Iveco Trakker AT410T50 – Piilevää potentiaalia

Iveco Trakker tunnetaan puurtajana, joka ei kaihda kuormaa tahi olosuhteita. KHT-kasettivarustus taasen tiedetään toimintavarmaksi ratkaisuksi, joten Ivecon, KHT:n ja NTM:n yhteistyönä syntyneelle kasettijunalle voidaan ladata kovat odotukset jo heti lähtökuopissa.

Trakker on Ivecon tarjoama työkalu niihin kaikkein vaativimpiin ja haastavimpiin ajotehtäviin, joiden parissa malli on löytänyt joukon tyytyväisiä käyttäjiä myös Suomessa. Useimmiten tämän Espanjassa valmistetun ajokin ylle on nostettu joko maansiirtolava tai tukkipankot.

Katso video: Iveco Trakker AT410T50 – Piilevää potentiaalia

Reilun vuoden takainen kokonaismassauudistus laittoi kuitenkin Trakker-kaupankäynnin rattaisiin vauhtia hidastavaa santaa. Malliston tarjoamat voimanlähteet kun eivät oikein kohtaa 76 tonnin kokonaismassan kiskomisen kanssa vaadittavan voiman kanssa. Trakkerin ohjaamon alle tarjotaan Cursor -malliston 8- ja 13-litraisia vaihtoehtoja, jolloin suurin tarjolla oleva moottorivaihtoehto luovuttaa kuljettajalle 500 hevosvoiman tehon.

Lainsäätäjän mukaan 500 hevosvoimaa riittää myös 76-tonnisen vetäjäksi, joskin niin asiakkaiden kuin maahantuojankin näkökulmasta 68 tonnin kiskomisessa on riittävästi puuhaa 500 hevosvoimalle.

Iveco raikasti Trakker-mallistonsa ilmettä parisen vuotta sitten paljolti Straliksesta tutulla maskilla ja kojelautaratkaisulla, joten uudelle päästötasolle kiivetään tuttujen ulkoisten ilmeiden turvin. Trakkerin perusohjaamo on peruja 1990-luvun alkupuolelta – ajalta, jolloin EuroStarilla korvattiin TurboStar -mallisto. Vuosikymmenten saatossa tehtyjen päivitysten kautta ohjaamoa on luonnollisesti päivitetty vastaamaan 2010-luvun vaatimustasoa.

Koeajokin Cursor 13-koneen tuottama puhdas voima välitetään vetopyörästölle automatisoidun EuroTronic 2-vaihteiston kautta. Automatisoidut vaihteistot ovat tulleet jäädäkseen myös maansiirtoautoihin, ajetaanhan esimerkiksi kasettiautoilla valtaosa taipaleesta hyväpintaisella tiestöllä. Ja niitä kippauspaikkoja ajatellen vaihteistoihin on tuotu maastokäyttöä helpottavia toimintoja.

Iveco hyödyntää voimalinjassaan ZF:n valmistamaa, 16-portaista vaihteistoa, jonka ohjelmisto on luonnollisesti oman suunnittelun tulosta. 16-portaisen vaihteiston kiistattomana etuna on sopivien välitysten löytyminen niin liikkeellelähtöön kuin maantieajoonkin.

Ivecon ratkaisussa vaihteistoa ohjataan kojelautaan nostettujen keinukytkimien avulla. Ohjauspyörän oikealta puolen löytyy tunnuksilla D, N ja R merkityt kytkimet, joilla valitaan haluttu suunta tai vapaatila. Vaihteiston manuaalitoiminto, Iveco-kielellä ”semi” aktivoidaan painamalla kytkintä pidemmän aikaa, jonka jälkeen vaihtamiset tehdään ohjauspylvään viiksellä. Auton käsittely tarkkuutta vaativissa tilanteissa, kuten kasetoinnin yhteydessä muuttuu helpommaksi aktivoimalla slow-hidasajotila, joka pitää moottorin pyörimisnopeuden maltillisena – alle 1500 r/min.

