SKAL huolissaan HCT-kokeiluista

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n mukaan nyt on aika arvioida HCT-kokeiluiden markkinavaikutuksia sekä kansainvälistä ajoneuvokehitystä.

”Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi julkisti tänään viidennen nk. HCT-yhdistelmää koskevan kokeilun. Kokeiluiden tarkoitus on toimia tutkimuksina, joiden tuloksiin nojautuen Suomi voisi terävöittää säädöspohjaansa ja parantaa kilpailukykyään. Nykyisessä poikkeuslupamenettelyssä kokeilujen vaikutukset markkinoihin jäävät kuitenkin vaille huomiota viranomaisen keskittyessä lähinnä ajoneuvojen teknisiin ominaisuuksiin ja tieverkon kestävyyteen. Suomen tulisi seurata tarkoin myös muiden maiden kehitystä. Esimerkiksi Ruotsi saattaa ottaa yleisesti käyttöön 32 metrin yhdistelmät. SKAL vaatii elinkeinoelämää edustavan seurantaryhmän perustamista kotimaisten ja kansainvälisten markkinavaikutusten arviointiin. Kuljetuskaluston uuden mitta- ja massa-asetuksen voimaantulosta on nyt kulunut vuosi. Ripeästi säädetyllä asetusmuutoksella Suomen tieverkolle tulivat enimmäismassaltaan 76-tonniset yhdeksänakseliset yhdistelmät. Ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu pituus säilyi ennallaan, 25,25 metrissä. Samanaikaisesti yritykset alkoivat hakea vielä tätäkin suuremmille yhdistelmille poikkeuslupia ennalta määritellyille reiteille ja kalustolle. Viranomaiset määrittelivät myönnettäville poikkeusluville kriteerit, joissa puututtiin lähinnä ajoneuvoteknisiin sekä liikenneturvallisuuteen, reittivalintoihin ja tutkimuksen laadullisiin kysymyksiin. Viranomaiset eivät asettaneet ehtoja markkinavaikutuksille. SKAL kiinnitti asiaan huomiota ensimmäisen luvan myöntämisen yhteydessä syksyllä 2013 oheisen tiedotteen muodossa. Ensimmäiset neljä poikkeuslupaa myönnettiin samalle yritykselle ja samoille kuljetusreiteille Etelä- ja Kaakkois-Suomeen marraskuussa 2013 ja kesäkuussa 2014. Viidennen poikkeusluvan sai puutavaraa kuljettava yritys Saimaan alueelle”, kertoo SKAL tiedotteessaan ollen samalla huolissaan siitä, että lyhyen ajan sisällä neljä lupaa on myönnetty samalle reitille ja samalle yritykselle, jolloin yritykselle syntyy väistämättä kilpailuetua. Viranomainen tuskin pystyy arvioimaan todellisia kilpailuvaikutuksia, ja sen vuoksi lupaprosessien seurantaa tulisi laajentaa:

”Valtakunnallisessa tarkastelussa yksittäinen poikkeuslupahanke ei ainakaan paperilla nouse merkittäväksi markkinatekijäksi, mutta alueellisesta ja tietyn kuljetuslajin näkökulmasta markkinahäiriö on mahdollinen, jopa todennäköinen”, toteaa SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen, ja jatkaa: ”Poikkeuslupakokeiluun liittyvän tutkimusosion on oltava uskottava ja todellinen, eikä yksi toimija saa saada ratkaisevaa pitkäaikaista hinnoitteluetua kokeilujen ansiosta”.

SKAL:n ehdotus poikkeuslupaprosessiin on laajapohjainen seurantaryhmä. Trafin elokuussa järjestämä HCT Forum tarjosi tilaisuuden tutustua kokeiluihin esitelmiä seuraamalla ja keskustelemalla, mutta kyseessä ei ole seurantaelin eikä Forum ottanut kantaa kilpailuvaikutuksiin.

”HCT-seurantaryhmälle on kova kysyntä. Me emme saa poteroitua kukin omien intressiemme taakse, vaan meidän on tutkittava markkinavaikutuksia – myös kansainvälistä kehitystä – yhdessä”, linjaa Lehtonen, joka näkisi seurantaryhmässä mielellään SKAL:n ohella muun muassa kalustovalmistajia ja kuljetusketjun osapuolia sekä viranomaisia.