Uutiset
Sisu panostaa tulevaisuuteen
Sisu Auto tähtää tulevaisuuteen kehittämällä ajoneuvokalustoa erityisesti pohjoisia olosuhteita ymmärtäen. Korkeatasoista osaamista on kehitetty vuosikymmeniä yhteistyössä Aalto-yliopistoon kuuluvan Teknillisen korkeakoulun (TKK) kanssa. Uutta puhtia yliopistoyhteistyöhön tuli, kun vuonna 2010 Oulun yliopistoon perustettiin maamme toinen autoprofessuuri. Oulun yliopistolle on luovutettu tutkimuskäyttöön Sisu Polar -kuorma-auto.
Sisu Auton yhteistyö TKK:n kanssa oli tiivistä ja opiskelijat ovat tehneet Sisulle muun muassa toistasataa opinnäytetyötä. Samaa kautta on myös moni teekkari saanut arvokasta työkokemusta kesätöiden tiimoilla. Yhteistyö kuitenkin hiipui 1990-luvun laman jälkeen.
Vuonna 2010 Oulun yliopistoon kutsuttiin tekniikan tohtori Mauri Haataja hoitamaan sinne perustettua autoprofessuuria. Haataja on omassa tutkimustyössään perehtynyt erityisesti ajodynamiikkaan ja raskaan kaluston jarruihin. Professuurin myötä Sisu Auton ja Oulun yliopiston välille sovittiin raskaan ajoneuvokaluston rakennejärjestelmiin ja ja kuorma-autojen runkorakenteeseen painottuvasta tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyöstä.
”Oulun yliopiston tapa tehdä töitä sopi yhteistyöhön meidän kanssamme”, kertoo Sisu Auton toimitusjohtaja Timo Korhonen. Hän huomauttaa, että kotimaisella huippuosaamisella on tärkeä merkitys myös huoltovarmuuden kannalta. ”Huoltovarmuuden tarpeet ovat ajan myötä muuttuneet, oikeastaan siitä pitäisi olla uusi kuvaavampi termi. Meillä on hallussa koko ketju malmikaivoksesta lähtien tuottaa kalustoa, vaikka mittakaava on pieni. Tällä on moninaiset ulottuvuudet. Autoalan osaamisella voidaan olemassa oleva ajoneuvokalusto sovittaa uusiin olosuhteisiin. Korkeakouluyhteistyö valmistajan kanssa on tällaisessa silloin tärkeää.”
Osana yhteistyötä Sisu Auto luovutti tutkimuskäyttöön esisarjan Sisu Polar -kuorma-auton vuonna 2011. Sitä hyödynnetään niin opetuksessa ja harjoitustöissä kuin teknologian kehittämisprojekteissa.
”Tutkimusauto on meille erittäin tärkeä. Opiskelijat ovat ottaneet tämän hyvin vastaan ja ovat motivoituneita tekemään työtä sen kanssa. Ajoneuvo antaa vahvan tuen opetukseen”, kiittelee Haataja.
Tohtorikoulutuksessa oleva Perttu Niskanen esittelee Polarissa olevan paljon erilaista tekniikkaa mittausten tekemiseksi. ”Siinä on tiedonkeruuyksikkö, johon kerätään dataa usealta taholta. Se on liitetty CAN-väylään, jonka kautta saadaan jo paljon tietoa. Lisäksi se kerää arvoja kiihtyvyysantureista ja esimerkiksi venymäliuskoista auton rungosta ja tukivarsista. Myös GPS-tieto tallentuu sinne. Erilaisia anturointeja varten on lisäksi liitäntäyksiköt rungon välissä ja sermissä.”
Ajoneuvokaluston tutkimus- ja kehitystyötä tehdään luonnollisesti myös laajasti muillakin kuin opetuskäyttöön saadulla Polarilla. Vuosi sitten valmistunut autotekniikan diplomi-insinööri Ilkka Väisänen kertoo, että hän oli mukana opiskellessaan tutkimassa sadan tonnin ajoneuvoyhdistelmien ajodynamiikkaa. ”Teimme simulointeja ja testejä normaaliliikenteessä poikkeusluvalla. Painavimmat yhdistelmät osoittautuivat vakaimmiksi, mutta ajonopeuden ja kuljettajan toiminnan merkitys kasvaa. Eräänlainen rajanopeus tässä on 60 km/h, jonka jälkeen kuljettajan tekemisillä on suuri merkitys perässä tulevien käyttäytymiseen.”
Lue seuraavaksi
