LWG – yhteistyöhön nojaavaa kuljetustoimintaa

Yhteistyö on voimavara, johon kuljetus- ja logistiikka-alalla nojataan turhan harvoin. Tammisaaressa on kuitenkin otettu ennakkoluulottomia askeleita, joilla pyritään aiempaa tehokkaampaan kuljetustoimintaan.

Satamatoimintaan ja vahvaan teollisuuteen nojaavan Hangon ja Tammisaaren seudulla on pitkät perinteet kuljetustoiminnan saralla. Vuosikymmenten ajan toimineet kuljetusyritykset Transport K. Lindholm & Co Kb ja Element-Trans Winsten Oy Ab päättivät viime vuosikymmenen lopulla astua aiempaa tiiviimpään yhteistyöhön. Tuloksena oli vuonna 2008 syntynyt LWG Transport Oy Ab, joka tarjoaa monipuolisia logistisia palveluita niin kuljettamisen, varastoinnin kuin terminaalitoiminnankin saralla.

”Kaikkiaan laivastoomme kuuluu 35 omaa autoa, joiden ohella nojaamme vahvasti myös laajaan kumppanuusverkostoon”, kertoo Kim Lindholm, jonka mukaan valtaosa liikenteestä koostuu irtoperä- ja konttiliikenteestä.

”Laivastomme koostuu yksinomaan monipuolisiin ajotehtäviin soveltuvasta puoliperävaunukalustosta”, jatkaa Lindholm. Tänä vuonna 50-vuotisjuhliaan viettävä kuljetusliike K. Lindholm & Co Kb jatkaa edelleen myös itsenäisenä yrityksenä huolehtien Ruukin teräskuljetuksista muutaman auton voimalla eteläisen Suomen alueella.

Ennakkoluulottomasti isoihin painoihin

”Isäni Kristian Lindholm aloitti kuljetustoiminnan juuri teräskuljetuksilla, jotka ovat olleet toimintamme tukijalka läpi yrityksen historian. Viime vuosien aikana niiden merkitys on kuitenkin vähentynyt muun toiminnan kasvun kautta”, summaa Kim Lindholm muutosta toimintaympäristössä. Lindholm oli yksi ensimmäisistä 76 tonnin yhdistelmien hyödyntäjistä, sillä ensimmäinen 76-tonninen yhdistelmä otettiin käyttöön välittömästi lakimuutoksen voimaantulon jälkeen.

”Auto ajaa säännöllisessä liikenteessä Hämeenlinnan ja Hangon Lappohjan välillä jatkuvasti kuormattuna. Dynafleet-raportin mukaan 88,5 % matkasta on ajettu täydellä kuormalla, mikä on mielestäni varsin hyvä lukema”, summaa Lindholm 540-hevosvoimaisesta ajokista. Kohta kahden vuoden seurannan perusteella keskikulutus on asettunut vajaan 55 litran tuntumaan, mitä Lindholm pitää kohtuullisena lukemana. Monet pitivät 13-litraista moottoria liian mietona vaihtoehtona, mutta kuljetusyrittäjä pitää valintaa onnistuneena.

”Auton hankinnan yhteydessä paneuduttiin tarkoin varsinkin voimalinjan räätälöintiin, millä pyrittiin parantamaan kokonaistaloutta”, jatkaa Lindholm yrityksen ensimmäisestä Volvosta. Tammisaarelaisyhtiössä on perinteisesti nojattu toiseen ruotsalaismerkkiin, mutta vertailupohjan saamiseksi laivastoa laajennettiin myös toisella merkillä.

Yrittäjälle oikea korvaus

Kim Lindholmin mukaan polttoainetalouteen on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota, sillä maltillisella kulutuksella voidaan parantaa toiminnan kannattavuutta.

