Pakettijakoa sähkön voimalla

Yksi pakettiautomarkkinoiden suunnannäyttäjistä, Mercedes-Benz Vito saa vielä loppuvuoden aikana tapahtuvan kasvojenkohotuksen myötä uutta puhtia markkinointiinsa. Kansainvälinen toimittajakunta sai esimakua tulevasta jo kuumimpaan kesäaikaan järjestetyssä koeajotilaisuudessa, missä päätähtenä esiintyi muotoilullisten seikkojen sijaan sähköinen voimanlähde.

Sähköauto itsessään ei ole Daimler-konsernin hyötyauto-osastolle mikään uusi asia, sillä ensimmäiset kokeilut sähkömoottorivetoisesta pakettiautosta tehtiin jo vuonna 1972, jolloin sähkömoottoria ja akkuja soviteltiin Hanomag-pohjaisen LE306-pakettiauton rakenteisiin. Raskaat ja heikkotehoiset akut ovat kuitenkin olleet kivenä sähköautojen tuotekehityksessä, joka on viime vuosien aikana edennyt varsin huomattavalla askelpituudella.

Teknologian kehitys vuosikymmenten saatossa on kasvattanut akkujen kapasiteettia tehden niistä myös aikaisempaa pienempikokoisia. Nyt, vuonna 2010 markkinoille voidaankin esitellä Vito E-Cell, jonka akkukapasiteetti riittää enimmillään 130 kilometrin taipaleen taittamiseen.

Ulkoisesti sähkökäyttöinen Vito ei eroa bensiini- tai dieselvoimaloilla varustetuista sisaruksistaan. Kaikki sähkökäytön vaatimat komponentit on sijoitettu ajoneuvon rakenteisiin huomaamattomasti ja siten, että ajoneuvon ominaisuudet ja kuljetuskyky vastaavat perinteisellä voimalalla varustettuja ajokkeja. Sähkömoottorivaihtoehto on saatavilla ainoastaan keskipitkään, akseliväliltään 3,2 metrin korimalliin, jonka kokonaismassa on 3,05 tonnia.

Etuvetoisen ajokin kantavuudeksi luvataan noin 900 kiloa, mikä ei eroa merkittävästi bensiini- tai dieselkoneella varustetusta ajokista. Optimioloissa Viton luvataan taittavan yhdellä latauksella noin 130 kilometrin taipaleen, mikä on useimmille pakettiauton käyttäjille täysin riittävä matka.

Virtaa seinästä

Neli- tai kuusisylinteristen koneiden sijaan konepeiton alla lymyää teholtaan 60 kW:n sähkömoottori, joka luovuttaa jatkuvan, heti käytössä olevan 280 Nm:n vääntömomentin. Voima välitetään vetäville etupyörille sähkömoottorin yhteyteen kehitetyn yksiportaisen vaihteiston avulla.

Sähköautossa kriittisimpänä elementtinä toimivat akut on Vitossa sijoitettu kuormatilan lattian alle. Nykyaikaisten litium-ioniakkujen suurin kapasiteetti on 36 kWh, josta 32 kWh on käytettävissä varsinaiseen ajosuoritteeseen. Akkupaketti koostuu 16 moduulista, joissa on yhteensä 192 yksilöllisellä hallintajärjestelmällä varustettua kennoa. Turvallisuusseikkojen vuoksi 360 voltin jännitteellä toimivan ajokin akut kytkeytyvät irti otettaessa virta-avain virtalukosta. Akkujärjestelmä kytkeytyy irti myös ajokin turvatyynyjen lauettua esimerkiksi onnettomuuden seurauksena.

Sähkömoottorin kannalta paras käyttölämpötila on 30 celsius-astetta, mikä saadaan aikaan vesikiertoisen jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmän avulla. Ajokista löytyy myös lisälämmitin, mikä takaa ohjaamoon miellyttävät olosuhteet myös kylmemmille ajanjaksoille.

