Asfalttia ja kaivosvarauksia

Hallitus pyrkii hillitsemään liikenneinfran korjausvelan kasvua. Syyskuun alun budjettiriihessä hallitus nimittäin sopi vuodelle 2025 noin 200 miljoonaa euroa korjausvelan purkamiseen. Liikenne-, viestintä- ja sisäministeri Lulu Ranteen mukaan ensi vuonnakin tullaan päällystämään noin 4 000 kilometriä teitä. Sillä saadaan ministerin mukaan huonokuntoisten teiden kilometrimäärä jo laskusuuntaan.

200 miljoonan korjausvelkarahalla täydennettäisiin erityisesti päällystysteiden ja niiden rakenteiden sekä siltojen korjausohjelmia koko maassa. Kuluvana vuonna 2024 korjausvelkaa puretaan 250 miljoonan euron määrärahalla. Onko edellä mainittu summakaan ensi vuodelle riittävä? Mielipiteitä on esitetty puoleen jos toiseenkin. Tilastojen valossa väylärahoitusta kun on laiminlyöty jopa vuosikymmeniä. Jäljet ovat karut. Suomen väyläverkon korjausvelaksi nimittäin laskettiin tämän vuoden alussa 4,2 miljardia euroa.

Rakennusteollisuus RT:n mukaan väylärahoituksessa näyttää kuitenkin nyt orastavan hyvä kehityssuunta, joka pitää säilyttää yli hallituskausien. Infratoimialaa RT:ssä edustava INFRA ry esittää etupainotteista rahankäyttöä.

”Halusimme tiestölle kaksi perättäistä hyvää vuotta, jolloin korjausvelka ei kasva. Nyt tämä toteutuu, ja tiet paranevat tuntuvasti myös 2025”, INFRAn hallituksen puheenjohtaja Juha Arvola toteaa.

Näyttää siis siltä, että asfalttimiehiä tullaan onneksi ensi vuonnakin näkemään työn touhussa pitkin poikin Suomenmaata.

Uusi kaivoslaki astui voimaan hieman reilu vuosi sitten. Tämän jälkeen Suomeen tehtyjen varausten koko on pienentynyt selvästi. Viime vuonna varausilmoituksia Suomessa tehtiin hieman yli 90 kappaletta. Tukesin mukaan malminetsintäyhtiöt investoivat viime vuonna Suomessa 94 miljoonaa euroa malminetsintään, mikä tarkoittaa 12 prosentin nousua vuoteen 2022 verrattuna. Maanomistajille maksettujen malminetsintäkorvauksien summa kasvoi noin 6,6 miljoonaan euroon.

Kaivosteollisuus ry:n mukaan louhinnasta raportoi vuonna 2023 21 eri yhtiötä 39 kaivokselta. Yhtiöt investoivat 380 miljoonaa euroa, mikä on 26 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Merkittävimmät investoinnit tehtiin Kevitsan, Terrafamen, Kittilän ja Siilinjärven kaivoksilla. Huomioitavaa on myös, että useita vuosia kestäneet Kemin ja Kittilän kaivosten nostokuiluinvestoinnit valmistuivat vuoden 2023 aikana.

Yhtiöiden huolena ovat kuitenkin pitkien ja vaikeasti ennustettavien luvitusprosessien tuoma epävarmuus sekä mahdollinen kaivosmineraaliveron korotus vuonna 2026.

EU tarvitsee kaivoksia Kiina-riippuvuutensa vähentämiseksi ja Suomellakin on tärkeä rooli tässä paletissa. Kaivoksen perustaminen on mutkainen tie ja pitkien lupaprosessien takana. Sekä kaivos- että ympäristölaki sanelevat pitkälti toteutuuko kaivos malmin etsintäluvan ja löydön sekä varauksen teon jälkeen tuotantoon saakka.

Kaivosteollisuus ry:n mukaan varauslupa heltiää 20 päivässä, etsintälupa 120–730 päivässä. Näistä etsintäluvista erittäin harva johtaa kaivoksen avaamiseen. Varsinaisen kaivostoiminnan lupien saaminen kestää 3–8 vuotta eli liian kauan.

Syyskuun lopulla vietetään järjestyksessään toisia Stadin Mörinöitä. Mansen Mörinöiden pikkuveli sijoittuu päivämäärille 27.– 28.9 (pe-la). Tapahtumaan on ilmoittautunut järjestäjiksi mukaan jo useita johtavia maahantuojia ja kauppiaita, joten nähtävää ja koettavaa riittää.

Pääkuva: Pauli Maukonen