Uutiset

Kuljetuskalusto

KP 40 — Mikko Nukala, Custom-kunkku Härmästä

Mikko Nukala

Kun kuorma-autopiireissä puhutaan autojen kustomoinnista, ei oikein voi ohittaa Mikko Nukalan nimeä. Nukalan kustomoidut puutavara-autot tulivat tunnetuiksi jo 1980-luvun alkuvuosina, jolloin kuorma-autojen näyttävyyteen panostaminen oli jotakin aivan uutta. Mikko Nukala onkin kiistatta yksi alan pioneereista Suomessa.

Sanakirjan mukaan kustomointi, jonka kantasana on englannin kielen customize, tarkoittaa toiveiden mukaiseksi muokkaamista eli räätälöintiä. Autopiireissä kustomoinnilla tarkoitetaan yleensä sitä, että auton ulkonäköä muokataan näyttävämmäksi esimerkiksi erikoismaalauksella.

Vaikka Mikko Nukala tunnetaankin kuorma-autokustomoinnin pioneerina Suomessa, raakapuun kuljettaminen metsästä teollisuuteen on kuulunut kaikkein vahvimmin arkeen nuoruudesta saakka, ja kuuluu edelleenkin.

Puunajoa jo ennen ajokortti-ikää

Eräässä tilaisuudessa upeat puheen lahjat saanut valokuvaaja Seppo Ekola muisteli Mikon kanssa puun ajossa vietettyjä nuoruuden päiviä 1960-luvun alkuvuosina. Monet seikkailut ja sattumukset käytiin läpi, kunnes Ekola huudahti iloisena: ”Sitte Mikko sai ajokortin!”

Kävi ilmi, että naapureina asuneet kumppanukset olivat ajaneet puita ilman ajokorttia jo muutaman vuoden Nukalan DAF-puoliperävaunuyhdistelmällä.

”Ei ollut paljon vaihtoehtoja. Vanhemmat veljet lähtivät omille työurilleen ja isällä ei ollut minkäänlaista ajokorttia”, Mikko kertoo ja jatkaa, että sen aikainen DAF oli puuautoksi melko huono. Asialle oli tehtävä jotakin.

Vuonna 1966, Mikon täyttäessä 18 vuotta, hankittiin tuliterä Scania-Vabis LS76 Super, eli jokseenkin parasta, mitä södertäljeläistehdas tuohon aikaan tuotti. Auton haltijaksi merkittiin metsäyhtiö, sillä tarveharkinnan aikoina liikennelupaa ei heti herunut, vaikka metsäyhtiökin sitä vahvasti puolsi. Toisaalta rekisteröinti yksityiskäyttöön mahdollisti ajamisen ilman ammattiajokorttia, joka edellytti 21 vuoden ikää.

Scania-Vabis LS76 Super oli Mikko Nukalan ensimmäinen oma kuorma-auto, jonka hän osti uutena vuonna 1966. Kilafors-perävaunu hankittiin seuraavana vuonna. Scania on ollut tuosta lähtien Nukalan automerkki, joskin rivissä on ollut myös Volvo ja Mercedes-Benz.

”Alahärmän nimismies myönsi ajokortin, mutta huomasi, että olin jäänyt kiinni ajokortitta ajosta. Nimismies kutsui puhutteluun ottaakseen tuoreen ajokortin pois. Kävelin kirkkoherranvirastoon, ja muutin kirjani Kauhavalle. Kauhavalla oli tuttu nimismies, joka piti puhuttelun, mutta antoi pitää ajokortin”, Mikko muistelee ajokortin hankkimiseen liittyviä käänteitä. ”Eikä Alahärmän ja Kauhavan kuntaliitoskaan harmita, kun olen seitsemän vuotta jo aiemmin ollut kauhavalainen.”

Lopulta liikennelupakin heltisi ja kuljetukset saattoivat jatkua omissa nimissä. Uusia liikennelupia Nukala onnistui hankkimaan ostamalla autoilun lopettavilta yrittäjiltä autot ajoineen.

Muutakin kuin puuta

Yhä edelleen jatkuvan raakapuun ajon lisäksi Nukalan autoilla on vuosien saatossa ajettu maa-aineksia ja syksyisin perunoita. 1990-luvulla soran, asfaltin, öljysoran ja maa-ainesten ajoa harjoitettiin melko laajastikin, erityisesti Etelä-Suomessa, mutta myös kotikulmilla.