”Ajamme lähtökohtaisesti täysillä painoilla, sillä varsinkin tankkikonteissa hyödynnetään aina maksimaalista kantavuutta. Sekä tankkikontit että perinteiset merikontit ovat polttoainetalouden kannalta haastavia paljolti niiden muodoista johtuen”, summaa Lindholm, jonka mukaan yrityksessä on siirrytty mahdollisuuksien mukaan myös tehokkuutta kasvattaviin isompiin yhdistelmiin.

”Konttiliikenteessä käytämme aiempaa enemmän B-junia ja teräskuljetuksissa hyödynnämme 64 ja 76 tonnin yhdistelmiä. Mielipiteeni isompia massoja kohtaan on yksinomaan positiivinen, joskin kuljetusyrittäjien olisi saatava myös kustannustasoa vastaava korvaus”, painottaa Lindholm, jonka mukaan kentällä on toimeksiantajia, jotka pyrkivät painamaan hintatasoa alaspäin juuri kuormakoon kasvuun vedoten.

”Eivät ne lisätonnit ilmaiseksi kuitenkaan kulje, joten kyllä kuljetusyrittäjänkin on päästävä hyötymään suuremmista kuormista”, jatkaa kuljetusyrittäjä Tammisaaresta.

Kuljettaminen on edullista

Suomalaista kuljetustoimintaa jo vuosien ajan seurannut Lindholm pitää ulkomaisille tienkäyttäjille suunnattavaa tienkäyttömaksua yksinomaan positiivisena asiana, joka omalta osaltaan tuo mukanaan aiempaa tasaväkisemmän kilpailuasetelman.

”Valitettavan usein kuljetustoiminnassa kilpaillaan yksinomaan hinnalla, jolloin laadun ja luotettavuuden merkitykset jäävät taka-alalle”, harmittelee Lindholm, jonka mukaan sekä Suomessa että ulkomailla on kuljetusyrityksiä, joiden tavoitteena on saada itselleen töitä lähinnä muita edullisemmalla hinnoittelulla.

”Valitettavasti suomalainen työ on tehty kalliiksi, mikä vaikeuttaa uusien työntekijöiden palkkaamista. Osaavista kuljettajista ei mielestäni tule pulaa, joskin heidän työllistämisessä on omat haasteensa”, jatkaa Lindholm, jonka mukaan työkustannuksen vaikutuksen näkee satamaliikenteessä. Työvoimavaltaisia töitä, kuten metallirakenteita tehdään edullisemman työkustannuksen maissa muun muassa Baltiassa, mistä tuotteet ajetaan ulkomaisella kalustolla Suomeen.

”Taitaa kuljettaminen olla edelleenkin liian edullista”, pohtii Lindholm seuratessaan ulkomaisen kaluston virtaa kohti Hangon satamaa.

Tiessä se pullonkaula

Paljolti kansainväliseen liikenteeseen nojaavan LWG Transport Oy Ab:n päätoimialueena on eteläinen Suomi, joskin satunnaisesti yrityksen kalustolla ajetaan myös pidemmälle – aina ulkomaita myöden. Lindholmin mukaan viime vuosien aikana piristynyt Hangon satama on yritykselle se kaikkein tärkein solmukohta. Tammisaarelaisyrittäjän mukaan Hankoon johtava tiestö on pullonkaula, johon hän yhdessä alan muiden toimijoiden kanssa toivoisi pikaista parannusta.

”Jostain syystä tiemäärärahoja ei tunnu riittävän tänne saakka, vaikka Hankoon johtava tie vaatisi mittavaa peruskunnostusta. Niukkuuden aikana suunnitellaan ohituskaistoja kohtiin, jotka ovat jo muutoinkin leveitä, vaikka tiestöllä olisi paljon tärkeämpiäkin kohtia korjattavaksi”, hämmästelee Lindholm katsoen samalla luottavaisesti tulevaan.

”Maltillisella kasvulla ja omaan tekemiseen nojaten meillä on mahdollisuus tehdä kannattavaa ja tuloksellista toimintaa myös tulevaisuudessa”, päättää Lindholm.