Oli aika uudistua

Renaultilla on varsin vankka asema länsieurooppalaisilla tavara-automarkkinoilla, sillä merkki on pitänyt kiinni markkinajohtajuudesta jo viimeisen 12 vuoden ajan. Asemaa on ylläpidetty paljolti tarjoamalla asiakaskunnalle käyttökuluiltaan taloudellisia, mutta samalla myös ympäristöystävällisiä, tavarankuljettamisen ehdoilla rakennettuja hyötyajoneuvoja. Tavara-autoissa vaaditaan usein ominaisuuksia, jotka ovat vieraita henkilökuljetuksissa. Siksi Renault-tavara-autojen tuotekehitys ja valmistus tapahtuu omassa itsenäisessä yksikössä, jonka toiminnan suuntaviivat on vedetty tavara-automaailman tarpeita kuullen. Pelkkä halu laadukkaan tuotteen tekemiseen ei kuitenkaan riitä, vaan avuksi tarvitaan volyymiä, jota saadaan usein yhteistyön ja partneruuden kautta. Volyymien kasvattamiseksi Renault on tehnyt jo vuosien ajan tiivistä yhteistyötä niin Opelin kuin Nissaninkin kanssa.

Yhteistyön tuorein hedelmä on nyt markkinoille talutettava, Ranskan Batillyssä valmistettava tavara-auto, joka Renaultin mallistossa kantaa nimeä Master. Opelin myymälöistä vastaava ajokki löytyy Movanon perään huhuilemalla. Nissan-myymälöistä edellisen sukupolven ajokki löytyi Interstarina, joskaan sen seuraajasta ei ole vielä varmuutta.

Moneen menoon

Uuteen Renault Masteriin kelpuutettiin edeltäjästä lähinnä nimi, sillä kyseessä on niin sisäisesti kuin ulkoisestikin uusi auto. Silmiinpistävin seikka on kokonaan uusi itsekantava korirakenne, jonka suorat linjat lisäävät kuormatilan kokoa ja käytettävyyttä. Uuteen Master-mallistoon kuuluu kaikkiaan neljä koripituutta ja kolme korkeutta, joskaan Suomen rajallisille markkinoille ei lähdetä koko mallirintaman voimalla.

Tässä vaiheessa sinivalkoinen mallisto pitää sisällään neljä korivaihtoehtoa, jotka tarjoavat kuljetuskapasiteettiä kahdeksan ja 14,8 kuution välillä. Kantavuutta kokonaismassaltaan 3,5 tonnin ajokit tarjoavat 1400 kilosta 1530 kiloon saakka ja vetokoukkuun voi kytkeä enimmillään 2500 kilon painoisen jarrullisen perävaunun. Mallistoon kuuluvat alustamallit sekä kokonaismassaltaan 4,5 tonnin ajokit jäävät valitettavasti muiden maiden herkuiksi. Renault haluaa ottaa suomalaismarkkinoista tiukemman otteen mieluummin laadukkaalla tuotteella ja osaavilla jälleenmyyjillä kuin leveällä mallikirjolla, jota Master-mallisto toki tarjoaa. Valmistajan mukaan Master taipuu jopa 350 eri mallivariaatioon.

Masterin etenemisestä huolehtiminen on jätetty uuden 2,3 litran dCi-koneen huomaan. Tilavuudeltaan aikaisempaa pienikokoisemmasta voimalasta on tarjolla 100, 125 ja 150 hevosvoiman vaihtoehdot, joita tarjotaan Suomeen Euro 4-päästötasolla. Valmistusohjelmassa on myös 2012 voimaan astuvien Euro5-normien mukaisia koneita, joita tarjotaan maihin, missä vihreät arvot tuovat mukanaan hankintaa subventoivia etuisuuksia. Päästötason korotus lisää aina hankintahintaa, joten Suomessa pitäydytään Euro 4-koneissa myös niiden alhaisemman hinnan vuoksi.

Uusi voimala tuottaa päästönormista riippumatta kuljettajan käskettäväksi 30 Nm:ä aikaisempaa suuremman vääntömomentin tilavuuden pienentymisestä huolimatta. Voimanlähteen kerrotaan olevan myös aikaisempaa taloudellisempi, kulutuslukemien luvataan alkavan arvosta 7,1 l/100 km, mikä on litran verran edeltäjäänsä alhaisempi. Huoltokustannuksia on puristettu edullisemmiksi muun muassa kasvattamalla öljynvaihtoväliä 40 000 kilometriin tai kahteen vuoteen ja ottamalla käyttöön huoltovapaa nokka-akselin jakoketjun yhdessä aikaisempaa pidempi-ikäisten jarrulevyjen ja -palojen kanssa.