Tärkkelysperunan ajo tiloilta tehtaalle on jokasyksyinen urakka, jota Kuljetus Nukala Oy hoitaa edelleen. Perunoita ajetaan kiivaaseen tahtiin kahdella autolla Härmän alueelta Lapualle jalostettavaksi noin kahden ja puolen kuukauden ajan.

”Omaa perunan viljelyä on ollut 27 hehtaarilla. Se oli aika raskas lisä työkuormaan keväisin ja etenkin syksyisin. Kun siinä kannattavuus heikkeni, vuokrasin ensin pellot ja lopulta myin ne pois. Osa entisistä perunamaista on nyt Power Truck Show:n näyttelyalueena”, Mikko kertoo.

Kuorma-autokustomoinnin pioneeri

Jo 1970-luvulla Mikko haki kuorma-autoihinsa näyttävämpää ulkonäköä. Alkuvaiheessa kustomointia tehtiin autojen värityksen keinoin. Ensimmäisiä lisävarusteista olivat Michelin-ukot.

Alkuaikoina autojen kustomointia toteutettiin värivalintojen ja raidoitusten keinoin. Scania 111:n hieman alle 300-hevosvoimainen moottori sai tehdä täyden päivätyön puunajossa.

”Niihin piti tietysti rakentaa valaistus sisälle. Olivathan ne näyttävän näköiset siihen aikaan, mutta sakothan siitä sai”, Mikko muistelee.

Vuonna 1980 alkoi Ruotsissa ilmestyä kuorma-autoilun erikoisjulkaisu nimeltään Trailer. Sen sivuilla esiteltiin näyttäviä ruotsalaisia kuorma-autoja, etunenässä Sven-Erik ”Svempa” Bergendahlin legendaariset hinausautot. Niiden innoittamana Nukalan autojen kustomointi sai uutta potkua.

Vuonna 1982 Mikko Nukala lähti ensimmäisen kerran Ruotsiin kuorma-autonäyttelyyn. Tuohon aikaan tapahtuman nimi oli Nordens Tuffaste Lastbil, joka nykyisin tunnetaan Nordic Trophy -nimellä. Autona oli Scania R 142 H ”Green Gold”.

Tällä vuoden 1982 Scania R 142:lla lähdettiin ensimmäistä kertaa Ruotsiin näyttelyyn. Menestystä tuli puuautoluokan kolmannen palkinnon verran. Samalla selvisi, mikä oli kansainvälinen kustomoinnin taso.

”Kun päästiin perille, tanskalaisia ja ruotsalaisia autoja alkoi tulla alueelle. Totesin, että taidettiin tulla väärään paikkaan. Niin paljon pidemmälle olivat naapurit autojaan rakentaneet”, Mikko muistelee. Tuolla reissulla syntyi kuitenkin tuttavuus pietarsaarelaislähtöisen Henrik Stoorin kanssa. Henrik ryhtyi ”manageroimaan” Mikkoa, ja sen jälkeen hän on pian 40 vuoden ajan avustanut suomalaisia näyttelyautojen rakentajia yhteydenpidossa Ruotsin suuntaan.

Piti nostaa tasoa, ja seuraavaan autoon Mikon kuljettaja Alpo Lampinen valmisti ruostumattomasta teräksestä kiiltävän amerikkalaistyylisen puskurin ja karjaraudan. Näyttelymenestys oli jo parempi.

Vuonna 1987 esiteltiin Scania R 142 H ”Royal King”. Porilainen Auto-Kirmola teki ohjaamoon kattokorotuksen ja muun muassa ulospäin avautuvan tavaratilan, jollainen Scanian omaan tuotantoon tuli vasta 4-sarjan myötä. Kirkkaanpunaisen värin kullanvärisine kuviointeineen autoon loihti kukapa muukaan kuin Simo Riikonen. Nordic Trophy -näyttelystä Royal King nappasi ykköspalkinnon sisustuksesta, maalauksesta ja puuautoluokasta. Kokonaiskisasta tuli toinen sija. Auto nouseekin kärkeen, kun Mikolta kysytään hänen omaa suosikkiaan rakentamistaan autoista.

”Royal King” on auto, jonka Mikko nostaa ensimmäiseksi, jos hänen rakentamansa autot pitää järjestykseen laittaa. Scanian ohjaamoon tehtiin merkittävät muutokset.