Varsinaista power-asentoa EuroTronic 2-vaihteisto ei tarjoa, joskin kojelaudasta löytyvällä kytkimellä voidaan terävöittää kytkimen toimintaa. Automatiikka pyrkii pitämään moottorin pyörimisnopeuden tyhjäkäyntikierrosten yläpuolella ja kytkimen kiinteästi kytkettynä, jolloin maaston epätasaisuus tai pehmeä maaperä eivät aiheuta kytkimen luistamista ja edelleen liikkeen pysähtymistä. Aiemmin lisävarusteena ollut toiminto lukeutuu nyt kaikkien EuroTronic 2 -vaihteistolla varustettujen Trakkereiden vakiovarusteeksi.

Komentosillalta tarkasteltuna Hi-Track -makuuohjaamon yleisilme on hiukan synkkä, sillä niin kojelauta, oviverhoilut kuin moottoritunneli yhdessä istuimien ja vuoteen kanssa ovat saaneet ylleen mustan sävyn. Ohjaamossa käytetyt materiaalit tuntuvat kuitenkin varsin laadukkailta ja kulutusta kestäviltä.

Pari vuotta sitten päivitetty ja samalla kuljettajaa kohti kaartuvaksi muotoiltu kojelauta täyttää nykymuotoisena sille asetetut vaatimukset. Pienenä yksityiskohtana voidaan toki todeta kojelaudasta löytyvän muutamaa eri kytkin- ja katkaisijatyyppiä, mikä tuo pienen särön yhtenäiseen ilmeeseen.

Ajotietokoneen hallintakytkimin varustettu ohjauspyörä istuu käteen mukavasti, joskin kallistuksen säätövaraa soisi näkevän nykyistä reilummin.

Varsinaisia puutteita tai epäkohtia ohjaamosta on vaikea löytää, joskin heti ulkopuolelta löytyy kyllä yksi: Muhkea A-pilari yhdessä paksujen peilinkupujen sekä sivuikkunan pienan kanssa synnyttävät varsin muhkean katvealueen etuoikealle katsottaessa. Sähkösäätöisten peilien näyttämä sen sijaan on oikein hyvällä tasolla.

Aiempaa tiukempi Euro 6 -päästönormi vaati päivityksiä pakokaasujärjestelmään, joten uusi päästönormi on työllistänyt myös Ivecon tuotekehitysinsinöörejä. Kuten jo aiemmin on useasti todettu, kulkee Iveco päästötalkoissa valtavirrasta poikkeavalla uralla, sillä Euro 6 -normi saavutetaan yksinomaan pakokaasujen jälkikäsittelyn turvin. Iveco Hi-eSCR -teknologiaksi nimetty järjestelmä nojaa työssään lähinnä partikkelisuodattimeen ja AdBlue-urealiuosta hyödyntävään SCR-katalysaattoriin. Käytettyjen teknisten ratkaisujen vuoksi pakokaasujen lämpötilat kohoavat tavanomaista korkeammalle tasolle, mikä on huomioitu muun muassa pakosarjan eristämisellä sekä lavalämmön jatkuvalla ohivirtauksella.

Valmistajan mukaan regeneroinnin aikana pakokaasujen lämpötila saattaa kohota jopa 600 asteeseen, mikä tuo mukanaan omat haasteensa muun muassa lavalämmitykseen.

Tärkeä komponentti niin moottorin ominaisuuksien kuin päästöjenkin minimoimisessa on muuttuvageometrinen turboahdin, jolla saadaan muun muassa hyvää alakierrosvääntöä.

Kuusisylinterinen rivikone tarjoaa paperilla 500 hevosvoiman tehon, joka on käytettävissä kierroslukualueella 1540-1900 r/min. Etenemisen kannalta olennaisempi seikka, 2300 Nm:n maksimivääntömomentti sen sijaan on käytettävissä kierroslukualueella 1000-1500 r/min.

Iveco Finland Oy:n esittelyauton päällirakenteet ovat syntyneet kahden vahvan toimijan, KHT:n ja NTM:n yhteistyönä. KHT tunnetaan luotettavista kasettivarusteitaan, NTM taasen on tutumpi valmistamistaan rahtikamppeista. Kaksi alallaan vankkaa osaajaa ovat nyttemmin tiivistäneet yhteistyötään, minkä ansiosta Närpiöstä voidaan nyt toimittaa ajoon valmiita kasettiyhdistelmiä.

