Uutiset
Kolmiakselisen kuorma-auton kokonaismassoihin korotus
Kuvassa:
Vastikään liikenteeseen otettu Korsu Oy:n HCT-yhdistelmän kokonaispaino on 92 tonnia ja pituus 29 metriä. Kantavuutta yhdistelmällä on runsaat 65 tonnia. Yhdistelmällä on lupa liikennöidä reiteillä Oulu – Kittilä ja Oulu – Raahe neljän nimetyn ja perehdytyksen saaneen kuljettajan voimin. Konepörssi palaa tähän mielenkiintoiseen HCT-yhdistelmään seuraavassa numerossa (6/2016).
Liikenne- ja viestintäministeriö ryhtyy valmistelemaan asetusmuutosta, jolla kolmiakselisten kuorma-autojen enimmäismassa nostettaisiin pysyvästi 28 tonniin rekisteröintivuodesta riippumatta. Tiekuormituksen vuoksi nykyistä suuremman massan edellytykseksi asetetaan auton rakenteeseen liittyviä lisäehtoja.
Kolmiakselinen kuorma-auto on ajoneuvoyhdistelmien yleisin vetoauto, jonka kokonaismassaksi on Suomessa sallittu enintään 26 tonnia. Vuoden 2013 asetusmuutoksen yhteydessä sen kokonaismassaksi sallittiin kuitenkin 28 tonnia siirtymäkauden ajaksi, kevääseen 2018 asti. Ministeriön julkistama asetusmuutos on Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n esityksen mukainen. “Pidämme kokonaismassan korotusta erittäin positiivisena ja kuljetusyritysten toimintaedellytyksiä parantavana muutoksena”, SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen sanoo.
Siirtymäkauden säännöstä hyödyntäviä kuorma-autoja on liikenteessä yli 5 000, mikä osoittaa kolmiakselisten kuorma-autojen käyttökelpoisuuden ja merkityksen kuljetusyrityksille. 28-tonninen vetoauto on ajoneuvoyhdistelmän massasuhteen kannalta 26-tonnista parempi, mikä parantaa liikenneturvallisuutta. Myös taloudelliset vaikutukset ovat myönteisiä.
Puoliperävaunuyhdistelmien massojen korotusta selvitetään
Ministeriö selvittää lisäksi kuusiakselisen puoliperävaunuyhdistelmän enimmäismassan korotusta nykyisestä 48 tonnista 52 tonniin. SKAL on esittänyt muutosta perusteluinaan muun muassa logistisen tehokkuuden lisääminen Suomen sisäisessä liikenteessä sekä Ruotsiin ja Norjaan suuntautuvissa kuljetuksissa.
SKAL edellyttää asetusmuutokselta, että kuljetusyritykset pystyvät hyödyntämään käytössä olevia puoliperävaunuyhdistelmiä suuremmilla kokonaismassoilla. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että perävaunujen paripyörävaatimusta ei ulotettaisi puoliperävaunuyhdistelmiin.
Kohti 2020-luvun maantielogistiikkaa
Eri puolilla Suomea on käynnissä poikkeuslupakokeiluja nk. HCT (High Capacity Transport) -yhdistelmillä, jotka ovat nykysäädöksissä sallittua suurempia. Poikkeuslupia on myönnetty yli 10 yritykselle marraskuusta 2013 alkaen. Kokeiluista saatavaa tutkimustietoa voidaan hyödyntää tulevien mitta- ja massamuutosten vaikutusarvioinnissa.
SKAL:n edustama maanteiden tavaraliikenne odottaa, että HCT-tutkimusten pohjalta muodostetaan pian suuntaa 2020-luvun kalustosäädöksille yhdessä kuljetustoimialan kanssa. HCT-yhdistelmillä luodaan Suomeen entistä ympäristöystävällisempää, turvallisempaa ja kilpailukykyisempää maantielogistiikkaa.
Lue seuraavaksi
