Metsästyskauden alku nostaa hirvikolarin riskiä

Tällä viikolla alkava hirvenmetsästys saa hirvet liikkeelle ja nostaa eläinkolarin riskiä. Eniten eläinkolareja sattuu Ifin vuosien 2018–2022 vahinkotilastojen perusteella viikoilla 43–47, eli lokakuun puolivälistä marraskuun loppupuolelle sijoittuvalla ajanjaksolla. Alenna ajonopeutta hirvien liikkuma-alueella etenkin aamu- ja iltahämärässä.

Hirvi tulossa tielle

”Varoitusmerkit hirvivaarasta kannattaa ottaa vakavasti ja alentaa nopeutta erityisesti hämärällä ajaessa. Törmäysriski on suurimmillaan, kun auringonlaskusta on kulunut tunti. Metsästyskauden aikana esimerkiksi havainto metsästäjistä tien reunassa voi olla merkki lähellä olevasta hirvestä. Hirven perässä tien yli voi tulla myös koira”, muistuttaa ajoneuvovakuutusten vakuutuspäällikkö Johanna Johansson Ifistä.

Hirvieläinkolarit ovat yleisimpiä pimeään aikaan loka–joulukuussa, jolloin Ifin vahinkotilastojen mukaan sattuu noin puolet kaikista eläinkolareista. Selkeästi synkin yksittäinen viikko on Ifin vuosien 2018–2022 tilastoissa marraskuun loppupuolelle sijoittuva viikko 47, jolloin eläinkolarin riski on lähes kaksi kertaa keskimääräistä suurempi.

”Eläinten liikkumisen lisäksi tämä liittyy todennäköisesti sääolosuhteisiin: Marraskuun loppupuolella valoisa aika on lyhyt ja tyypillisesti lumettomuus pahentaa pimeyttä. Tuolloin eläin on auringonlaskun jälkeen erittäin vaikeasti havaittava. Samaan aikaan saattaa osua talven ensimmäisiä liukkaita kelejä ja räntä- tai lumisateita”, arvioi Johansson.

Ajonopeuden lasku tehokkain tapa varautua

Ajonopeuden laskeminen on tehokkain keino pienentää onnettomuusriskiä tai mahdollisen kolarin seurauksia, koska silloin kuljettajalle jää enemmän aikaa ympäristön havainnointiin sekä jarruttamiseen. Nyrkkisääntönä on, että tielle jolkottava hirvi kannattaa väistää sen peräpuolelta, sillä hirven takaosa aiheuttaa painavaa etuosaa pienemmät vahingot.

Eläimistä kokonsa vuoksi vakavimpia onnettomuuksia liikenteessä aiheuttavat juuri hirvet.

”Hirvikolarien henkilövahingot johtuvat hirven suuresta koosta ja siitä, että törmäyksessä eläin kaatuu helposti auton päälle ja tuulilasin läpi. Autoista merkittävä osa päätyy lunastukseen. Peurakolareissa sen sijaan sattuu onneksi vain harvoin henkilövahinkoja ja auto selviää tyypillisesti peltivahingoilla”, kuvaa Johansson.

Etenkin peurakolarit on saatu vähenemään

Suomen tieliikenteessä tapahtui Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 yhteensä 13 758 riistaonnettomuutta. Onnettomuuksien määrä laski edellisvuodesta erityisesti sen vuoksi, että valkohäntäpeurakolarit ovat vähentyneet. Myös hirvikolarien määrä on ollut laskussa.

”Tämä on ilahduttava suunta, joka toivottavasti jatkuu myös tänä vuonna. Merkittävä selittävä syy on se, että valkohäntäpeurakanta on saatu nyt pienenemään metsästyksen avulla. Lisäksi autolla ajetaan keskimäärin aiempaa vähemmän: liikennemäärät eivät ole muun muassa etätyön lisääntymisen vuoksi palautuneet koronaa edeltävälle tasolle”, arvioi Johansson.

Merkitse onnettomuuspaikka ja soita hätänumeroon, jos kolaroit hirvieläimen kanssa.

Tapahtuneesta hirvieläinonnettomuudesta tulee ilmoittaa 112 hätänumeroon. Helpoiten ilmoitus hätäkeskukseen onnistuu soittamalla kolaripaikalta 112 Suomi -mobiilisovelluksella. Tällöin hätäkeskus saa tietoonsa tarkan tapahtumapaikan ja suurriistavirka-apu (SRVA) löytää perille.

”Soitto käynnistää tapahtumaketjun, jonka päätteeksi SRVA käy noutamassa kuolleen eläimen tai käynnistää loukkaantuneen eläimen jäljestyksen”, riistasuunnittelija Reima Laaja Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Kolaripaikka tulee merkitä riistaonnettomuusmerkillä tai muulla autosta löytyvällä tarvikkeella, esimerkiksi muovipussilla. Merkintä helpottaa kolarin jälkiselvittelyä ja loukkaantuneen eläimen jäljitystä. Merkki asetetaan kohtaan, jossa onnettomuudessa kuollut eläin on tai josta loukkaantunut eläin on kadonnut metsään. Jos eläin on kadonnut metsään, sidotaan merkki sille puolelle tietä, minne eläin katosi.

SRVA poliisin apuna

SRVA on riistanhoitoyhdistysten ylläpitämä organisaatio, joka välittää poliisille metsästäjien virka-apua suurriistakonflikteissa. Tavallisimpia SRVA-tehtäviä ovat kolareissa loukkaantuneiden hirvieläinten, suurpetojen ja villisikojen jäljestäminen sekä suurpetojen karkotukset taajaan asutulta alueelta.

Toiminta perustuu poliisin ja riistanhoitoyhdistysten välisiin sopimuksiin sekä riistahallintolakiin. Hälytysjärjestelmä käynnistyy poliisin antamalla virka-apupyynnöllä. Mukana olevat metsästäjät, koiranohjaajat ja metsästysseurat toimivat vapaaehtoispohjalta.

”Käytännön toimijoita ovat alueen metsästysseurat, kokeneet suurriistan metsästäjät sekä koulutetut koiranohjaajat ja koirat”, Laaja sanoo.

SRVA-toimintaa esittelevä video (riistainfo.fi).

• Lue myös: Kitkat vai nastat?