KHT-kasettijärjestelmä nojaa toiminnassaan vetäjän lavan takapäässä sijaitsevaan hydraulimoottoriin, jonka avulla kasetti kiskaistaan vetäjään. Hydraulimoottorin hammaspyörä puree jatkuvasti kiinni kasetin ketjuun, joten ainakaan teoriassa kasetin ei pitäisi päästä putoamaan vetäjän lavalta.

Kasettilaatikko lepää perävaunussa nylonkiskojen päällä, jolloin meno on varsin äänetöntä myös tyhjänä. Nylonkiskot helpottavat myös kasetin nousua rullapyörille.

Vetäjän lavassa ei ole lainkaan kiskoja, kasetin ohjaus tapahtuu sivurullien avulla.

Perinteisten keinukytkimien sijaan kippaus ja kasetointi hoituvat kuljettajan oikean käden ulottuvilla olevan joystic-ohjaimen avulla.

Monen autoilijan näkökulmasta katsottuna koeajokin kaltainen, 68 tonnin kokonaismassan tarjoava kahdeksanakselinen yhdistelmä on kustannustehokkuudeltaan ja monipuolisuudeltaan optimaalinen valinta sekalaisiin ajotehtäviin. Ivecon, NTM:n ja KHT:n yhteistyönä syntyneen kasettiyhdistelmän omamassaksi punnittiin 26 600 kiloa, jolloin kantavuus asettuu 41 400 kiloon.

Kustannustehokkuutta on haettu myös vetoauton toteutuksessa, sillä alustaksi on valittu suoraan tehtaan tuotanto-ohjelmassa oleva kahdella etuakselilla varustettu vaihtoehto paraabelijousin. Valittavana olisi myös takailmajousitettu vaihtoehto, joka ei maahantuonnissa työskentelevän Jarmo Mäen mukaan ole kuitenkaan löytänyt kannattajaansa suomalaisasiakkaiden joukossa.

Kahdella etuakselilla varustetut nelikot ovat kasvattaneet suosiotaan lähinnä niiden trippelisisaria edullisemman hankintahinnan vuoksi, joskin trippeli-Trakker on edelleen mahdollista toteuttaa yhteistyössä VTA Tekniikan kanssa. Etenemiskyvyn kasvattamiseksi on ensimmäisen vetoakselin päälle asennettu akselia painattava ilmapalje, joka keventää, mutta ei nosta takimmaista vetävää ilmaan.

Tehdas sallii ilmajousin varustetulle takapäälle 26 tonnin massan, paraabelijousilla päästään 32 tonniin, mikä on tarpeen varsinkin kasetoitaessa. Perusakseliväliltään 4750 millin ajokilla päästään 33,85 tonnin kokonaismassaan, valmistajan antama tekninen kokonaismassa yltää aina 41 tonniin saakka.

68 tonnin junamassaan kuormattu yhdistelmä liikkuu eteläsuomalaisilla teillä ennakko-odotuksia pirteämmin, joten 500-hevosvoimaisen koneen ominaisuudet ovat kiitoksensa ansainneet. Kaikkein selkeimmin voimalan koon rajallisuus näkyy pitkissä ja loivissa vastamäissä, jotka pyrkivät ottamaan niskalenkin ajokista. Tyypillisellä suomalaistiestöllä, kumpuilevalla taipaleella kasettijuna etenee kuitenkin tasatahtiin muiden menijöiden kanssa. Menohaluistaan huolimatta Cursor-kone osoittautuu myös melutasoltaan korvaa miellyttäväksi, sillä komentosillalle kantautuva moottorimelu on verrattain maltillista. Huomio kiinnittyy enemmänkin oven tiivisteiden välistä kantautuvaan tasaiseen tuulen suhinaan.

Kokonaisuutena kasetti-Trakker on käteen sopiva ja järkiratkaisuihin perustuva työkalu. Ohjaamon ikä alkaa jo painaa, mutta toisaalta vahvuuksien joukosta löytyy runsaasti koeteltua tekniikkaa.

Ari Perttilä