Tuulivoimaa, vaan ei turvetta

Suomen huoltovarmuus ja omavaraisuus ovat Itämeren tapahtumien takia nousseet jälleen viime aikojen puheenaiheeksi. Asumme melkein kuin saaressa täällä Euroopan pohjoisreunalla, mikä tarkoittaa, että mahdollisessa kriisitilanteessa oman ruoan ja energian tuotannon sekä väyläverkon ulkomaille on oltava turvattuna.

Turve-elinkeino ajettiin vauhdilla alas jo ennen Venäjän hyökkäyssodan alkua Ukrainassa. Tällä kansallisella raaka-aineella olisi ollut erittäin suuri merkitys kriisiajan lämmöntuotannossa. Kun turvealalle on kuitenkin jo tapahtunut kuihtuminen, lienee sitä vaikea, ellei jopa mahdotonta, enää elvyttää edes entiseen mittaansa.

Nyt meillä panostetaan tuuli- ja aurinkoenergiaan. Aurinkovoiman osuus vuonna 2023 oli vain alle prosentin, mutta useiden suurten rakenteilla olevien aurinkopuistojen valmistuminen nostanee osuutta.

Vuonna 2023 tuulivoimalla tuotettiin 18,5 prosenttia Suomen sähköstä. Vesivoiman osuus oli keskimäärin lähes 22 prosenttia, mutta tuulivoima on jo ajamassa sen ohi. Ydinvoimalla tuotettiin hieman yli 40 prosenttia kaikesta pistokkeisiin tulleesta sähköstä.

Suomi lähenee omavaraisuutta sähköntuotannossa, mikä on hyvä suunta. Sähköntuotantomme on jo yli 90-prosenttisesti fossiilivapaata. Kehitys kulkee kohti uusiutuvia ja päästöttömiä energianlähteitä. Jos ja kun vetytalous syntyy ja kasvaa tulevaisuudessa, puhtaan sähkön tarve lisääntyy entisestään.

Tuulivoiman nopea kasvu on yllättänyt monet. 2000-luvun alussa vahvasti tuettu ala ja heikkotehoiset ”tuulimyllyt” saattoivat herättää hilpeyttä, mutta kehitys on vienyt kohti tehokkaampia ja korkeampia voimaloita. Myös siipivälit ovat kasvaneet huomattavasti alkuajoista. Nykyään, kun tuulivoimaloiden lavat tuottavat yhä enemmän kilo- ja megawatteja, irvailu on vaihtunut arvostukseen. Tuulinen Pohjanmaa on tuulivoiman luvattu maa.

Tuulivoimaloiden rakentaminen työllistää monia ammattiryhmiä. Pohja- ja infratöissä tarvitaan maarakentajia, ja pystytysvaiheessa työskentelevät mobiili- ja ristikkopuominosturit – ja yhä järeämmät nosturit. Voimaloiden kasvaneet korkeudet kun vaativat pidempiä ja taas pidempiä puomeja.

Reilut 20 vuotta sitten Porin Tahkoluodon tuulivoimalat olivat alle 100 metrin korkuisia. Nykyään pystyyn nousevat jo noin 250-metriset rakennelmat. Merituulivoimalat kohoavat vieläkin korkeammalle, noin 300 metriin. Näiden projektien toteuttaminen vaatii erikoisosaamista.

Lestijärvelle rakennetaan parhaillaan Suomen suurinta tuulipuistoa, johon valmistuu kaikkiaan 69 voimalaa, jokaisen korkeus on noin 240 metriä. Vuonna 2021 aloitettu hanke on nyt pystytysvaiheessa. Ensimmäinen voimala nousi harjakorkeuteensa syyskuussa 2024. Voimaloiden osia on kuljetettu Kokkolan satamasta alueelle koko loppuvuoden 2024 ajan, ja kuljetukset jatkuvat vuoden 2025 alkupuolella.

Myös Jepualle, niin ikään Pohjanmaalla, kaavaillaan vieläkin suurempaa tuulipuistoa. Noin 6 000 hehtaarin alueelle suunnitellaan 45 tuulivoimalaa. Aluevarauksen toteutuminen vaatii vielä maakuntavaltuuston kaavahyväksynnän.

Energia-ala on nopeassa murroksessa.

• Lue myös: Konekauppaa ja taloutta.

---

Kuvitus: Pauli Maukonen