Uutiset
Koulutusta ja valvontaa
Ammattipätevyyskouluttajat ry:n jäsenistö kokoontui loppuvuodesta kuuntelemaan alan viimeisimpiä tuulia niin koulutuksen kuin valvonnankin suhteen. Päivän aikana koettiin monta ahaa-elämystä – erityisesti valvonnan kannalta.
Suomalaisista ammattipätevyyskouluttajista ja alaan läheisesti liittyvistä sidosryhmistä koostuva Ammattipätevyyskouluttajat ry järjestää säännöllisesti jäsenistölleen suunnattuja koulutuspäiviä, joilla jalkautetaan alan uusimpia tuulia ja muutoksia kouluttajille. Ajankohtaiskatsausten ansiosta kouluttajilla on käytettävissään aina viimeisin tieto, mikä takaa myös koulutettaville ajankohtaista ja oikeaa tietoa.
Loppuvuoteen ajoittuneen koulutuspäivän teemoina olivat tuttuun tapaan muun muassa ammattipätevyysdirektiivin mukaisten jatkokoulutuspäivien kertyminen yhdessä viimeaikaisten lakiuudistuksien mukanaan tuomat vaikutukset kuljettajan arkeen. Ainakin syntyneen keskustelun perusteella päivän parasta antia tarjosi ylikonstaapeli Vesa Roima kertomalla syksyllä voimaan astuneen mitta- ja massauudistuksen vaikutuksista kalustoon ja valvontaan.
Joulukuun puoliväliin mennessä ammattipätevyyskoulutusdirektiivin mukaisia jatkokoulutuspäiviä oli suoritettu reilut 375 000 kappaletta. Linja-autonkuljettajien kohdalla siirtymäaika umpeutui jo syyskuussa, joten henkilöliikenteessä on jo alettu keräämään uutta viisivuotiskautta – ainakin toivottavasti. Liikenteen Turvallisuusvirasto Trafin Jussi-Pekka Laine kiteytti viranomaisen kannan muutamaan sanaan:
”Koulutukset ovat menneet pääosin hyvin”, totesi Laine puheenvuoronsa aluksi. Samalla Laine totesi kentällä esiintyvän edelleen epätietoisuutta lain vaikutuksista.
”Ketään alalla ja ammattipätevyyden alaisissa töissä toimivaa ei ole vapautettu koulutuksesta”, painotti Laine, jonka mukaan valveutuneet asiakkaat osaavat vaatia koulutukselta nykyisin myös sisältöä. Ensimmäisessä aallossa koulutuksia käytiin paljolti koulutusvelvoitteesta johtuen, nyt koulutettavat ja eritoten koulutuksen maksajat haluavat koulutuksia, joilla kuljettajien ammattitaitoa ja osaamista voidaan oikeasti kohentaa.
”Toisaalta koulutukset tuntuvat edelleen pyörivän vahvasti korttikoulutusten, kuten työ- ja tieturvakoulutusten ympärillä”, harmittelee Laine.
Tätä lukiessa Liikkuva Poliisi on siirtynyt tienvarsivalvonnasta historian lehdille, joskin tienvarsitarkastukset sen sijaan jatkavat elämäänsä.
”Tällä hetkellä alalla tapahtuu paljon myös Poliisin näkökulmasta katsottuna”, toteaa ylikonstaapeli Vesa Roima, jonka mukaan kentällä hämmennystä herättävä massauudistus ajettiin läpi verrattain nopeasti, jolloin asetukseen jäi muutamia lapsuksiakin.
”Korkeuden muutos 4,2 metristä 4,4 metriin mahdollistettiin lisäämällä lakitekstiin kuljettajan kannalta ikävä pykälä, jonka mukaan yli 4,2-metrisen ajoneuvon kuljetuksen suorittajan ja kuljettajan on varmistettava reitti”, avaa Roima lakiuudistusta.
Kaluston mitoitukseen ja massoihin vaikuttanut siltasääntö nousi uudistuksen yhteydessä uuteen merkitykseen, sillä siltasääntöön tehdyn lievennyksen myötä lyhyiden, kokonaismassaltaan yli 44 tonnin puoliperävaunuyhdistelmien massat nousivat.
