Kuudentuhannen kilometrin työmatka

Sisu Auto Trucks on toimittanut Venäjän suurimmalle metsäteollisuusyhtiölle Ilim Groupille 12 maansiirtoautoa ja 91 puutavara-autoyhdistelmää. Paikallisten kuljettajien kouluttamisesta vastaa JAKK. Tehtävänä oli kouluttaa noin 300 paikallista henkilöä uusien Sisujen käyttäjiksi.

Ust-Ilimskissä Irkutskin alueella sijaitseva ILIM Group on metsävaroiltaan Euroopan suurin metsäteollisuusyritys ja kolmanneksi suurin sellun valmistaja. Autot tulevat paperi- ja sellutehtaan raakapuun kuljetuksiin sekä käytettäväksi alueen tiestön perusparannuskohteissa ja infran kehittämisessä. Autot on toimitettu Karjaalta Siperiaan ajamalla.

Kinoksen alta koulutusajoon

Autot olivat lojuneet tullialueella umpihangessa kuukauden päivät ensimmäisten jakkilaisten saapuessa paikalle. Kouluttajien vastaanotto oli hyvä, mutta paikallisilla oli kuitenkin oma hienoinen epäilyksensä, etteivät Sisut kulje Siperiassa. Sekä autot että miehet saivat näin tilaisuuden näyttää pätevyytensä, kun autoja ryhdyttiin käynnistelemään ja ajamaan kohti tehdasta. Kolmetoistalitraiset, 500 hevosvoiman moottorit lämpenivät hiljalleen ja aloittivat työuransa Venäjällä.

Siperiassa oli normaali sydäntalven sää: kolmenkymmenen asteen pakkanen ja puoli metriä lunta. Toisinaan puhalsi jäätävä tuuli, joka lisäsi pakkasen purevuutta lähemmäksi viittäkymmentä. Lumi oli tammikuussa pulverilunta. Sen huomasi parhaiten jos otti polulta harha-askeleen. Saapas solahti välittömästi puoli metriä kevyen lumen sekaan.

Hotellihuoneessa oli lähes samat mittarilukemat kuin ulkona, mutta plussa-asteikolla. Lämmityspattereissa oli vain kaksi säätömahdollisuutta: on ja off. Normaaliolotilassa mittari näytti +35 ºC.

Hyvä suunnitelma – jälkikäteen

JAKKin kouluttajat vuorottelivat 2–4 viikon jaksoissa. Jari Nummela kertoi oppineensa heti ensimmäisellä Siperian reissullaan venäjän kieltä. Патом tarkoittaa, että jotakin tapahtuu kahden sekunnin, kahden minuutin, kahden tunnin, kahden päivän, kahden viikon päästä tai joskus. Huolellinen päiväsuunnitelma oli Jarin mukaan tärkeä toimenpide. Tosin käytäntö osoitti, että suunnitelmalla ei kannattanut stressata etukäteen, vaan se oli parasta tehdä jälkikäteen.

Koulutuspäivät alkoivat kello kahdeksan, jolloin joku uskalikko ilmaantuikin paikalle. Opiskelijoiden määrä lisääntyi hiljalleen ja kymmenen aikaan saattoi paikalla olla jo sovitut 30 miestä. Selkeä huippu osallistumisaktiivisuuteen tuli sen jälkeen, kun tehtaan kolmanneksi tärkein esimies piti miehille puhuttelun. Eleistä päätellen uhkaus ”kassan kautta kotiin” on varsin kansainvälinen ilmaus.

Kouluttajien tehtävänä oli perehdyttää paikalliset kuljettajat Sisujen tekniseen käyttöön kuten esimerkiksi vaihteiston käsittelyyn. Kouluttajat järjestivät myös peruutusharjoituksia, sillä paikallisen tavan mukaan kuormureista on käytännössä puuttunut pakki. Sikäläiset kuljettajat olivatkin katselleet aluksi Jarin peruuttamista kummissaan. Eikö mitään mene todellakaan rikki? Jarin mukaan peruutusharjoituksiin liittyikin oleellisena ulottuvuuksien opettelu, jota ei sikäläisen työtavan mukaan pidetä tärkeänä. Tilaa kun on riittämiin käytössä eikä tiukkoja käännöksiä tarvita.

Kiire odottamaan

Työskentelykulttuuri poikkeaa suomalaisesta, sillä välillä oli kova kiire odottamaan. Odottamista oli myös puunhakumatkalla, jolle kouluttajat lähtivät mukaan nähdäkseen millaisiin olosuhteisiin autot ja kuljettajat joutuvat. Puukuorman haku kesti 18 tuntia. Metsäautotietä taivallettiin 100 kilometriä, jonka jälkeen lastaus kesti viidestä kuuteen tuntiin. ”Paluumatkalla tuli mieleen, että onneksi ei menty päätepaikalle saakka, sillä se olisi merkinnyt 80 kilometriä lisää reissun pituuteen”, Jari naurahtaa.

Työskentelykulttuurin ero näkyi hyvin suhtautumisessa työturvallisuuteen. Erään kerran puutavara-auton pankko putosi -30 asteen pakkasessa lumeen. Siperian oloissa kasvaneet kuljettajat eivät moisesta häkeltyneet, vaikkeivät kunnon talvikäsineitä omistaneetkaan. He tarttuivat paljain käsin rautaan kiinni ja puhaltelivat vain välillä sormiinsa lämmittääkseen niitä. Avotulta käytettiin yleisesti kaluston sulattamiseen.

Erään Sisun tuulilasissa ammotti kaksi aukkoa. Muodosta pystyi päättelemään, mistä reiät olivat peräisin. Jarrutuksessa auton kuorma oli lähtenyt liikkeelle ja kaksi pölliä oli puhkaissut tuulilasin. Mahtoi kuljettaja miettiä hetken aikaa, että taisi alkaa jatkoaika.

Kuntosalia miehet eivät iltaisin kaivanneet. Noin sata kiipeämistä puutavara-Sisun hyttiin vastaa muutamaa steppituntia. Myös käsivarret saivat kyytiä, kun tulkkina ollut Olga Eisala ei ehtinyt joka paikkaan ja kädet piti ottaa avuksi.