäarkkitehtuuri 2030 ja 2050 – Selvityshenkilöiden loppuraportti (Raportit ja selvitykset 7/2017) on luettavissa ministeriön verkkopalvelussa osoitteessa www.lvm.fi.