Turvallisuutta ja käytännöllisyyttä

Vetävät pyörät voivat Masterissa sijaita joko edessä tai takana, etuvetoisissa malleissa moottori sijaitsee konepellin alla poikittain, takavetoisissa ajokeissa kone sen sijaan istutetaan paikoilleen pitkittäin. Voima välitetään vetopyörille aina kuusiportaisen manuaalivaihteiston kautta. Myöhemmin suomalaismarkkinoillekin tuodaan kuusiportainen automatisoitu Quickshift-vaihteisto, joka tosin on saatavana vain 150 hevosvoimaisen, Euro 5-koneen jatkeeksi.

Uuden Masterin suunnittelussa panostettiin suuren kuljetuskyvyn lisäksi myös turvallisuutta ja kuljettajan työskentelymukavuutta lisääviin seikkoihin. Turvavarusteista lukkiutumattomat jarrut ja kuljettajan turvatyyny ovat itsestäänselvyys, takavetoisissa malleissa ajonvakautusjärjestelmä kuuluu sekin perusvarusteluun. Etuvetoisissa versioissa ajonvakautusjärjestelmä sen sijaan on ostettava lisähintaan. Jarruihin tehtyjen uudistusten ansiosta etuvetoisen ajokin pysähtymiseen tarvittava matka 100 kilometrin nopeudesta on puristettu 48 metristä reiluun 44 metriin, mikä on yksi markkinoiden parhaista.

Ohjaamo varusteineen sen sijaan on kokonaisuus, jonka toimivuus ulosmitataan turvavarusteita useammin. Renault on halunnut tuoda uuteen tavara-autoonsa henkilöautomaisen tuntuman ja ajo-ominaisuudet unohtamatta ammattiliikenteen vaatimuksia esimerkiksi säilytystilojen suhteen.

Masterin ohjaamossa onkin Renaultin ilmoituksen mukaan 150 litraa käytännöllistä ja aina käden ulottuvilla olevaa säilytystilaa, jota löytyy niin tuulilasin yläpuolelta, ovista kuin useasta kohtaa kojelaudasta ja istuimien alta. Edeltäjäänsä verrattuna ohjaamoa on jatkettu 5,7 sentillä, mikä on hyödynnetty lähinnä aikaisempaa parempana jalkatilana. Lukuisia parannuksia on kohdistettu erityisesti kuljettajan työpisteeseen, muun muassa istuimen muotoilua sekä säätövaroja on uudistettu ja halkaisijaltaan aikaisempaa pienempi ohjauspyörä on nyt entistä pystymmässä asennossa. Vaihdekeppi, radio ja muut kytkimet sijaitsevat nekin aikaisempaa ergonomisemmilla paikoilla.

Tuote ja palvelu yhdessä

Lisävarustelista on sekin uudistettu ollen nyt aikaisempaa pidempi. Tarjolla on niin ilmajousitettua kuljettajan istuinta, erilaisia audiojärjestelmiä, kuljettajan häikäisysuojasta löytyvää peruutuskameran näyttöä tai hattuhyllyn alle kiinnitettyä integroitua navigointijärjestelmää yhdessä risteysvalojen kanssa, joten jokaisen käyttäjän tarpeisiin löytyy varmasti sopivilla varusteilla maustettu paketti.

Ensikokemusten perusteella Renault on onnistunut hyötyautonsa uudistuksessa varsin mallikkaasti, sillä ainakin kotoista ranskalaistietä Master taittoi mukisematta. Yksi merkittävimmistä seikoista on äänieristyksen parantuminen, sillä niin moottori- kuin rengasmelukin on onnistuttu jättämään ohjaamon ulkopuolelle. Suomalainen karkea asfaltti yhdistettynä talvikuvioituun renkaaseen taasen saattaa tuoda mukanaan ranskalaisautoilijalle vieraita nyansseja. Koeajokin 125-hevosvoimainen kone kiskoi kuormattua ajokkia varsin vauhdikkaasti kohti määränpäätä, olipa alla sitten kimurantti vuoristotie tahi leveä moottoritie, missä koeajokkeja lennätettiin suomalaisittain vierailla nopeusalueilla.

Tuotteena Master on ilmeisen onnistunut, lopullinen menestys suomalaismarkkinoilla riippuu paljolti jälleenmyyjäverkoston toiminnasta ja osaamisesta. Uudistunut Renault Master ainakin omalta osaltaan tarjoaa roppakaupalla ulosmitattavaa potentiaalia markkinaosuuksien muuttamiseksi. Viime aikoina Renault-pakettiautojen markkinaosuus on liikkunut kahden ja kolmen prosentin tuntumassa, kun koko läntisen Euroopan alueella vastaava lukema on ollut reilussa 14 prosentissa.

Maahantuojalla onkin erittäin myönteisiä kokemuksia ammattiliikenteen vaatimukset ja tarpeet tunnistavista tavara-autokeskuksista ja tavara-autoihin keskittyneistä myyjistä, joita näemme tulevaisuudessa varmasti nykyistä enemmän. Suomalainen tavara-autokeskus tosin eroaa keskieurooppalaisesta kollegasta ainakin kokonsa suhteen, joskin se tärkein, osaava henkilökunta on löydyttävä molemmista.

Ari Perttilä