Akkujen lataaminen hoituu joko 380 voltin voimavirralla tai 230 voltin valovirralla. Voimavirtapistokkeeseen kytkettäessä latausaika on kuusi tuntia, valovirran kanssa latausaika on kaksinkertainen eli 12 tuntia. Akkujen varaustila kasvaa myös jarrutusenergian ja rullauksessa vapautuvan energian talteenoton avulla.

Mercedes-Benz tuntuu ainakin itse uskovan sähköajoneuvojen tuotantoon ja menestykseen, sillä Espanjan Vitorian tehtailla on koulutettu 1600 asentajaa autojen kokoonpanoa varten. Myös jälkimarkkinointiosasto vaatii koulutusta, sillä ajoneuvojen sähkötekniikka vaatii osaamista, jota ei ammattikoulun autopuolelta ole kertynyt. Sähköjärjestelmä kytketään irti huollon ajaksi, jolloin perinteinen autoasentaja voi turvallisesti tehdä ajokin vaatimat huoltotoimet.

Kokemusten hakuun

Sähkökäyttöinen Vito tuntuu ja kuulostaa valmiille tuotteelle, mutta hoppua hankinnassa ei tarvitse pitää. Tulevan syksyn aikana Vitorian tehtaan normaalilla tuotantolinjalla kootaan 100 E-Cell Vitoa, jotka päätyvät tarkoin valittujen kumppaneiden kenttäkokeisiin Berliiniin, Stuttgartiin ja Viton kotikulmille Baskinmaalle Espanjaan.

Nämä 100 autoa sekä ensi vuoden aikana valmistettavat 2000 autoa luovutetaan käyttäjilleen nelivuotisella leasing-sopimuksella, jonka päätyttyä ajokit palautuvat takaisin valmistajalle tutkittavaksi.

”Leasing on muutoinkin suosittu hankintamuoto ja tässä kohtaa sen edut korostuvat, koska emme halua sälyttää uuden teknologian mukanaan tuomia riskejä asiakkaidemme harteille”, perustelee Mercedes-Benzin pakettiautosegmentin johtaja Volker Mornhinweg ainoata tarjolla olevaa hankintamuotoa.

Nelivuotisen kauden toivotaan tuovan lisävalaistusta käytännönläheisiin seikkoihin, kuten toimintasäteeseen, käytön kustannuksiin ja erityisesti akkujen kestoikään. Valmistajan mukaan kullakin autolla ajetaan neljän vuoden testijaksolla 80 000 kilometriä, joten edessä on kahdeksan miljoonan kilometrin testirupeama.

Vehon edustajan mukaan ensimmäisiä sähkö-Vitoja saatetaan nähdä suomalaisella maaperällä jo ensi vuoden aikana. Ekologisten ajokkien varsinainen myynti alkanee, jahka testiautoista on saatu riittävästi kokemuksia tuotannon ja myyntityön tueksi.

Sähköautoilulle povataan maailmanlaajuisesti varsin myönteisiä aikoja, sillä sähköautoilun tuottamat lähipäästöt ovat olemattomia, mikä helpottaa autojen käyttöä keskusta-alueilla. Mercedes-Benzin asiantuntijoiden mukaan kaupunkijakelun määrä tulee lähivuosien aikana lisääntymään huomattavasti muun muassa kaupungistumisen ja verkkokaupan mukanaan tuoman kotijakelun myötä.

Mornhinwegin mukaan pakettiautomarkkinat ovat vähitellen osoittamassa toipumisen merkkejä maailmanlaajuisesta taloustaantumasta, sillä kysyntä on selvästi piristynyt kaikilla markkina-alueilla. Tämän myötä tuotantoa on voitu kasvattaa normaalitasolle lähestulkoon kaikissa tehtaissa. Kasvavia Aasian markkinoita varten rakennettu tehdas Kiinassa on sekin jo aloittanut toimintansa ja ensimmäiset ajoneuvot on jo luovutettu asiakkaille.

Mornhinwegiä kuunnellessa alkoi jo tuntua, että autoteollisuus taitaa selvitä tästäkin taantumasta.

Ari Perttilä