”Nämä lähinnä maansiirtoajossa käytettävät lyhyet viisi- ja kuusiakseliset puoliperävaunuyhdistelmät ovat yksi suurimpia massauudistuksesta hyötyjiä”, valottaa Roima, jonka mukaan puoliperävaunuyhdistelmien maksimipainot eivät kuitenkaan muuttuneet. Esimerkkinä Roima ottaa 3+3-akselisen yhdistelmän, jonka 9,9 metrin ääriakseliväli rajoitti kokonaismassan aiemmin 44 tonniin. Muutoksen jälkeen yhdistelmälle sallitaan 45 920 kilon kokonaismassa monesti jopa ilman tarvetta muutoskatsastukselle.
Lakiteksti uusien massojen suhteen on toisaalta yksinkertainen, mitä tilanne käytännössä tien päällä ei suinkaan ole. Roiman mukaan yhdistelmän suurimpaan sallittuun kokonaismassaan vaikuttaa nyt hyvin moni tekijä, mikä vaikeuttaa niin kuljettajan kuin valvojankin työtä.
”Ennen nyrkkisääntönä oli 60 tonnia seitsemällä akselilla, nyt jokainen yhdistelmä on käytävä tarkoin läpi massojen selvittämiseksi. Esimerkiksi vetolaitteet ovat monesti nousseet rajoittavaksi tekijäksi”, tietää Roima, jonka mukaan niin vetokytkimestä kuin aisastakin pitäisi löytyä D-arvon kertova kilpi. Käytännössä valtaosasta perävaunuja kilpi puuttuu, mikä tuo mukanaan harmia ainakin valvontatilanteessa.
Lakimuutoksen myötä myös käytössä jo olevalle kalustolle voidaan myöntää korotettuja painoja, jotka ovat voimassa 30.4.2018 saakka. Näitä korotuksia voi hakea kaksi- ja kolmiakselisille autoille sekä 7-akselisille yhdistelmille, mikäli ajoneuvojen tekniset vaatimukset täyttyvät”, kertoo Roima muistuttaen myös kiristyneistä käytännöistä ylikuormien yhteydessä.
”Prosenteilla ajamisen aika on nyt ohi ainakin yli 60-tonnisten yhteydessä, sillä johonkin on raja vedettävä”, muistuttaa Roima.
Autoliikenteen Työnantajaliito ry:n toimitusjohtaja Mari Vasarainen valotti kuulijoita muun muassa työnantajan maksuvelvollisuudesta ammattipätevyysdirektiivin mukaisen jatkokoulutuksen merkintään liittyen.
”Uuden, helmikuun alussa voimaan tulevan työehtosopimuksen mukaan työnantaja on aina velvoitettu maksamaan työntekijänsä jatkokoulutukseen liittyvän ammattipätevyyskortin tai päivitetyn ajokortin, jossa on merkintä suoritetusta ammattipätevyydestä”, kertoo Vasarainen.
Vuodenvaihteessa voimaan astuneen lakiuudistuksen myötä työnantajilla on mahdollisuus myös verovähennykseen kaikesta henkilökunnan osaamista kehittävästä ja kasvattavasta, koulutussuunnitelman mukaisesta koulutuksesta.
Osaamista kehittäväksi koulutukseksi hyväksytään muun muassa ammattipätevyysdirektiivin mukainen jatkokoulutus.
”Verovähennysoikeus syntyy, kun työnantaja maksaa työntekijälle koulutusajalta palkkaa ja koulutus kestää kerralla vähintään tunnin. Verovähennyksessä huomioidaan työntekijää kohden enintään kolme koulutuspäivää vuodessa, mikä kannustaa jakamaan ammattipätevyyskoulutuksen useille vuosille”, kertoo Vasarainen. Yrityksen vuotuinen verovähennysoikeus on puolet työntekijöiden keskimääräisen päiväpalkan ja koulutuspäivien tulosta.
Lue seuraavaksi
