Uutiset

Kuljetuskalusto

Liikennepolitiikka on aina ajankohtaista

Liikenneministeri Anu Vehviläinen halusi valottaa alan toimittajille ajankohtaisten liikennepoliittisten asioiden taustoja sekä nykytilaa pikaisen tapaamisen merkeissä. Paikalle itsensä kampesi muistilehtiöineen myös Konepörssin toimittaja.

– Oppositiopuolueet olisivat halukkaita panostamaan nykyistä enemmän liikenteeseen ja varsinkin infrastruktuurin rakentamiseen. Nykytilassa tämä ei ole mielestäni mahdollista, sillä jo nyt on menossa tai pikapuolin alkamassa ennätysmäärä uusia liikenneinfrastruktuuria parantavia hankkeita, totesi liikenneministeri heti alkuunsa.

Liikenneministeriön tiedotteen mukaan Vanhasen kakkoshallitus on aloittanut tai aloittaa 25 uutta liikennehanketta, joiden rakentamiskustannukset nousevat yli kahteen miljardiin euroon. Tämä on lähes kaksinkertainen summa aiempien hallitusten panostuksiin verrattuna.

Ministeri muistutti toimittajia myös useista lähiaikoina valmistuvista hankkeista, jotka näkyvät myös automiesten arjessa. Näistä merkittävimmät ovat Vuosaaren satama sekä ykköstie välillä Lohja-Muurla.

Ministerin mukaan paniikkipäätöksiä uusien hankkeiden aloittamisesta ei tule tehdä, vaan tilannetta on tarkasteltava talouden kehityksen mukaan.

Kuinka käy itäliikenteen?

Julkisuudessa paljon esillä ollut, joskin paikallinen ongelmakohta on itäliikenne ja sen aikaansaamat ruuhkat. Vehviläisen mukaan itäliikenne on kasvamassa kuluvan vuoden aikana uusiin sfääreihin, mikä lisännee ruuhkia rajan tuntumassa. Erityisen paljon on kasvanut autojen transitoliikenne, jonka uskotaan nousevan tänä vuonna yli miljoonan auton. Liikenteen kasvu tuo tuloja myös Suomeen, mutta liikenneministerin mukaan Venäjällä käyttöön otettu tulliasetus, joka estää autojen viennin Vaalimaan kautta on kestämätön maamme tiestön kannalta.

– Tulliasetus 304 ei salli autojen vientiä Vaalimaan kautta, joten kaikki autojenkuljetusautot joudutaan ohjaamaan Imatralle ja Nuijamaalle, mikä aiheuttaa vaaratilanteita erityisesti Haminan ja Taavetin välisellä vt 26:lla.

Elokuussa hyväksyttiin työryhmän suunnitelma reittisuosituksista ja ajorajoituksista, jotka estäisivät TIR-kaluston liikkumisen mutkikkaalla ja kapealla vt 26:lla. Käytännössä kielto astuisi voimaan liikennemerkkien asentamisen jälkeen ja ministerin mukaan liikennettä voitaisiin rajoittaa myös tilapäisesti mahdollisuuksien mukaan. Itäliikenteen ohjeistusta ja valistusta hoidetaan jatkossa myös tulli- ja raja-asemilla jaettavalla venäjänkielisellä opasvihkolla.

– Liikennemerkein käyttöön otettava ajokielto on ainoa keino, joka voidaan ottaa käyttöön nopeasti, totesi liikenneministeri, jonka mukaan Vaalimaan avaamisesta autojenkuljetuksille käydään jatkuvasti neuvotteluja muun muassa talouskomission kanssa.

Tähän mennessä myönnytyksiä on saatu vasta siten, että autonkuljetusautoja voitaisiin päästää Vaalimaalta yli viikonloppuisin ja maanantaisin. Vehviläinen ei kuitenkaan ole tyytyväinen tähän, koska nämä ovat muutoinkin kiireisimmät rajanylityspäivät.

– Liikenne on saatava kulkemaan Vaalimaan kautta kaikkina päivinä ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi olemme valmiita myös äärimmäisiin keinoihin, painotti Vehviläinen.

Äärimmäinen keino tarkoittaa tässä kohdassa venäläisten anomien 70 000 uuden kuljetusluvan myöntämättä jättämistä. Kuluvalle vuodelle on myönnetty 400 000 kuljetuslupaa, jotka eivät riitä koko vuoden liikenteeseen, minkä vuoksi venäläiset toimijat ovat jättäneet hakemuksen 70 000 lisäluvasta.

– Olemme valmiita myöntämään kuljetusluvat vain siinä tapauksessa, että venäläiset virkamiehet tekevät aitoja päätöksiä ja tekoja rajaliikenteen helpottamiseksi, summasi liikenneministeri.

Puuhuolto on turvattava

Kotimainen metsäteollisuus elää tällä hetkellä murroskautta, jollaista ei ole historiassamme nähty. Liikenneministerin mukaan nyt on käännettävä kaikki kivet, jotta alan ei tarvitsisi ainakaan puupulasta kärsiä.

Puuhuollon turvaamiseksi onkin varattu vuosien 2008-2012 ajalle 289 miljoonan euron määräraha, joka käytetään puunkuljetuksessa käytettävien teiden, rautateiden sekä vesiväylien parantamiseen. Yhteensä ohjelma pitää sisällään noin 800 pikaista perusparannusta kaipaavaa kohdetta. Tieverkostolle osoitetut varat käytetään lähinnä kelirikolle alttiiden teiden ja siltojen kunnostukseen ja kantavuuden parantamiseen. Lisärahoituksella voidaan poistaa kelirikon uhka 6500 soratiekilometriltä ja 1200 päällystetyltä tiekilometriltä.

Yleisen tieverkon ohella on huomioitu myös yksityisteiden rapistuva kunto. Tämän vuoksi vuosien 2009-2012 aikana yksityisteille myönnetään vuosittain 10 miljoonan euron lisärahoitus puunhankinnan turvaamiseksi.

Näiden hankkeiden lisäksi ohjelmaan on korvamerkitty 15 miljoonaa euroa, joka käytetään vuoteen 2011 mennessä lähinnä junakuormausterminaalien rakentamiseen. Ratahallintokeskuksen ja Tiehallinnon yhteinen suunnitelma kuormausterminaalien rakentamisesta valmistunee kuluvan vuoden aikana.

Ari Perttilä

Lue seuraavaksi