Royal Kingin jälkeen Nukalassa on rakennettu monta näyttävää autoa, mutta yhtä mittavia muutoksia ei autoihin ole tehty. Riikosen lisäksi muun muassa Jari Välkkynen on vastannut monen auton värikkäästä ulkoasusta.

”Lila Madonna” on yksi Mikon suosikkiautoista. Tähän valittiin tarkoituksella hieman nuhruisempi kuva osoittamaan, että työkäyttöön kuorma-autot hankitaan. Alun perin kolmeakselinen auto on edelleen Nukalassa ja osallistui vielä toissa vuonna jokasyksyiseen perunanajourakkaan.

Tarvittiin rekkaväen tapahtuma

1990-luvulla oli tilanne, että Suomessa ei järjestetty kuorma-autoväelle suunnattua näyttelytapahtumaa. Vuosikymmenen puolivälin jälkeen Mikko järjesti autonäyttelyn kahtena vuotena Tractor-pulling-tapahtuman yhteydessä Alahärmän raviradalla. Kymmeniä kuorma-autoja oli kutsuttuna paikalla yleisön ihasteltavana. Palkintoja ei näissä näyttelyissä jaettu.

2000-luvun alku oli jälleen hiljaiseloa näyttelyrintamalla, kunnes vuonna 2005 järjestettiin ensimmäinen Power Truck Show. Mikko on ollut yhtenä tekijänä alusta saakka mukana järjestämässä tapahtumaa, josta on kasvanut Euroopan mittakaavassa arvostettu autonäyttely.

Power Truck Show on järjestetty vuodesta 2005 lähtien. Alusta alkaen näytteillä on ollut autoja myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Kuva on vuodelta 2006, jonka jälkeen tapahtuma on kasvanut kaikilla mittareilla moninkertaiseksi. Mikko Nukala on yksi tapahtuman perustajista.

”Kyllä iso kiitos täytyy antaa Powerparkille hyvästä yhteistyöstä. Puitteet näyttelylle ovat aivan mahtavat”, Mikko kiittelee. Järjestelyitä hoidettiin pitkään Nukalan kotikonttorista, mutta lopulta tapahtuman kasvun myötä tarvittiin lisää tilaa, ja toimistotilat hankittiin Alahärmän keskustasta.

Tarina muuten kertoo, että eräässä Power Truck Show:n järjestäjien kokouksessa ei millään meinattu päästä asiaan, ennen kuin Mikon vaimo Ritva otti Konepörssin pois pöydästä.

Perheen tuki tärkeää

Ritva ja Mikko Nukalalla on yhteistä taivalta takana jo yli 50 vuotta. Lapsia heillä on kolme, joista Mika on jo yli kymmenen vuotta vastannut kuljetusliikkeen toiminnasta, Ari on Power Truck Show:ta järjestävän PTS-Messut Oy:n toimitusjohtaja. Tytär Hannele on tilitoimistoyrittäjä, jolla on lisäksi tärkeä rooli Power Truck Show:n järjestelyissä.

Ritva ja Mikko Nukalan yhteinen taival on kestänyt jo yli 50 vuotta. Yhteistä työpanosta on tarvittu niin yritystoiminnan pyörittämiseen kuin autojen rakentamiseen.

”Yritystoiminnassa on tietysti ollut työtä molemmille, mutta autojen rakentaminen ja näyttelyissä käyminen on ollut erilaista yhteistä aikaa. Kyllä minä olen verhoja autoihin ommellut, ja tehnyt yhtä ja toista muutakin”, Ritva kertoo.

Monen muun yrittäjäisän tavoin Mikko harmittelee, että omien lapsien kanssa vietetty aika jäi aikoinaan turhan vähiin. Kahdeksalle lapsenlapselle, jotka kaikki asuvat aivan kivenheiton päässä Ritvan ja Mikon omakotitalosta, aikaa on riittänyt paremmin, vaikka Mikko yhä päivittäin käy lastailemassa puukuormia ja tekee osansa Power Truck Show:n järjestelyissä.

Scania T 142 H 1980-luvun alkupuolelta.

”Puunajo on vaativa, mutta mukava laji”, päättää tänä vuonna 73 vuotta täyttävä Mikko Nukala, joka on ehtinyt ajaa puuta seitsemällä vuosikymmenellä.


Lue seuraavaksi